Puoluejohtajan mielestä ruotsin kielen asemasta voidaan käydä rakentavaa keskustelua

Halla-aho haluaa hurrivihasta eroon

Perussuomalaisten puoluejohtaja Jussi Halla-aho vieraili Pietarsaaressa Hilla-vaimonsa ja 9-vuotiaan Veikko-poikansa kanssa. KP/TAPIO LEHTINEN

Tapio Lehtinen

PIETARSAARI (KP)

Perussuomalaisten puheenjohtaja
Jussi Halla-aho
vieraili Pietarsaaren Jaakon päivillä tapaamassa puolueen aktiivijäseniä ja kansalaisia.

Halla-ahon perhe saapui Pietarsaareen Kalajoelta, jossa vaimon suvulla on kesämökki. Hilla Halla-ahon isoisä oli lähtöisin Kalajoelta.

Pietarsaaren kaltaisia kaksikielisiä seutuja ei ole totuttu pitämään perussuomalaisten ydinalueina, mutta Halla-aho näkee niissä potentiaalia.

– Voisimme entistä paremmin löytää myös ruotsinkielisen äänestäjäkunnan. Helsingissä olemme onnistuneet siinä aika hyvin, kertoi Halla-aho.

Hänen mielestä puolueen jäsenten tulisi välttää epärakentavaa kielikeskustelua, koska keskustelua voidaan käydä asiallisestikin.

– Toivottavasti pääsemme eroon sellaisesta keskustelusta, jota kutsutaan hurrivihaksi, toivoo Halla-aho.

Kahta kieltä ei tarvita

Halla-ahon mukaan politiikassa on paljon molempia kieliryhmiä yhdistäviä asioita.

Mutta kun puhe kääntyy kielikysymykseen, hän ei todellakaan yritä kosiskella ruotsinkielisiä puolueeseen.

Hän pitää ruotsin kielen opiskelua ”kiusana” ja ”harmina”.

– Ei ole tätä päivää, että 95 prosentin enemmistölle tehdään kiusaa. Kaksikielisyyden ei tarvitse merkitä jotain, mikä aiheuttaa harmia suomenkieliselle enemmistölle Suomessa, sanoo Halla-aho.

Hänen mielestä ruotsin kielen opetuksen pakollisuudesta luopuminen ei riitä. Sen lisäksi olisi luovuttava kielitaitovaatimuksesta valtion viroissa, koska vain harva sitä tarvitsee. Halla-aho pitää maan kaksikielisyyttä keinotekoisena asetelmana yksikielisessä maassa.

– Me emme tarvitse kahta kansalliskieltä. Ruotsinkieliset palvelut voidaan järjestellä esimerkiksi maakunnan tai kuntien tasolla.

Halla-aho viittaakin yllättävään tahoon, kun hän perustelee ruotsin kielen tarpeettomuutta.

– Nyt on puhuttu, että kielitaitovaatimuksesta pitäisi tinkiä, kun palkataan esimerkiksi Somaliasta tai Irakista tulleita ihmisiä kuntien palvelukseen. Tällä tavalla myönnetään, että ruotsin kielen taitoa ei oikeasti tarvita, kun tietyt työntekijät voidaan vapauttaa tästä vaatimuksesta, vertaa Halla-aho.

Kielipalvelut eivät toimi

Hänen mielestä historialla ei voi perustella nykypäivän huonoja käytäntöjä.

– Samalla logiikalla voidaan kysyä, miksi emme liittyisi takaisin Venäjään.

Kielikysymys nousi esille myös Pietarsaaren kävelykadulla.

Pietarsaarelaiset kertoivat Halla-aholle terveyspalveluista, joissa ei aina saa palvelua suomen kielellä.

Myös RKP:n asema dominoivana puolueena puhutti kansalaisia.

– Siinä suhteessa tilanne on samantyyppinen kuin keskustan hallinnoimilla maaseutupaikkakunnilla, vertasi Halla-aho.
Tavoittelee suurimman puolueen asemaa

Tapio Lehtinen

PIETARSAARI (KP)

Helsingin Sanomien keskiviikkona julkaiseman gallupin mukaan perussuomalaisten kannatus on nyt 6,3 prosenttia.

– Hesarin gallupit ovat aina ennustaneet meille todellisuutta heikompia kannatuslukemia. Aikaisempiin gallupeihin verrattuna olemme tulossa ylöspäin, huomauttaa Halla-aho.

Perussuomalaisista irtautunut Uusi vaihtoehto -ryhmä puolestaan matelee alle kolmen prosentin lukemissa.

– En usko, että loikkariryhmän puoluehankkeesta tulee yhtään mitään. Vaalien lähestyessä poliittista kunnianhimoa omaavat loikkarit siirtyvät muihin ryhmiin, joko keskustaan tai kokoomukseen, ennustaa Halla-aho.

Hän uskoo perussuomalaisten nousevan suurimmaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa 20-30 prosentin kannatuksella.

– Toivon mukaan olemme silloin myös presidenttipuolue. Hyvin suurella todennäköisyydellä asetamme oman ehdokkaamme, lupaa Halla-aho.

Kommentit

Uutisella ei ole vielä yhtään kommentteja
Kommentoidaksesi ole hyvä ja
kirjaudu sisään