Urheilu

Nollassa ollaan ensimmäistä kertaa – Olympiakomiteassa myönnetään muutostarve

"Vaikka olisimme saaneet yksi tai kaksi mitalia, olemme tosi paljon jäljessä muita Pohjoismaita."

– Ketuttaa kuin pientä oravaa, Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori tiivisti ajatuksensa Suomen joukkueen "menestyksestä" sunnuntaina päättyneissä Pariisin olympialaisissa.

Suomi jäi ensimmäistä kertaa olympialaisissa mitalitta. Pistesijoja kertyi yhdeksän, parhaina skeittaaja Heili Sirviön, nyrkkeilijä Pihla Kaivo-ojan ja moukarinheittäjä Silja Kososen viidennet sijat.

– Se on pohjanoteeraus, jota ei ole aiemmin nähty, Vapaavuori sanoi Suomen jäämisestä ilman mitaleita.

Joukkueen kokonaiskuvasta kertoo se, että kisajoukkueen johtajan Leena Paavolaisen mukaan hieman yli puolet joukkueesta ylitti itsensä tai ylsi tasolleen ja "alisuoriutujia tai epäonnistujia" oli 45 prosenttia. Kolme vuotta sitten Tokiossa "onnistujia tai ylittäjiä" oli yli 70 prosenttia.

Vapaavuori nosti esille kysymyksen, mikä on suomalaisen järjestelmän kyky tuottaa potentiaalisia mitalikandidaatteja.

– On rehellistä myöntää, että tänne tullessa hirveän monta potentiaalista mitalikandidaattia ei ollut. Vaikka olisimme saaneet yksi tai kaksi mitalia, olemme tosi paljon jäljessä muita Pohjoismaita. Sen takia huomion ei ehkä pitäisi niinkään kiinnittyä siihen, miten tällä joukkueella pärjättiin, vaan enemmän siihen, miksei järjestelmämme tuota enempää potentiaalisia mitalikandidaatteja kesäolympiakontekstissa, Vapaavuori sanoi verraten Suomea kymmenen mitalin tienoilla Pariisissa urheilleisiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Analyysien aika

Mitalimäärät ovat olleet jo pidemmän aikaa kesäkisoissa pieniä, sillä Tokiossa Suomi keräsi kaksi pronssia ja vuonna 2016 Riossa yhden pronssin.

Vapaavuoren mukaan noin 15 vuotta sitten aloitettu huippu-urheilun muutosprosessi on epäonnistunut.

– Ei kaikilta osin, mutta kesäyksilölajien ja kesäolympialaisten osalta.

Suomalaista urheiluelämää on uudistettu Huippu-urheilun muutostyöryhmän 2012 jättämästä raportista asti. Tuolloin perustettiin myös Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua.

Vapaavuori, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen ja kisajoukkueen johtaja Paavolainen nostivat esille kansainvälisen huippu-urheilun kovan vaatimustason.

Kolmikon mukaan Pariisin kisojen menestymättömyys on tarkoitus analysoida huolella.

– Menikö pieleen strategia, toimeenpano, jotkin roolitukset, onko kyse resursseista vai eikö yhteistä tahtotilaa saatu aikaiseksi, Vapaavuori pohti.

– Syksyn aikana tulemme perkaamaan läpi koko tämän huippu-urheilun kokonaisuuden. Pitää käydä raaka ja rehellinen keskustelu siitä, haluammeko Suomessa huippu-urheilua jatkossa, totesi puolestaan Heikkinen.

Muutosta "vähän kaikkeen"?

Vapaavuoren mukaan tilanne ei muutu, jos "asioita tehdään samalla lailla, mutta vain yritetään vähän kovempaa". Isompaa muutosta tarvitaan.

– Koskeeko isompi muutos strategiaa, rakenteita, resursseja vai ihmisiä? Sen lähiviikot ja -kuukaudet näyttävät. Voi olla, että muutoksia tarvitaan vähän kaikissa näistä.

Vapaavuori nosti esille myös yksilölajien harrastajamäärät, sillä joukkuelajit keräävät ison osan urheilevista lapsista ja nuorista.

– Meidän täytyy ottaa aidosti tosissaan lajirajat ylittävä yhteistyö.

Olympiakomitean puheenjohtaja seuraavalle nelivuotiskaudelle on määrä valita loppuvuodesta. Vapaavuori kertoi hakevansa todennäköisesti jatkokautta.