Paikallisuutiset

KPV:lle yli satatuhatta euroa takkiin jalkapallon Veikkausliigan evakkopeleistä Seinäjoella – Manageri Matti Laitinen tiukkana ensi kauden kenttäolosuhteista: "Evakkohommia ei voi jatkaa"

Tulonmenetyksiä – niitä on koitunut Kokkolan Pallo-Veikoille Seinäjoella pelattavista jalkapallon Veikkausliigan evakkopeleistä. Tätä tosiasiaa KPV:n manageriMatti Laitinen ei kiistä.

Turkuun Veikkausliigan ensimmäiseen putoamiskarsintapeliin junalla haastatteluhetkellä matkannut seurapomo oli haluton antamaan eksakteja lukuja. Hän pysyi vaitonaisena myös tulonmenetysten suuruusluokasta.

Yleisökeskiarvot ja lippujen hinnat ovat kuitenkin julkista tietoa. Niiden perusteella voidaan tehdä suuntaa antava laskelma.

SJK:n pääomistajaRaimo Sarajärvi kertoo, että Seinäjoella stadionvuokra on ”muutaman tuhannen luokkaa – ei missään nimessä viisinumeroinen”. Tarkkaa lukua hän ei tiedä tai paljasta. Kioskimyyntituloja KPV ei saa Seinäjoen-peleistä.

Kokkolassa pelattujen kotipelien yleisökeskiarvo on hiukan alaspäin pyöristettynä 2 000 katsojaa. Keväällä KPV pelasi kolme kotipeliä Seinäjoella. Näiden otteluiden yleisökeskiarvo samankaltaisella pyöristysperiaatteella on 550 katsojaa.

Keskiarvojen erotus on 1 450 katsojaa ja tavallisen lipun hinta 20 euroa. Nämä luvut keskenään kertomalla syntyy vajaan 30 000 euron ottelukohtainen, lipunmyyntiä koskeva tulonmenetys.

Yksi Seinäjoen-reissu on siis KPV:lle tämän laskukaavan perusteella hivenen yli 30 000 euron takaisku. Kolmesta Seinäjoella pelatusta kotipelistä on tullut takkiin mitä todennäköisimmin kuusinumeroisen summan verran.

Ottelukohtainen tulonmenetys konkretisoituu, kun suhteuttaa sen etäisyyteen. Kokkolan ja Seinäjoen välinen edestakainen matka on 280 kilometriä. Vajaan kilometrin välein lentäisi satanen auton ikkunasta pientareelle.

Ei kestäisi kovin pitkään edes hyvätuloisen takapuoli – lompakosta puhumattakaan – moista kyyditystä. Tuskinpa myöskään urheiluseura.

Perjantaina päätettiin, että sunnuntain toinen karsintapeli siirtyy pelattavaksi Kokkolasta Seinäjoelle. Palloliitto totesi kentän pelikelpoiseksi, mutta tarkastuksen jälkeen KPV esitti ottelun pelaamista Seinäjoella. Palloliitto oli tämän jälkeen yhteydessä Turun Palloseuraan, joka hyväksyi KPV:n esityksen. Syyt esitykseen olivat Laitisen mukaan urheilullisia.

Tulonmenetyksiä on jälleen KPV:lle takuulla tiedossa. Kuvitellaan, että panoksekkaassa ratkaisuottelussa olisi Kokkolassa 2 500–3 000 katsojaa, Seinäjoella 1 000–1 500 katsojaa.

Laskelma perustuu siihen, että pelin merkitys tuo huomattavan määrän vierasjoukkueen kannattajia paikalle. Ottelutapahtuma vetänee keskiarvoon verrattuna hyvin lehtereille, vaikka sää onkin kylmempi kuin kesällä.

Toisen ottelun yleisömäärä riippuu karsinnoissa aina ensimmäisen osaottelun tuloksesta. Tässä tapauksessa kyseisellä tekijällä ei ole suurta vaikutusta, koska ensimmäinen ottelu ei ratkaissut karsintoja suuntaan eikä toiseen.

Yleisömäärien erotus ei tällä mallilla juuri muuksi muutu – ei myöskään tulonmenetys suuruudeltaan. Neljäs reilun 30 000 euron summa hilannee Seinäjoen-peleistä koituneet tulonmenetykset 130 000–140 000 euron paikkeille.

Keväällä Keskuskentän olosuhteet eivät olleet riittävän hyvät, jotta tuolloin olisi voitu pelata Veikkausliigaa Kokkolassa. Oli pakko lähteä evakkoon Seinäjoelle.

Kauden toisessa päässä syksyllä odottavat yhtä lailla kentän kannalta ongelmalliset kelit. Viime aikoina on kalisteltu sapeleita siitä, onko Keskuskentän nurmi säähän nähden pelikelpoinen vai ei.

Näinä vuodenaikoina pelejä on väistämättä kalenterissa. Jos ja kun Huuhkajat etenee jalkapallon EM-kisoihin, kausi venyy entisestään pidentyvän maajoukkuetauon takia. Tämä poikkeustilanne voi tuoda lisää keväällä ja syksyllä pelattavia pelejä.

Massiivinen hybridiareenahanke on Kokkolassa käynnissä, muttei se ehdi missään nimessä vaikuttaa ensi vuoden kenttäolosuhteisiin. Yhtälö merkitsee sitä, että ilman pikaista reagointia evakkopelejä pukannee myös kaudella 2020. Tämä tarkoittaisi jälleen merkittäviä tulonmenetyksiä KPV:lle.

Matti Laitisen kanta asiaan on selvä: evakkohommia ei voi jatkaa. Jotain on siis tehtävä. Itse asiassa jotain lieneekin vireillä.

Keskipohjanmaan saamien tietojen mukaan Laitinen ja Kokkolan kaupunki ovat käyneet keskusteluja tekonurmen laittamisesta ensi kaudeksi Keskuskentälle.

Laitinen ei kommentoi asiaa. Kokkolan kaupunginjohtajaStina Mattila vahvistaa, että ”keskusteluja on käyty jo pidemmän aikaa”. Mitään ratkaisuja ei sen sijaan ole tehty.

– Hybridiareenan rakentamisesta ei ole edes päätetty. Totta kai meidän pitää miettiä väliaikaisratkaisuja, Mattila muotoilee.

//26.10. kello 8.45 Päivitetty juttua tiedolla toisen karsintapelin pelipaikkakunnasta.

Lue myös:

Keskuskenttä todettiin pelikelpoiseksi, KPV halusi liigakarsinnan kuitenkin Seinäjoelle – Matti Laitinen: "Ratkaisu oli meidän ja se oli urheilullinen"