Hyvinvointi

Analyysi: Hoitotakuun tiukennus tuotti pettymyksen mielenterveyskriisiä korjaaville – Hallitus pyyhki yli laajasti kannatetun terapiatakuun, jota vihreät ajoivat

Kun joka kolmas nuori aikuinen kokee elämänsä merkityksettömäksi, yhteiskunnassa on perustavanlaatuinen valuvika. Nuorten on saatava apua mielenterveysongelmiinsa, ja tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä on tässä ratkaiseva rooli. Kauniit puheet eivät riitä, eikä ahdistus parane hoitamatta.

Uutisotsikko oli pysäyttävä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa 20–29-vuotiaista nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.

Kyse on ikäryhmästä, jonka pitäisi tuntea itsensä vähintäänkin kuolemattomaksi ja kaikkivoipaiseksi, sillä koko elämänmittainen seikkailu iloineen ja murheineen on edessäpäin.

Samasta ikäryhmästä yli puolet kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan.

Yhteiskunnan vaatimukset pärjäämisestä, ilmastonmuutos ja Ukrainassa käytävä sota heikentävät nuorten turvallisuudentunnetta ja tulevaisuuden uskoa. Nämä tiedot perustuvat E2-tutkimuslaitoksen Hyvä elämä -hankkeen tuoreisiin tuloksiin, jotka julkaistiin maanantaina.

Tutkimuslaitoksen julkaisemat tiedot vain vahvistavat sitä, mistä nuoret ovat itse puhuneet jo vuosikausia.

He ovat puhuneet pahasta olostaan omilla kasvoillaan ja peränneet muutosta.

Heidän viestinsä on ollut selvä: he tarvitsevat apua ja hoitoa, joka alkaisi heti eikä vasta sitten, kun takana on masennuksesta tai ahdistuksesta johtuvien sairauslomien ja viivästyneiden opintojen kierre.

He ovat vaatineet asenteiden muutosta, terapiatakuuta ja sitä, että heidän viestinsä otettaisiin tosissaan ennen kaikkea siellä, missä tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

Ja mitä nämä nuoret ovat saaneet?

Juhlapuheisiin sopivia kiitoksia rohkeudestaan ja avoimuudestaan, mutta vain vähän konkretiaa.

He ovat jääneet ongelmiensa kanssa yksin, koska apua ei saa tai jos saa, sitä joutuu odottamaan aivan liian pitkään.

Yksikään terveysongelma ei jonottamalla parane. Eivät fyysiset eivätkä psyykkiset sairaudet.

Mielenterveysongelmat ovat kansallinen katastrofi– Meillä on käsissämme kansallinen katastrofi, mutta sen edessä on nostettu kädet pystyyn, sanoo sosiaalipsykiatrian ja terveydenhuollon etiikan dosenttiSamuli Saarni.

Kansallinen hätätila näkyy suoraan Kelan tilastoista.

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvaneet vuosi vuodelta viimeisen kuuden vuoden ajan. Samaan aikaan muiden sairauksien aiheuttamat poissaolot ovat joko pysyneet ennallaan tai vähentyneet.

Mielenterveyden häiriöistä ja ahdistuneisuushäiriöstä johtuvat sairauspoissaolot ovat ohittaneet myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat sairauspoissaolot.

Mielenterveysongelmat eivät ole vain nuorten tai nuorten aikuisten ongelmia. Ne koskettavat kaikkia ikäluokkia, mutta erityisesti nuorille naisille maksettujen ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrä on viisinkertaistunut vuodesta 2005. 

Mikä sitten mielenterveysongelmia lisää? Siihen ei yksiselitteistä vastausta ole.

– Maailmassa ei ole löydetty sellaista näyttöön perustavaa keinoa, jolla mielenterveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä tai hävittää. Ei myöskään tule yksinkertaista keinoa, jolla nämä ongelmat voidaan hoitaa. Siksi on vastuutonta ja nuorten heitteillejättöä, jos hoitomuotoja ei kehitetä ja oteta käyttöön, Saarni sanoo.

Saarni itse työskentelee Terapiat etulinjaan -hankkeessa, jonka yksi tärkein tehtävä on luoda kansallisia hoitomalleja mielenterveysongelmiin.

Hankkeen kautta on tähän mennessä koulutettu tuhatkunta terveysalan ammattilasta, jotka voivat antaa lyhytterapiaa tai muuta psykososiaalista tukea perusterveydenhuollon palveluissa.

Terapiatakuu vesittyiViime viikon torstaina hallitus antoi oman esityksensä hoitotakuun tiukentamisesta. Siihen kohdistui isoja odotuksia, mutta turhaan.

Hallituksen esityksessä ei ollut mukana terapiatakuuta, joka oli saanut laajaa tukea kansalaisilta, järjestöiltä ja politiikoilta. Erittäin vahvasti terapiatakuuta ajoi vihreät, joka istuu hallituksessa.

Vaikka hallituksen esitys kiristää sitä, miten nopeasti perusterveydenhuollon palveluihin on jatkossa päästävä, terapiatakuun vesittyminen oli pettymys monelle.

Ministeriössä päätöstä perustellaan sillä, että pitkät psykoterapiat tai psykososiaaliset hoitomuodot ovat osa hoidon arviointia, joka tehdään lääkärin arvioiden perusteella.

­ – Hoitotakuulainsäädännössä ei määritellä sitä, milloin joku hoitomuoto pitää aloittaa, vaan hoidot aloitetaan aina hoitosuunnitelman mukaisesti. Emme me ota kantaa siihenkään, milloin esimerkiksi diabetespotilaiden kohdalla on aloitettava tablettihoito ja milloin insuliinihoito, lääkintöneuvosTapani Hämäläinen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Terapiatakuun pois jättäminen hallituksen esityksessä turhauttaa alan ammattilaisia.

Saarnin mukana terapiatakuu olisi pakottanut uudet sote-alueet korjaamaan mielenterveyspalvelunsa siten, että niihin pääsy helpottuu.

Nyt tätä pakkoa ei ole, vaan kullakin alueella mielenterveysongelmat voidaan järjestää ratkaistavaksi, miten parhaaksi katsotaan.

Tämä johtaa siihen, että toisella alueella palvelut voivat toimia hyvin, mutta jossain toisella sote-alueella psykososiaalisten palveluiden saatavuus on heikkoa. Tällöin ihmisen yhdenvertaisuus ja oikeus saada hoitoa eivät toteudu.

– Keskeinen juttu on, miten me saamme valtiovallan sitoutumaan siihen, että terapiatakuun sijaan maassa sitoudutaan siihen, että kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus päästä psykososiaalisiin hoitoihin ja mielenterveysongelmia hoidetaan kansallisen mallin mukaisesti. Aivan kuten muitakin sairauksia, Saarni sanoo.

Nuoren mielellä on väliäOn riski, että nuorten mielenterveysongelmat ja ahdistuneisuushäiriöt laitetaan joko nuoruuden piikkiin tai niitä selitetään epämääräisillä ajan ilmiöillä, joihin kukaan ei voi vaikuttaa.

Nyt vain eletään tällaista aikaa, ja aina ennenkin on ollut vaikeaa.

Varmasti on ollut ennenkin vaikeaa, mutta niin on nytkin. Se ei ole peruste olla ottamatta vakavasti mielen sairauksia, jotka uhkaavat kokonaisten sukupolvien hyvinvointia ja elämänlaatua.

Tulevien hyvinvointialueiden päättäjillä on merkittävä rooli siinä, millä tavalla mielenterveyspalvelut alueilla järjestetään. Ovatko toimivat ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut oikeasti saavutettavissa, vai ovatko ne pelkkä kirjaus strategiapapereissa, jotka jäävät pölyttymään tietokoneiden muistilevyille?

Samaisen E2 tutkimuslaitoksen raportin mukaan reilusti yli puolet nuorista aikuisista ajattelee, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla.

Se on hätkähdyttävä tieto, jos lähtökohtana on rakentaa kaikille sukupolville hyvää ja tulevaisuuden toivoa tuovaa yhteiskuntaa.