Opintolaina on Suomessa melko turvallinen

Harva opiskelija ottaa lainaa mielellään. Monen on silti turvauduttava siihen, sillä opintorahalla pärjää opintotukiuudistuksen jälkeen aiempaakin huonommin. Opintolaina on onneksi edullinen.

Mira Mannersola薖

Opiskelijan on taas lukuvuoden alkaessa punnittava, kustantaako hän elämisensä lainarahalla vai muilla tulonlähteillä. Elokuun alussa pienentynyt opintoraha kattaa entistä pienemmän osan kuukausittaisista menoista. Siksi aiempaa useamman on luultavasti tukeuduttava opintolainaan.

舑舁Vaihtoehtoja ovat työssäkäynti ja opintolaina. Opiskelijat tasapainoilevat näiden kanssa riippuen siitä, kuinka kiire on opintojen kanssa ja onko järkeviä töitä tarjolla, sanoo sosiaalipoliittinen asiantuntija
Olga Haapa-aho
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta.

Hänen mukaansa opintolainan ottaminen on kuitenkin Suomessa melko turvallista.

Opiskelija ei voi vahingossa tehdä väärää valintaa ja joutua maksamaan huikeita korkoja, sillä ehdot ovat kaikilla pankeilla melko samanlaiset. Takaisinmaksuvaiheessa pienituloinen voi myös saada Kelan korkoavustusta.

Opintolaina on

lainaksi myös harvinaisen kannattava. Sen korko on nimittäin negatiivinen.

舑舁Opintolainaa kannattaa toki ottaa. Sitä joutuu maksamaan takaisin vähemmän kuin on saanut, joten se on aika harvinainen laina, sanoo koulutuksen taloustieteen professori
Roope Uusitalo
Jyväskylän yliopistosta.

Kaikki korot ovat opintolainoissa alhaisia. Lisäksi ajallaan valmistuva saa opintolainastaan lainahyvityksen, joka on 40 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Hyvityksen enimmäismäärä riippuu opintojen laajuudesta.

Pankit myöntävät

opintolainaa Uusitalon mukaan hyvin mielellään. Lainan ehdot ovat edullisia, koska opiskelijat ovat pankeille mieluisia asiakkaita. Pankit toivovat pitävänsä nuoren asiakkaanaan vielä pitkään hänen opiskeluaikansa jälkeenkin.

Opintolainan edullisuuteen vaikuttaa myös se, että lainan takaaja on valtio.

舑舁Valtion takaama laina on pankeille täysin riskitöntä. Jos opiskelija ei pysty maksamaan lainaansa takaisin, opintolaina menee aika nopeasti valtiontakauksen kautta. Kela perii sitä sitten aikanaan opiskelijalta, Uusitalo sanoo.

Korkeakouluopiskelija

saa päätöksen opintolainan valtiontakauksesta automaattisesti samalla, kun hänelle myönnetään opintoraha. Myös toisen asteen opiskelija, aikuiskoulutustukea saava tai ilman opintorahaa opiskeleva voi saada takauksen.

Valtiontakausten enimmäismäärät nousivat elokuun alussa. Korkeakouluopiskelijan 400 euron kuukausittainen enimmäismäärä nousi 650 euroon.

Opintolainan ottaminen on Haapa-ahon mukaan jokaisen henkilökohtainen päätös.

舑舁Harva päättää nostaa lainaa koko opiskeluajakseen tai olla kokonaan nostamatta. Joskus voi olla sellainen vuosi, että haluaa opiskeluja tiiviimmin eteenpäin. Se on tasapainottelua vuodesta toiseen.

Suomessa

opintolaina on opiskelijan ja yksityisten pankkien välinen asia. Opiskelija voi siis etsiä kilpailuttamalla itselleen parhaan lainatarjouksen.

Opintolainan takaus ja maksimisuuruus ovat pankista riippumatta samanlaiset. Takaisinmaksuehdot saattavat kuitenkin hieman vaihdella.

舑舁Ehdot ovat hyvin samankaltaisia eri pankeissa, mutta toki ne kannattaa silti tarkistaa, Uusitalo sanoo.

Viranomaiset eivät seuraa, mihin opiskelija lopulta käyttää lainarahansa. Negatiivisen koron opintolainoja nostetaan tiettävästi joskus myös suoraan sijoitettavaksi.

Suomalaisten

opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Uusitalon mukaan käyrän nousu on kuitenkin maltillinen, koska lähtötaso on ollut niin alhainen.

Hänen mukaansa kasvu saattaa osittain johtua työllisyystilanteesta. Kun opintojen aikaisia tulonlähteitä on ollut aiempaa hankalampi löytää, opiskelijat ovat turvautuneet opintolainaan.

Myös Haapa-aho uskoo, että lainoja otetaan juuri tarpeeseen.

舑舁Vielä kymmenen vuotta sitten oli huomattavasti enemmän mahdollista kituutella pelkän opintorahan turvin ja tehdä vaikka satunnaisesti töitä. Nykyään se on jo melko mahdotonta. Opiskelijan tulotaso on jäänyt menoista sen verran jälkeen.

Hän näkee myös valmistumispaineet syynä lainan ottamiseen. Opiskeluaikoja ja opintotukikuukausien määrää on tiukennettu, joten opiskelijalla on paineita kahteen suuntaan.

舑舁On mietittävä, kuinka paljon uskaltaa työskennellä lukukausien aikana, Haapa-aho sanoo.

Uusitalo ei

kuitenkaan etsisi syitä kasvuun, vaan siihen, miksi suomalaiset edelleen välttelevät opintolainan ottamista.

舑舁Opiskelijat ovat sen verran epävarmoja tulevaisuudestaan, että eivät uskalla ottaa opintolainaa. Se on opiskelijoille tehdyissä kyselytutkimuksissa yleisin vastaus tähän kysymykseen, Uusitalo kertoo.

Haapa-aho ymmärtää hyvin, miksi opiskelija välttää lainan ottamista. Hänen mukaansa Suomen järjestelmässä on poikkeuksellista ajatella, että välttämättömiä toimeentulon kustannuksia kuuluisi kattaa lainarahalla. Opiskelijan on myös hankala arvioida työllistymistään etukäteen.

舑舁Niilläkin aloilla, joilla työllistyminen on helppoa, työt saattavat olla lyhyitä pätkiä. Epävarmuutta on joka tapauksessa. Lainanoton riskejä on vaikea arvioida siinä vaiheessa, kun opintoja on vielä monta vuotta jäljellä.

Opintolainahyvityksen

saa opiskelija, joka valmistuu määräajassa. Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavalle hyvityksen vaatima määräaika on yleensä kuusi vuotta. Aika kuitenkin vaihtelee tutkinnon mukaan.

Opintonsa vasta aloittava opiskelija voi Uusitalon mukaan luottaa siihen, että hyvitys on käytössä vielä opintojen päättyessä. Laina on sitoumus, jonka ehtojen pitää pysyä samanlaisina lainan nostamisesta sen takaisinmaksuun saakka.

舑舁Lakeja voi toki muuttaa. Pitkän tähtäyksen päätöksissä periaate on kuitenkin ollut se, että tehdyn päätöksen ehdot ovat samanlaiset vielä silloin, kun sen vaikutukset tuntuvat.

Mira Mannersola薖

Sosiaalipoliittinen asiantuntija
Olga Haapa-aho

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta ei pidä opintotukiuudistusta hyvänä muutoksena. Uudistus on hänen mukaansa suurin yksittäinen muutos sitten 90-luvun alun. Opintorahan enimmäismäärä laski 337 eurosta 250 euroon elokuun alussa.

舑舁Lainantakauksia on tarkoituksella nostettu ja opintorahan määrää pienennetty, Haapa-aho sanoo. 舁Opiskelijajärjestöjen näkökulmasta se vie järjestelmää huolestuttavaan suuntaan. Olemme kuitenkin painottaneet opintorahan merkitystä toimeentulon takaajana.

Haapa-ahon mukaan opintoraha on jo pitkään ollut niin pieni, ettei sillä voi tulla toimeen. Myös asumislisä on jo kauan ollut sitä tasoa, että useimmilla opiskelijoilla asumiskustannukset ovat huomattavasti sitä korkeammat.

Opintolainaa

ottaneiden määrä luultavasti nousee opintorahan pienennyttyä. Haapa-ahon mukaan tämä on leivottu sisään uudistukseen. Hän ei silti usko, että kaikki ottaisivat lainaa suosiolla.

舑舁Uudistus luultavasti lisää opintojen aikaista työssäkäyntiä ja paineita näiden yhdistämisestä. Osan kohdalla välttämättömän toimeentulon hankkiminen saattaa pidentää valmistumisaikoja, vaikka valmistumisen suhteen onkin tiukkoja paineita.

Koulutuksen taloustieteen professori
Roope Uusitalo
Jyväskylän yliopistosta pitää suomalaista opintotukea leikkauksista huolimatta anteliaana.

Myös valtion takaama opintolaina on Uusitalon mukaan merkittävä tuki.

舑舁Opintorahatyyliset järjestelyt harvinaistuvat, kun mennään pohjoismaiden ulkopuolelle. Sitten keskustellaan lähinnä siitä, onko lukukausimaksuja vai ei ja saako opintolainaa vai ei.

舡Harva päättää nostaa lainaa koko opiskelu­ajakseen tai olla kokonaan nostamatta. Joskus voi olla sellainen vuosi, että haluaa opiskeluja

29tiiviimmin eteenpäin.

29Se on tasapainottelua vuodesta toiseen.舡

Kommentit

Uutisella ei ole vielä yhtään kommentteja
Kommentoidaksesi ole hyvä ja
kirjaudu sisään