Tuontilihaan sisältyy syntikuormaa

Vastajulkaistu raportti korostaa suomalaisen ja Atlantin takaisen naudanlihan tuotannon eroja.

Virpi Niemistö

Jos suomalainen haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, hänen kannattaa jättää ulkomainen naudanliha ostamatta. Sen sijaan syötävä naudanliha kannattaa kasvattaa Suomessa kestävällä tavalla.

Tällainen vinkki annetaan vastajulkistetussa Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa -raportissa.

Raportin on laatinut tiedonhankintayritys Newsbrokers. Sen teossa on käytetty tutkijahaastatteluja. Raportin tilaajia ovat elintarvikeyritykset Valio, HKScan Group, Atria ja Snellman sekä maataloustuottajien etujärjestö MTK.

Millä raportiN
toteamusta suomalaisesta naudanlihan tuotannosta jopa hiilineutraaleimpana koko maailmassa perustellaan?

Avainsanoja ovat nurmiviljely, lypsykarjan käyttö lihaksi ja metsät. Suomalainen lypsykarja tuottaa maidon ohella 85-prosenttisesti myös kotimaisen naudanlihan, mikä poikkeaa monista muista maista. Maidon ja lihan tuotannon yhteys on peruja muun muassa Suomen korkeasta maidonkulutuksesta.

Osa eläinten päästöistä jyvittyy näin maidontuotannolle.

– Suomalainen tuotantomuoto on ympäristön kannalta kestävämpää kuin sellainen malli, jossa maitokarja ja lihakarja ovat kokonaan erikoistuneita, Helsingin yliopiston kotieläintieteen professori
Aila Vanhatalo
toteaa.

Yhdysvaltojen ja Brasilian kymmenientuhansien eläinten mullitehtaita ei perheviljelyn perinteen Suomessa ole.

– Mihinkään ei saisi järkevälle etäisyydelle peltoalaa, josta voi kuljettaa jatkuvasti rehua ja ajaa lantaa takaisin pellolle, Helsingin yliopiston kotieläinjalostuksen lehtori
Jarmo Juga
sanoo.

Suomalainen
lypsykarjatalous ja sitä kautta suuri osa suomalaisesta naudanlihan tuotannosta perustuu nurmelle, josta tehdään Nobel-palkitun kehittäjänsä mukaisesti AIV-rehua. Myös muissa Pohjoismaissa ja Irlannissa käytetty nurmi on biologisista ja viljelyteknisistä syistä hiilinielu. Etenkin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa nautoja kasvatetaan soijasta ja maissista valmistetuilla rehuilla, joiden päästökuorma erittäin suuri.

– Näihin väkirehuihin perustuvassa systeemissä tuotanto voi keskittyä valtaviin tuotantolaitoksiin ilman omia rehupeltoja, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija
Perttu Virkajärvi
huomauttaa.

Selvityksen mukaan Suomessa naudoille ei syötetä juurikaan soijaa, joten suomalaisen lihan takia sademetsiä ei raivata.

– Kun tuodaan ulkomailta lihaa, mukana tulee syntikuormaa, Virkajärvi tuumii.

Suomalaisiin maatiloihin kuuluu yleensä päästönieluna toimivaa metsää.

– Metsä on päästönielu, joten suomalainen maatalous on globaalisti ehkä hiilineutraalein mahdollinen, raportti summaa.

Raportti keskittyy
kotimaisen ja ulkomaisen tuotannon vertailuun, eikä lähde ruotimaan kasvis- ja liharuuan välistä vääntöä ympäristövaikutuksista.

Virkajärvi toteaa naudanlihalla olevan suurempi kasvihuonepäästövaikutus kuin kasvisruualla.

– Paras olisi tuottaa itse mitä kulutetaan tai kuluttaa vain se mitä itse tuotetaan, Juga tiivistää.

Kommentit

Uutisella ei ole vielä yhtään kommentteja
Kommentoidaksesi ole hyvä ja
kirjaudu sisään