Paikallisuutiset

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaa valmiuslain viimeisistäkin pykälistä nopeasti eroon – "Odotan terveysviranomaisten puoltavaa kantaa": Kahvilat palasivat arkeen Kokkolassa ja muualla

Kahvilat kuten Cafe Con Affetto Kokkolassa ovat palaamassa arkeen keväällä viikkoja kestäneen kiinniolon jälkeen. Tuona aikana kahvilat pystyivät myymään vain noutoaterioita ja noutokahvia. Nyt kahvilat saavat pitää ovensa auki ja tarjoilla sisätiloissa puolella ravintolapaikoistaan.

Cafe Con Affetton omistajaSonja Biskop sanoo olevansa iloinen, kun kesäkuun alussa ovet saatiin jälleen avata, ja asiakkaat pääsivät ravintolaan sisään.

– Olemme ottaneet turvallisuusasiat erittäin vakavasti. Puhdistamme usein pöydät ja pidämme tarkkaan muutenkin huolen hygieniasta ja määräyksistä. Tästä on nyt hyvä jatkaa, Biskop miettii.

Vaikka ravintoloiden sulkeminen ei varsinaisesti valmiuslain nojalla tehtykään, haluaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Pietarsaaresta poikkeusoloja ohjaavan valmiuslain käyttämisestä eroon niin pian kuin mahdollista.

 Nyt valmiuslain viimeisistä pykälistä luopumisen aika on käsillä Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Hän aikoo ottaa asian esille hallituksessa ja toivoo, että valtioneuvosto on valmis päättämään valmiuslain toimivaltuuksien käytön lopettamisesta vielä tässä kuussa. Suomeen julistettiin poikkeusolot 16. maaliskuuta, ja eduskunta hyväksyi yksimielisesti valmiuslain käyttöönoton kaksi päivää myöhemmin.

– Nyt valmiuslain viimeisistä pykälistä luopumisen aika on käsillä. Tautitilanne Suomessa on sellainen, että hallituksen pitää keskustella asiasta lähipäivien aikana, Henriksson kertoo ja sanoo pitäneensä yllä koko ajan kantaa, että poikkeusoloja säätävä laki on viimesijainen ja että tällä logiikalla sen suomien toimivaltuuksien voimassaoloa on tarkasteltava kriittisesti.

Nyt Henriksson odottaa Suomen terveysviranomaisilta viestiä siitä, että poikkeusoloja säätävää lakia ei tarvita turvaamaan kansalaisten terveyttä ja henkeä. Tätä viestiä ei ole kuitenkaan vielä tullut.

Valmiuslailla on lisätty valtioneuvoston määräysvaltaa. Sen nojalla muun muassa terveysviranomaisille annettiin mahdollisuus poiketa henkilökunnan lomiin liittyvästä lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Sitä vastoin monet muut poikkeusolojen määräaikaiset toimet on säädetty tavanomaisessa järjestyksessä. Tästä esimerkkinä käy muun muassa yt-neuvottelujen määräaikojen lyhentäminen ja lomautetun työntekijän karenssin poistaminen.

Valmislaki on ollut taustalla, kun kansalaisten perusoikeuksia muun muassa liikkumiseen vapauteen on rajoitettu. Erilaisia poikkeusolojen säännöksiä on jo purettu muun muassa sallimalla vapaa liikkuvuus maan rajojen sisäpuolella Uudenmaan erityksen jälkeen. Lisäksi ravintolat ovat saaneet tauon jälkeen avata ovensa tietyin rajoituksin ja kansalaiset ovat voineet mennä esimerkiksi kirjastoon tai katsomaan urheilu- ja kulttuuritapahtumia. Nykyinen yleisötapahtuminen katsojaraja on 500 henkilöä, jos turvaväleistä ja muista turvatekijöistä voidaan pitää kiinni.

Vaikka valmiuslain käyttämisestä luovutaan, se ei tarkoita paluuta aikaan ennen koronaviruspandemiaa. Valtiovalta jatkaa yhteiskunnan avaamista vaiheittain, mutta ilman valtaa keskittävää valmiuslakia. Terveydenhuollossa jatketaan tartuntatautilain soveltamista, joka laki on itse asiassa määrittänyt toimenpiteitä enemmän kuin varsinainen valmiuslaki.

– Tartuntatautilain nojalla estetään vaarallisten tarttuvien tautien leviämistä muun muassa määräämällä tartunnan saanut eristykseen ja altistuneet karanteeniin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriJuha Kortelainen tarkentaa.

– Valmiuslain nojalla on poikettu vuosilomia koskevasta lainsäädännöstä. Valmiuslaki on ollut taustalla myös silloin, kun henkilöstöä on koulutettu kiireellisesti uusiin tehtäviin oman organisaation sisällä, Kortelainen jatkaa.

Johtajaylilääkäri Pirjo Dabnell Soitesta jatkaa, että vierailuja osastoille ja tehostetun palveluasetuksen yksikköihin on rajoitettu sosiaali- ja terveysministeriöistä saatujen ohjeiden mukaan. Samoilla ohjeilla koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneita on ohjattu eritykseen ja altistuneita karanteeniin.

– Valmiuslaki ei juuri näy paikallisissa päätöksissä sote-puolella. Tartuntatautilaki on ohjannut sosiaali- ja terveyspalveluja paikallisesti varsinaista valmiuslakia enemmän, Pirjo Dabnell kertoo ja toteaa, että Soitessa henkilöstöhallinnossa ei ole turvauduttu valmiuslakiin vaan asioita on päätetty tavallisten työehtosopimusten nojalla.

Kommentti