Paikallisuutiset

Näin Putinin Venäjä romahti – Vastavoimien poisto muutti orastavan demokratian pala palalta harhaiseksi diktatuuriksi

Venäjän nykyinen sota ja talousromahdus saivat alkunsa maanantaina 9. elokuuta 1999. Sinä päivänä demokraattisen Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin kertoi nimittävänsä pääministeriksi turvallisuuspalvelu FSB:n johtajan Vladimir Putinin. Kaikkien ällistykseksi Jeltsin jatkoi toivovansa, että suurelle yleisölle tuntemattomasta Putinista tulisi hänen seuraajansa.

Kun presidenttiBoris Jeltsin nosti vt. pääministeriksi FSB:n johtajanVladimir Putinin maanantaina 9. elokuuta 1999, ainoastaan Venäjän politiikan syvätuntijoille oli Putin tuttu.

Putinin mahdollisuuksia nousta Jeltsinin seuraajaksi pidettiin lehdistössä lähes olemattomina, mutta hänen vahvistamistaan pääministeriksi todennäköisenä. Olihan Jeltsin asettunut tämän 46-vuotiaan yllätysnimen taakse.

– Uskon, että hänestä tulee hyödyllinen maalle, Jeltsin sanoi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Putin sanoi, ettei hän aikonut pyrkiä presidentiksi.

"Uskon, että hänestä tulee hyödyllinen maalle." Venäjän presidentti Boris Jeltsin seuraajastaan, vielä useimmille tuntemattomasta Vladimir Putinista syksyllä 1999

Mitä sitten tapahtui?

Kokosimme joitakin ratkaisevia askeleita, joiden myötä 1990-luvun kaoottisesta demokratiasta tuli Putinin johdolla nykyinen Ukrainaan hyökännyt ja valetodellisuuteensa uponnut ydinasevalta, joka on määritellyt demokraattiset maat Suomea myöten "epäystävällisiksi" ja jonka eristetty talous sukeltaa takaisin kohti 1990-luvun tasoa.

Vladimir Putinin valtakausia on lisätty ja pidennetty niin, että 69-vuotiaasta presidentistä on viime päiviin saakka povattu Venäjälle elinikäistä johtajaa. Sotarikokset Ukrainassa eivät pidättele häntä kotimaassa, missä Putin puhui perjantaina Krimin Venäjään yhdistämisen 8-vuotispäivän juhlassa.
Vladimir Putinin valtakausia on lisätty ja pidennetty niin, että 69-vuotiaasta presidentistä on viime päiviin saakka povattu Venäjälle elinikäistä johtajaa. Sotarikokset Ukrainassa eivät pidättele häntä kotimaassa, missä Putin puhui perjantaina Krimin Venäjään yhdistämisen 8-vuotispäivän juhlassa. Kuva: VLADIMIR ASTAPKOVICH / SPUTNIK /

25.7.1998 Entinen KGB-upseeri ja Pietarin ensimmäisen demokraattisen pormestarinAnatoli Sobtshakin varamiesVladimir Putin etenee uudella urallaan Moskovassa. PresidenttiBoris Jeltsin nimittää presidentin kanslian johtoon kuuluneen ja sen omaisuutta hallinnoineen Putinin valtion turvallisuuspalvelun FSB:n johtajaksi. Venäjällä spekuloidaan, kenestä tulisi Jeltsinin seuraaja presidenttinä. Putinia ei mainitse kukaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

4.9.1999 Ensimmäinen neljästä tuhoisasta pommi-iskusta romuttaa asuinkerrostalon Buinakskissa. Seuraavat räjähdykset iskevät asuinkerrostaloihin Moskovassa 9.9. ja 13.9. sekä Volgodonskissa 16.9. Yli 300 ihmistä tappaneista räjähdyksistä syytetään tshetsheeneitä, joskin itsenäisyysmielisen Tshetshenian presidenttiAslan Mashadov kiistää väitteet. Venäjän kriittinen lehdistö, kuten Novaja Gazeta, näkee pommituksissa FSB:n kädenjäljen.

16.9.1999 Venäjän kommunistivetoinen duuma vahvistaa Putinin pääministeriksi äänin 233–84, kun läpimenoon tarvittiin 226 ääntä 450:stä. Ehdokas oli jo viides vt. pääministeri Jeltsiniltä vajaan vuoden sisään. Putin vannoi tekevänsä laista ja järjestyksestä ykkösasian. Hän lupasi armeijan vahvistamista ja hyvin rankkoja toimia terroristeja vastaan Dagestanissa. Epäsuositun Jeltsinin jälkeen Putinin kansansuosio nousee mittauksissa nopeasti, kunnes loppuvuodesta hänen toimensa hyväksyy lähes 80 prosenttia venäläisistä.

8.12.1999 Putinin käytännössä jo johtama Venäjä jaAljaksandr Lukashenkan johtama Valko-Venäjä sopivat yhteisen liittovaltion perustamisesta. Muodoltaan sen on määrä muistuttaa Neuvostoliittoa.

31.12.1999 Jeltsin pitää uudenvuoden tv-puheensa yllättäen jo keskipäivällä. Hän ilmoittaa eroavansa, pyytää anteeksi toteutumattomia unelmia ja Tshetsheniaa. Jeltsin nimittää Putinin vt. presidentiksi ja antaa tälle avaimet Kremliin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaiken tämän jätän sinulle. Presidentti Boris Jeltsin kättelemässä pääministeriään ja seuraajansa Vladimir Putinia 31. joulukuuta 1999, kun Jeltsin oli ilmoittanut erostaan. Taustalla hymyilee silloinen presidentinhallinnon johtaja Aleksandr Voloshin.
Kaiken tämän jätän sinulle. Presidentti Boris Jeltsin kättelemässä pääministeriään ja seuraajansa Vladimir Putinia 31. joulukuuta 1999, kun Jeltsin oli ilmoittanut erostaan. Taustalla hymyilee silloinen presidentinhallinnon johtaja Aleksandr Voloshin. Kuva: PRESIDENTIAL PRESS SERVICE/POOL

26.3.2000 Putin voittaa presidentinvaalit heti ensimmäisellä kierroksella saatuaan 53 prosenttia äänistä. Vaalikampanjassa Putin ei osallistu debatteihin muiden ehdokkaiden kanssa ja vaali on käytännössä kansanäänestys hänestä. Päätelevisiokanavilla loataan kommunistiGennadi Zjuganovia ja etenkin demokraattiehdokastaGrigori Javlinskia, jota kuitenkin tuki maan suosituin televisiokanava NTV ja sen omistanut Media Most -konserni.

8.7.2000 Putin pitää puheen kansakunnan tilasta. Hän sanoo kylmän sodan olevan menneisyyttä, mutta vaikeiden seuraamusten vaativan toimia. Hänen mukaansa länsi polkee suvereenien valtioiden oikeuksia "humanitaaristen operaatioiden" nimissä, minkä takia Venäjän valtion itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus ovat Putinin mielestä uhattuina.

Lännessä toiveet kiinnitetään lupauksiin talousuudistuksista ja lausuntoon: "Hoidelkaamme koko yhteiskunta ja sitten mediakin muuttuu. Ilman aidosti vapaata mediaa venäläinen demokratia ei voi selviytyä, eikä kansalaisyhteiskuntaa voida luoda."

12.8.2000 Ydinsukellusvene Kursk uppoaa Barentsinmerellä ja 118 miehistön jäsentä kuolee. Putin kommentoi asiaa neljän päivän kuluttua ja armeija syyttää turmasta Natoa.

26.12.2000 Putin allekirjoittaa Venäjän kansallishymniksiStalinin johdolla Neuvostoliiton hymniksi aikanaan valitun "Suuren ja mahtavan", mutta uusin sanoin. Jeltsinin kaudella käytetystäMihail Glinkan isänmaallisesta melodiasta luovutaan.

14.4.2001 Venäjän yksityisomisteinen tv-kanava NTV otetaan vallanpitäjille sopivamman omistajan, kaasumonopoli Gazpromin haltuun, ja kanavan tunnetuimmat kasvot lähtevät muualle. Putin vetoaa taloustoimijoiden kiistoihin, joille hän ei mahda mitään, mutta tosiasiassa Venäjän vapaan median tukahduttaminen etenee. Media Mostin perustajaVladimir Gusinski uhkaillaan maanpakoon Israeliin ja Putinia valtaan nostamassa ollut ykköskanavan pääomistajaBoris Berezovski joutuu epäsuosioon.

26.10.2002 Tshetsheeniterroristien neljä päivää kestänyt panttivankikaappaus moskovalaisessa Dubrovkan teatterissa päättyy erikoisjoukkojen käytettyä myrkkykaasua surmaten vähintään 170 ihmistä. Kaikkiaan panttivankina oli yli 800 ihmistä. Tv-kanavien on vielä mahdollista esittää aitoja kuvia sieppauksen keskeltä.

25.10.2003 Aseistautuneet turvallisuusjoukot sieppaavat Siperiassa lentokoneesta Venäjän rikkaimman miehen, Putinia uhmanneen öljy-yhtiö Jukosin perustajanMihail Hodorkovskin. Hodorkovski on tukenut oppositiomediaa ja esiintynyt uuden sukupolven yritysjohtajana, jolla on liberaalit mielipiteet ja jonka ei tarvitse jakaa omaisuuttaan Kremlin kanssa. Hodorkovskin liikekumppaneita vangitaan, yhtiö hajotetaan ja Putin "armahtaa" Hodorkovskin vankilasta vasta joulukuussa 2013 pakottaen tämän maanpakoon länteen.

14.3.2004 Putin saa 72 prosenttia äänistä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ja tulee valituksi. Tunnettuja vastaehdokkaita ei vaaleissa enää nähdä. Nouseva öljyn hinta auttaa Putinia parantamalla ihmisten elintasoa ja kasvattamalla kuluttajien ostovoimaa. Puhutaan hiljaisesta yhteiskuntasopimuksesta, jossa kansa luopuu vapauksista Putinin vakautta vastaan.

Putinin suhteet länteen eivät aina ole olleet pelkkää hammastenkiristelyä. Vuonna 2004 Venäjän johtaja antoi joululahjaksi Saksan liittokanslerille Gerhard Schröderille ja tämän puolisolle Doris Schröder-Köpfille ison laatikollisen käsinmaalattuja venäläiskoristeisia posliinipalloja. Kuva on Hannoverista.
Putinin suhteet länteen eivät aina ole olleet pelkkää hammastenkiristelyä. Vuonna 2004 Venäjän johtaja antoi joululahjaksi Saksan liittokanslerille Gerhard Schröderille ja tämän puolisolle Doris Schröder-Köpfille ison laatikollisen käsinmaalattuja venäläiskoristeisia posliinipalloja. Kuva on Hannoverista. Kuva: Wolfgang Weihs

1.9.2004 Islamistitaistelijat ottavat panttivangikseen yli tuhat lasta ja aikuista Beslanin koulussa Etelä-Venäjällä lukukauden ensimmäisenä päivänä. Kolmantena päivänä draama päättyy erikoisjoukkojen tulitukseen: 334 panttivankia kuolee, puolet näistä lapsia. Putin saa kritiikkiä viranomaisten epäonnistumisista ja korruptiosta, joka mahdollisti terroristien tulon alueelle.

13.12.2004 Putin lakkauttaa suorat kuvernöörinvaalit Venäjän alueilla selittäen, että ainoastaan vallan keskittämisellä maa voidaan pitää yhtenäisenä.

25.4.2005 Putin pitää puheen kansakunnan tilasta ja sanoo, että Neuvostoliiton romahdus oli ollut 1900-luvun "suurin geopoliittinen katastrofi".

7.10.2006 Tunnetuin Putinia arvostellut ja Tshetshenian sodista raportoinut tutkiva toimittaja, Novaja GazetanAnna Politkovskaja murhataan kotirapussaan Putinin syntymäpäivänä. Putin vähättelee toimittajan merkitystä.

23.11.2006 Oligarkki Boris Berezovskin kanssa Putinista paljastuksia tehnyt ex-agenttiAleksandr Litvinenko kuolee Lontoossa tuskaisesti tultuaan Venäjän agenttien myrkyttämäksi teehen laitetulla radioaktiivisella aineella.

10.2.2007 Putin puhuu Münchenin vuotuisessa turvallisuuskonferenssissa ja syyttää Yhdysvaltoja "lähes pidäkkeettömästä voiman käytöstä kansainvälisissä suhteissa". Hän esitteleepuheessa useita myöhemmän katkeruutensa peruskivistä.

21.12.2007 Putin vahvistaa luottomiehensä, varapääministeriDmitri Medvedevin olevan ehdolla presidentiksi, kun perustuslain Putinille sallima toinen perättäinen presidenttikausi päättyy keväällä. Medvedev lupaa nimittää Putinin pääministeriksi. Duuman puhemies kiittelee, että tandem voi johtaa Venäjää vuorovedolla vuosikymmeniä.

8.8.2008 Venäjä käy lyhyen sodan Natoa ja EU:ta lähestynyttä naapurimaataan Georgiaa vastaan. Seurauksena kaksi "kapinallisaluetta" Etelä-Ossetia ja Abhasia irrotetaan Georgian hallituksen kontrollista ja kytketään tiiviisti Venäjään.

Putinin ja Dmitri Medvedevin tandemista ei tullut tasaveroista. Vaikka Medvedev oli presidenttinä ja Putin pääministerinä, askelten tahdin määräsi aina virasta huolimatta Putin. Kuvassa kaksikko tapaa Sotshissa 8. maaliskuuta 2012.
Putinin ja Dmitri Medvedevin tandemista ei tullut tasaveroista. Vaikka Medvedev oli presidenttinä ja Putin pääministerinä, askelten tahdin määräsi aina virasta huolimatta Putin. Kuvassa kaksikko tapaa Sotshissa 8. maaliskuuta 2012. Kuva: DMITRY ASTAKHOV/RIA NOVOSTI /

23.9.2011 Pääministeri Putin asettuu muodollisesti ehdolle presidentinvaaleissa. Medvedev kertoo kannattavansa Putinin paluuta Kremliin. Perustuslakimuutokset pidentävät presidentin valtakauden neljästä kuuteen vuoteen, mikä mahdollistaa Putinin vallan nyt vuoteen 2024.

4.12.2011 Massiiviset mielenosoitukset rehellisten vaalien puolesta alkavat Moskovan Bolotnaja-aukiolla. Putinin valtakauden suurimmissa protesteissa muiden muassaBoris Nemtsov ja Aleksei Navalnyi rohkaisevat kansaa vaatien "Venäjää ilman Putinia". Mielenosoitukset ovat niin mittavat, että tavanomainen poliisiväkivalta ei estä niitä.

4.3.2012 Pääministeri Putin saa presidentinvaaleissa nyt aiempaa vaatimattomammin 62 prosenttia äänistä, vaikka ehdokkaita on enää viisi muodollista henkilöä. Putin, 59, palaa Kremliin koventuneena nationalistina, joka lupaa estää kaikki ulkopuoliset vaikutusyritykset ja korostaa Venäjän tekevän päätökset vain omien etujensa pohjalta. Venäjä liittyy epäröiden maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi.

21.11.2012 Voimaan saatetaan ns. agenttilait, jotka pakottavat järjestöt ilmoittamaan ulkomailta saamansa rahoituksen ja mahdollistavat myöhemmin median leimaamisen ulkomaiseksi agentiksi.

7.2.2014 Putin avaa talviolympialaiset Sotshissa. Ukrainassa laajat mielenosoitukset vaativat korruptoituneen pääministeri Viktor Janukovytshin eroa sen jälkeen, kun tämä päätti hylätä yhdentymisen Euroopan unioniin ja lähentyäkin tukijaansa Venäjää.

27.2.2014 Vain päiviä olympiakisojen päättäjäisten jälkeen Putin määrää Venäjän tunnuksettomat joukot valtaamaan Krimin Ukrainalta. Maidanin vallankumous päättyi Janukovytshin pakenemiseen Venäjälle sen jälkeen, kun tarkka-ampujat ovat surmanneet yli sata rauhanomaista mielenosoittajaa Kiovan keskustassa. Venäjä liittää Krimin itseensä toteutettuaan kyseenalaisen kansanäänestyksen valtaamallaan niemimaalla. Yhdysvallat ja EU asettavat Venäjälle pakotteita.

6.4.2014 Itä-Ukrainan Donetskissa ja Luhanskissa väkivaltaisuudet alkavat, kun Venäjä-mieliseksi kuvattu väkijoukko tunkeutuu Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n toimitiloihin. Asemiehet alkavat ottaa haltuunsa hallintorakennuksia ja pystyttää tiesulkuja. Venäläismielisten "separatistien" haltuun jääneistä kahdesta alueesta alkaa sota, jossa kahdeksan vuoden aikana kuolee noin 14 000 ihmistä. Moskova kiistää sitkeästi osallisuutensa aseelliseen kansannousuun Ukrainassa.

27.2.2015 Jeltsinin ajan nuori varapääministeri, oppositiojohtaja ja Putin-kriitikkoBoris Nemtsov murhataan ampumalla kadulla Kremlin ulkopuolella Moskovassa.

30.9.2015 Venäjä laukaisee ilmaiskuja Syyriaan ja käynnistää laajat sotatoimensa varmistaakseenBashar al-Assadin pysymisen vallassa. Taistelu Alepposta ja historiallisten kohteiden valtaukset esitetään kotiyleisölle Venäjän asevoimien kunnian palautuksena.

8.11.2016Donald Trump voittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalit, joskin hänen ihailevia lausuntojaan Putinista ja Venäjästä kummastellaan. Yhdysvaltojen viranomaiset toteavat Venäjän sotkeutuneen monin tavoin vaalikampanjaan, minkä Putin toistuvasti kiistää ja Trump haluaa häntä uskoa.

4.3.2018 Länteen siirtynyt venäläinen ex-vakoojaSergei Skripal ja hänen tyttärensä myrkytetään hermokaasulla Salisburyn pikkukaupungissa Englannissa. He selviytyvät, mutta sivullinen nainen kuolee löydettyään kemiallista asetta parfyymipullossa. Moskova kiistää olevansa attentaatin takana, mutta epäillyt venäläismiehet saavat kotimaassaan sankarin maineen.

19.3.2018 Putin ottaa maanvyörymävoiton presidentinvaaleissa 77 prosentilla äänistä. Vastavoimia ei enää käytännössä ole: kriittiset kansalaisjärjestöt ja media ovat marginaalissa, agenttilait toimivat pelotteena, eikä Venäjän vallanelimissä enää ole tilaa liberaalille toisinajattelulle. Nyt jo 65-vuotias Putin saa manipuloiduissa vaaleissa jatkokauden vuoteen 2024.

14.6.2018 Putinin maine urheilujohtajana kasvaa, kun Venäjällä alkavat jalkapallon MM-kilpailut. Jatkoksi Venäjä järjestää jalkapallon vuoden 2020 EM-turnauksen kesällä 2021. Satojatuhansia kuolee Venäjällä koronaan samoihin aikoihin, mutta suljetuissa oloissa siitä ei juuri puhuta.

19.9.2019 Vaalien menetettyä merkitystään vuosi vuodelta paikallisvaaleista puhkeaa protesteja Moskovassa. OppositiopoliitikkoAleksei Navalnyin kehittämä "älykäs äänestäminen" onnistuu äänten keskittämisessä kussakin vaalipiirissä niille vastaehdokkaille, joilla on suurin mahdollisuus vähentää Putinin valtajärjestelmän tukipuolueen Yhtenäisen Venäjän paikkaenemmistöä.

1.7.2020 Putinin haluamat muutokset Venäjän perustuslakiin toteutetaan viikon pituisessa kansanäänestyksessä. Muutoslista on sekava ja sitä mainostetaan kansalle muun muassa sukupuolivähemmistöjä pilkkaavalla tv-mainoksella. Lopputuloksissa 79 prosenttia kannattaa perustuslakimuutoksia, jotka sallivat Putinille taas lisää perättäisiä presidenttikausia eli ainakin vuoteen 2036 saakka.

9.8.2020 Valko-Venäjällä Lukashenka vääristelee presidentinvaalit ja laajat kansanjoukot yhtyvät rauhanomaisiin protesteihin vaatien rehellisiä vaaleja, demokraattisia vapauksia ja diktaattorin eroa. Lukashenka vastaa väkivallalla, pitkillä vankilatuomioilla ja hakemalla nöyrästi talousapua Putinilta, jota hän nimittää isoveljeksi.

Aljaksandr Lukashenka ja Vladimir Putin ovat kumpikin johtaneet maitaan itsevaltaisesti ja kovin ottein koko 2000-luvun ajan. Alkujaan kumpikin nousi valtaan demokraattisten vaalien turvin.
Aljaksandr Lukashenka ja Vladimir Putin ovat kumpikin johtaneet maitaan itsevaltaisesti ja kovin ottein koko 2000-luvun ajan. Alkujaan kumpikin nousi valtaan demokraattisten vaalien turvin. Kuva: MIKHAIL KLIMENTYEV / KREMLIN POO

20.8.2020 Korruptionvastaisen organisaation perustaja Aleksei Navalnyi saa vakavan sairauskohtauksen ja melkein kuolee kemiallisella aseella tehtyyn myrkytykseen paluulennolla Siperian Tomskista, missä hän on ollut organisoimassa protestiäänestystä. Ripeä hätälasku Omskiin ja ensihoito pelastavat Navalnyin hengen.

10.10.2020 Poliisi hajottaa harvinaisen laajat ja pitkäkestoiset mielenosoitukset Habarovskissa ja muualla Venäjän Kaukoidässä. Kymmeniätuhansia ihmisiä kerännyt protesti saa alkunsa, kun kansan suosima kuvernööri Sergei Furgal pidätetään ja viedään tuomittavaksi Moskovaan ja Putin nimittää tilalle oman edustajansa.

17.1.2021 Saksassa myrkytyksestään toipunut Aleksei Navalnyi palaa vaimonsaJulian kanssa halpalennolla Moskovaan. Navalnyi vangitaan heti passintarkastuksessa kansainvälisen median seuratessa joka askelta. Navalnyille luetaan yhä uusia syytteitä, joista viimeisin on 13–15 lisävuotta kovennetun kurin rangaistuslaitoksessa.

24.2.2022 Putin käynnistää täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan vaadittuaan ensin Venäjälle lukuisia myönnytyksiä Yhdysvalloilta, Natolta, EU-mailta ja Etyjiltä. Putin käytännössä kiistää Ukrainalta olemassaolon oikeutuksen nimittäen sitä Leninin luomukseksi, ja sanoo Kiovassa olevan natseja ja narkomaaneja. Putin syyttää kaikesta "kollektiivista länttä", joka hänen mukaansa on pettänyt Venäjän, kohdellut sitä loukkaavasti ja uhkaa venäläisten turvallisuutta.

16.3.2022 Putinin sota vain kasvattaa Ukrainan asevoimien ja kansalaisten päättäväisyyttä, sillä nämä uskovat voittavansa ylivoimaisen hyökkääjän kärsivällisyydellä ja moraalisin perustein. Tuho kohdistuu yhä enemmän siviilikohteisiin. Kun Yhdysvallat, yhtenäinen Euroopan unioni ja useat maat määräävät Venäjälle ennen näkemättömiä pakotteita, Putin syyttää Venäjän talouden romahduksesta raivokkaasti häntä kritisoineita yritysjohtaja-parasiitteja ja länttä, joka hänen mukaansa olisi asettanut pakotteita Venäjää vastaan joka tapauksessa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä