Luomumetsistä kerätyistä raaka-aineista voi saada paremman hinnan maailmanmarkkinoilla

Luomusertifikaatti ei estä metsänhoitoa

Luomukeruualueeksi sertifioidusta metsästä poimittua mustikkaa voi myydä luomumerkinnällä varustettuna, kun keruutuotteen ostaja on mukana valvontajärjestelmässä. Sertifioituja alueita valvoo ely-keskus. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Elina Jäntti

Mikkeli (STT)

Mikkeliläisen Tertin kartanon mailla voi sanoa olevansa luomumetsässä. Matkailu- ja ravintolayrityksen noin 200 hehtaarin metsäala sertifioitiin luomukeruualueeksi alkuvuodesta 2016.

Tertin kartanon isännän Matti Pylkkäsen mukaan luomusertifikaattia haettiin ulkomaisten asiakkaiden kiinnostuksen vuoksi.

– Aasialaiset matkailijat ovat kasvava asiakaskunta, ja heillä on kova kiinnostus Suomen luontoon ja suomalaisten luonnontuotteiden terveysvaikutuksiin. Tuotteiden luomumerkintä tuo heille oman painoarvonsa, Pylkkänen sanoo.

Muutoksia metsänhoitoon ei tarvittu.

– Uutta on ainoastaan se, että kirjanpitoon täytyy merkitä, miltä alueilta luonnontuotteita on kerätty.

Metsänomistajat tarvitsevat tietoa

Suomen metsistä vähintään 97 prosenttia olisi sertifioitavissa luomuun muuttamatta nykyisiä metsänhoitokäytäntöjä, käy ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen yhteishankkeesta. Tällä hetkellä luomusertifikaatti on noin 40 prosentilla metsistä, ja Suomen metsien osuus koko maailman luomukeruualasta on noin kolmannes.

– Vain muutamalla prosentilla Suomen metsäpinta-alasta käytetään lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita, jotka ovat luomussa kiellettyjä. Talousmetsien käsittelyä, esimerkiksi hakkuita, ei ole luomusäädöksissä rajattu, sanoo Ruralia-instituutin tutkija ja projektipäällikkö Birgitta Partanen.

Kun metsä on sertifioitu luomukeruualueeksi, luonnontuotteiden jalostaja voi myydä kerätyt raaka-aineet luomumerkinnällä. Sertifioituja alueita valvotaan vuosittain.

Pääosa Suomen luomukeruualueista sijaitsee Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla. Viime vuosina myös Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla on liitetty pieniä metsäalueita luomuun.

Ruralia-instituutin ja Suomen Metsäkeskuksen hankkeessa eteläsavolaisille metsänomistajille toissa vuonna tehdyn kyselyn noin 600 vastausta osoittivat, että luomusertifiointi kiinnostaa metsänomistajia, mutta monia mietityttää järjestelmän byrokratia.

– Luomusertifiointi ei vaadi metsänomistajalta välttämättä yhtään ylimääräistä työtä, Partanen sanoo.

Sertifikaattia keruualueelle haetaan paikallisesta ely-keskuksesta. Sitä voi hakea myös ulkopuolinen selvittäjä, esimerkiksi yhdistys.

Marjat suurin vientituote

Ruralia-instituutissa arvioidaan, että luomusertifikaatti kasvattaa metsistä kerättyjen raaka-aineiden kysyntää ja hintaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

– Luomumerkintä on osoitus alkuperästä ja puhtaudesta. Marjat ovat luonnontuotteista isoin vientituote, ja esimerkiksi luomumarjan hinta jatkojalosteissa on tavanomaista marjaa suurempi. Metsien luomuraaka-aineita halutaan entistä enemmän myös lääke- ja kosmetiikkakäyttöön, Partanen sanoo.

Partasen mukaan metsien luomusertifiointi on osa metsien käytön monipuolistamista, johon pyritään myös Suomen biotalousstrategiassa.

Myös Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 Luonnontuotealan toimialaraportin mukaan luonnontuotteiden kansainvälinen kysyntä on lisääntynyt ja viennissä sertifikaattien merkitys on iso. Suurin osa suomalaisista luomuluonnonmarjoista menee vientiin.

Tertin kartanon Matti Pylkkäsen mukaan luomumerkityt tuotteet käyvät matkailijoille tavanomaisia paremmin kaupaksi.

– Siitäkin huolimatta, että metsästä kerätty mustikka on samaa mustikkaa, oli sertifikaattia tai ei.
Luomukeruualue ei ole luonnonsuojelualue

Elina Jäntti

Mikkeli (STT)

Lapin metsäpinta-alasta 99,9 prosenttia, yhteensä noin 9,1 miljoonaa hehtaaria, on sertifioitu luomukeruualueeksi. Sertifiointia on tehnyt Lapin 4H-piiri yhteistyössä viranomaistahojen ja metsäorganisaatioiden kanssa 1990-luvun lopulta.

– Tarve luomusertifiointiin tuli luonnontuotealan toimijoiden suunnalta. Isot teolliset marjapuolen toimijat aavistivat jo 1990-luvulla, että luomustatuksella on painoarvoa markkinoilla, sanoo asiantuntija Eija Vuorela Youngfour Oy:stä.

Youngfour on Suomen 4H-liiton omistama yhtiö, joka ylläpitää luomukeruualueita Lapissa, Koillismaalla ja osassa Kainuuta.

Lapissa on viime vuosina kehitetty sertifiointimenetelmää niin, että luomukelpoisuuden selvittäminen ja keruualueiden valvonta on eri osapuolille helpompaa.

Luomukelpoisuutta, eli luomussa kiellettyjen kemiallisten aineiden käyttöä, selvitetään metsänomistajatahoille tehtävien kyselyjen avulla. Tiedonvaihdossa ovat mukana myös ely-keskus, Metsäkeskus ja Maanmittauslaitos.

Uusi sertifiointimenetelmä ei edellytä sopimuksia metsäomistajakentän kanssa. Luomukeruualue voidaan perustaa esimerkiksi yhdelle metsätilalle, muutaman tilan yhteenliittymälle, luomutilalle tai se voi olla ulkopuolisen selvittäjän kokoama laajempi alue.

Eija Vuorela muistuttaa, että luomukeruualueiden sertifiointi ei rajoita metsänomistajan toimia eikä aiheuta heille kustannuksia.

– Luomukeruualue ei ole luonnonsuojelualue, vaan metsää voi hoitaa kuten aina ennenkin.

Kommentit

Uutisella ei ole vielä yhtään kommentteja
Kommentoidaksesi ole hyvä ja
kirjaudu sisään