Kulttuuri

Kannuksen kaupungin tilinpäätös plussalle – Ylijäämä heikkeni edellisvuodesta, mutta oli kuitenkin ennakoitua parempi

Kannuksen kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on noin 473 000 euroa ylijäämäinen. Ylijäämä heikkeni lähes 890 000 euroa vuodesta 2020, jolloin se oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Vuosikate laski edellisvuoden tasosta reilut 950 000 euroa, ja oli reilut 1,5 miljoonaa euroa.

Vaikka tilinpäätöksen ylijäämä pieneni edellisvuodesta, se oli kuitenkin selvästi ennakoitua parempi. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kustannusten arvioitiin elokuun osavuosikatsauksessa ja lisätalousarviossa nousevan noin 21 miljoonaan euroon, mutta kustannukset jäivät lopulta 20,4 miljoonaan euroon.

– Ylijäämäinen tilinpäätös oli positiivinen yllätys, sillä tiedettiin että valtionosuudet tulevat pienenemään ja kustannukset nousemaan. Verotulot kasvoivat hyvin, ja se kompensoi pienentyneitä valtionosuuksia, toteaa talous- ja hallintojohtajaLeena Sämpi.

Verotulot olivat hieman yli 20 miljoonaa euroa ja ne nousivat edellisvuodesta kolme prosenttia. Valtionosuudet olivat reilut 16 miljoonaa euroa ja ne laskivat edellisvuodesta lähes 590 000 euroa eli 3,5 prosenttia. Vuonna 2020 valtionosuudet olivat ennätyksellisen korkeat johtuen pääosin koronapandemiasta johtuvista kuntien tukipaketeista.

Vaikka kaupungin tulos ylsi plussalle, kaupunkikonsernin tilikausi oli alijäämäinen vajaat 1,1 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätös painui miinukselle Korpelan Voiman kuntayhtymän reilun 6,5 miljoonan euron alijäämästä johtuen. Siitä huolimatta kaupunkikonsernin kertynyt ylijäämä taseessa on edelleen hyvin vahva, 13,2 miljoonaa euroa.

Kannuksen kaupungin toimintakate oli noin 34,6 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli lähes 1,1 miljoonaa euroa eli 3,2 prosenttia. Toiminnan nettokustannuksia kasvattivat muun muassa työllisyyden kuntakokeilun aloittaminen sekä varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvu, vaikka kuntalaisten ja lasten määrä Kannuksessa väheneekin. Sämpi arvelee, että varhaiskasvatuksen tarve johtuu subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja asennemuutoksesta: varhaiskasvatus on nykyään nimenomaan kasvatusta, ei päivähoitoa.

– Monet vanhemmat haluavat elämäntilanteessa riippumatta viedä lapsensa varhaiskasvatukseen.

Joulukuussa kaupunginvaltuusto myönsi kaupunginhallituksen toimielimelle, tilaajapalveluiden tulosalueelle 1,39 miljoonan euron suuruisen lisämäärärahan Soiten määrärahaan sekä elinvoimapalveluiden tulosalueelle 130 000 euron suuruisen lisämäärärahan työmarkkinatuen kuntaosuuteen.

Sivistyspalveluiden lautakunnan sekä teknisten palveluiden lautakunnan toimintakuluihin varatut määrärahat riittivät niukin naukin. Kaupunginhallituksen määräraha alittui lisämäärärahan avulla reilut 483 000 euroa.

Investointimenoihin oli talousarviossa varattu reilut 7 miljoonaa euroa, mutta niistä toteutui viime vuonna vain vajaat 1,8 miljoonaa euroa. Rakennusinvestointeihin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä noin 4,1 miljoonaa pääosin siitä syystä, että Raasakan koulun uudisrakentamista ei vielä aloitettu.

Kunnallistekniseen infraan varattuja määrärahoja jäi käyttämättä 0,9 miljoonaa euroa. Keskustan kehittämisinvestointia ei päästy aloittamaan hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi ja koulukeskusalueen katujärjestelyjen osalta aluetta koskeva kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi vasta heinäkuussa 2021.