En ole koskaan pitänyt lobbausta huonona asiana.Ammatillisesti on arvokasta, että toimittajaa lobataan korkealtatasolta. Ilman taustatietoja ei ole eväitä kirjoittaa eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta. Lobbaus on lukijan etu.

Gripen lentää lastenhuoneessa

Analyysi

Lauri Nurmi

@lannenmedia.fi

Muovinen ilmataisteluohjus irtoaa JAS Gripenin siiven alta ja osuu Disneyn Frozen-hahmoon. Lapset leikkivät hävittäjän pienoismallilla.

Isälleen voi antaa turkoosin pipon, jota koristaa ”Royal Air Force Lossiemouth”-teksti.

”Lämmin. Sopii mökille”, isä kiittää.

Turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneena toimittajana olen lentänyt Saabin tehtailla Linköpingissä Gripen-simulaattorilla. Se lento päättyi hirvittävään piipitykseen ja maahansyöksyyn epäonnistuneen silmukan seurauksena. Huonosti olisi pilotille käynyt.

Kuninkaallisten ilmavoimien tukikohdassa Pohjois-Skotlannissa olin jo kokeneempi. Hävittäjävalmistaja BAE Systemsin opastaja saattoi laittaa Ylämaiden taivaalle viholliskoneen jahdattavaksi.

Neuvojen jälkeen Eurofighter Typhoonin tutka lukitsi maalin.

– Onko se venäläinen kone?

– Kyllä. Suhoi.

Niinpä tietysti.

Eihän Suomen hävittäjävalinnassa ole pohjimmiltaan kyse mistään muusta kuin siitä, että saamme vuosiksi 2025–2050 käyttöömme länsimaisen taisteluhävittäjän, jota venäläiset pelkäävät – tai vähintään kunnioittavat.

Hankintahinta kipuaa 7–10 miljardiin euroon. Huoltojärjestelmät, kaluston elinkaaripäivitykset ja koko ajan kehittyvien uusien ohjusten hankinta nostavat kaupan kokonaisarvoa miljardeilla.

Kun Suomella
ei ole ensi vuosikymmenellä riittävästi rahaa vanhustenhuoltoon, kyse on osittain siitä, että Venäjän-uhan takia käytämme miljardeja hävittäjiin. Pieni maa tarvitsee suojakseen ennaltaehkäisevän pelotteen.

Poliittiset panokset ja taloudelliset uhraukset ovat niin valtavia, että kotimaisella medialla on velvollisuus kertoa konevalmistajien suunnitelmista.

Ruotsalaiset, britit ja amerikkalaiset (ranskalaisista ei ole vielä kuulunut) tietävät, että lopullisen valinnan tekevät poliitikot. Vaikka ilmavoimien tahdolla on suuri merkitys, vuosien aikana julkisessa keskustelussa toistuneet näkökannat saattavat alitajuisesti vaikuttaa tasavallan presidentin, puolustusministerin, pääministerin ja ulkoministerin kantoihin.

Jokainen valmistaja on palkannut paikallisen lobbaritoimiston, joka on laatinut asiakkaalleen listan HX-hankkeesta kirjoittavista toimittajista.

Listalle valituille lähetetään tiedotteita, ja heitä kutsutaan tausta- ja haastattelutilaisuuksiin. Osa tapahtumista on ulkomailla. Kyse on lobbauksesta, johon liittyvät muutaman kymmenen euron arvoiset pienoismallit ja pipot. Oman työnantajani ohjeistus sallii pienten muistoesineiden vastaanottamisen.

Ja sehän on varmaa, että joko Gripenin pienoismallista tai RAF:n piposta (tai molemmista) tulee vuoden 2021 – hallitus valitsee koneen silloin – jälkeen sympaattinen muinaismuisto. ”Tällainenkin poliittinen sidos Britanniaan olisi ollut tarjolla”, voi itselleen ehkä todeta turkoosia kalapipoa viimassa syvemmälle vetäessään.

En ole koskaan
pitänyt lobbausta huonona asiana. Päinvastoin. Ammatillisesti on arvokasta, että toimittajaa lobataan mahdollisimman korkealta tasolta. Ilman taustatietoja ei ole eväitä kirjoittaa eurooppalaisesta turvallisuuspolitiikasta. Lobbaus on lukijan etu.

Toimittajan ammattitaitoon kuuluu suhteuttaa kulloinkin saamansa tieto aiemmin hankkimiinsa tietoihin. Usein on antoisinta kuulustella ristiin eli esittää toisen hävittäjävalmistajan kertomia argumentteja kilpailijalle ja pyytää tältä vastaväitteitä.

Lokakuussa tapasin Linköpingissä Saabin strategia- ja kehitysjohtajan
Matti Olssonin
. Saab kertoi, että Gripenit koottaisiin Suomessa, mikä nousi siteeratuksi uutiseksi.

Marraskuussa BAE Systemsin Suomen-kampanjaa johtava
Mark Parkinson
kertoi, että meille tarjotaan mahdollisuutta ostaa eurooppalaisia risteilyohjuksia, jos valitsemme Eurofighterin. Storm Shadow -ohjus on pitkän kantaman hyökkäysase, jolla pystytään tuhoamaan vahvasti suojattuja sotilaskohteita jopa 500 kilometrin päässä laukaisupaikasta.

Britannian hallitus kuulemma myöntäisi vientiluvan.

Alkuvuodesta
kirjoitin sekä Britannian että Ruotsin tarjoavan Suomelle edullisia ja valtion takaamia vientiluottoja. Lyhennysvapaata saisi alkuun vaikka viisi vuotta. Tapasin asejättien ylintä johtoa. Ilman aktiivisen lobbauksen suvaitsemista suomalaisella toimittajalla ei olisi mitään mahdollisuutta tavata kahden kesken Euroopan suurimpien asevalmistajien johtajia. Heillä oli kerrottavanaan uutisia, mikä on olennaisinta.

Samalla he nokittivat julkisuudessa kilpailijaansa. Mediapeli ja leikki-Gripenit kuuluvat miljardikaupan henkeen.

Kommentit

Uutisella ei ole vielä yhtään kommentteja
Kommentoidaksesi ole hyvä ja
kirjaudu sisään