.Lapsettomuus oli oikea päätös.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että

sterilisaation ikärajaa ja lapsimäärää pitäisi löysätä nykyisestä.

Elina Vironen薖

Steriloimisen alaikäraja 25 ikävuoteen muiden Pohjoismaiden tapaan, ja steriloinnin vaihtoehtoinen peruste, lapsimäärä, kolmesta lapsesta kahteen. Terveyssyissä yhden lääkärin päätös pitää riittää sterilointiin kahden sijasta.

Näitä muutoksia ajetaan steriloimislain uudistamista koskevassa kansalaisaloitteessa, johon kerätään nimiä vielä reilun kuukauden ajan. Kansalaisaloite on kerännyt tähän mennessä pari tuhatta allekirjoitusta.

Kansalaisaloitteen alulle pannut
Antero Säämäki
on yllättynyt vaisusta kannatuksesta.

–  Ajattelin 50 000 kannatuksen olevan vaikea saavuttaa, mutta uskoin asian nousevan ainakin yleiseen keskusteluun. Ilmeisesti suuri osa mediasta, poliitikoista ja kansasta on välinpitämättömiä asialle, koska sosiaalisessa mediassa ei ole tullut edes paljoa vastaväitteitä, Säämäki sanoo.

Säämäki on itse vapaaehtoisesti lapseton. Hänelle tehtiin sterilisaatio 34-vuotiaana, pari kuukautta ennen naimisiin menoa.

–  Olemme olleet 17 vuotta naimisissa ja lapsettomuus oli meille oikea päätös. Minä ja vaimoni emme jaksa lastenhoitoa ja kasvatusta vaan haluamme olla rauhassa kotona. Olemme molemmat monilapsisista perheistä.

Säämäki on
kuullut muilta lapsettomuuden valinneilta useita syitä sille, miksi lapsia ei ole haluttu hankkia. Osa kokee, että vanhemmuus sitoo liikaa, toisilta puuttuu hoivavietti. Jotkut eivät tahdo perheenlisäystä terveydellisistä tai taloudellisista syistä.

Säämäki sanoo, että jos sterilisaation saamista helpotettaisiin, ei-toivotut raskaudet, abortit ja huostaanotot vähenisivät.

–  Muut ehkäisykeinot ovat epävarmempia, niillä on sivuvaikutuksia ja vuosien mittaan ehkäisy on iso kuluerä. Miehille ei edes ole lääkkeellistä ehkäisyä.

Steriloinnin alaikäraja Suomessa on 30 vuotta, joka on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva ikäraja. Korkealla ikärajalla pyritään siihen, että nuorempana tehty sterilointi ei kaduttaisi jälkeenpäin.

Säämäen kokemuksen mukaan sterilisaatioon hakeutuvat lapsettomat ovat kuitenkin yleensä harkinneet lapsettomuuden hyvin ja katuvat päätöstään harvoin.

Sterilisaation ikärajan
alentaminen saa tukea niin puolue-, liitto- ja järjestötasolla.

–  Vihreä liitto kirjasi tavoiteohjelmaansa sterilisaation ikärajan laskun 25 ikävuoteen vuonna 2014. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto esitti alun perin 18 vuoden ikää, mutta Vihreiden tasa-arvotyöryhmä nosti tavoiteikää 25 vuoteen kannanotossa vuonna 2009, Säämäki kertoo.

Myös Vasemmistonuorten vuonna 2014 päivittämässä sosiaali- ja terveyspoliittiseen asiakirjassa mainitaan sterilisaation ikärajan laskeminen 25 vuoteen. Piraattipuolue kirjasi keväällä puolueohjelmaansa, että sterilisaatio pitäisi sallia 18 vuotta täyttäneille.

–  Kyse on puhtaasti siitä, että täysi-ikäisellä ihmisellä pitäisi olla itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa, Piraattipuolueen puheenjohtaja
Johanna Purojärvi
sanoo.

–  Ei mitään muutakaan lainsäädäntöä tehdä katumusperusteella. Sterilisaatio on omituinen poikkeus, hän jatkaa.

Elina Vironen薖

Yhä useampi suomalainen aikoo jättää lapset hankkimatta, kertoo Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometri. Sen mukaan lapsettomaksi jäämistä suunnittelee lähes 13 prosenttia kaikista 20

–40-vuotiaista suomalaisista. Aiemmissa tutkimuksissa vastaava luku on ollut noin 5

–7 prosenttia.

Suomi seuraa keskieurooppalaista trendiä. Itävallassa, Hollannissa ja Saksassa lapsettomaksi jäämistä suunnittelevien nuorien aikuisten määrä on ollut samalla tai jopa hieman korkeammalla tasolla koko 2000-luvun ajan.

Vaikka
lapsettomuudesta haaveilu lisääntyy, sterilointien määrä on laskenut 90-luvun puolivälin jälkeen. Tätä selittävät ehkäisymenetelmien valikoiman laajeneminen ja lasten hankkiminen myöhäisemmällä iällä.

Ennakkotietojen mukaan sterilointien kokonaismäärä pysyi vuonna 2016 vakaana. Sterilointeja tehtiin yhteensä noin 5 000.

Kommentit

Uutisella ei ole vielä yhtään kommentteja
Kommentoidaksesi ole hyvä ja
kirjaudu sisään