Paikallisuutiset

Oppimista kaikilla aisteilla – Draamakasvatuksen rooli kouluissa on vahvistunut

Yliopistokeskus Chydeniuksessa kaikille tuleville luokanopettajille opetetaan draaman käyttöä opetuksessa.

KOKKOLA

Supervoimahippaa, marsuviestiä, aistivoimainen mielikuvitusmatka Intiaan ja oman supersankarin suunnittelu.

Esimerkiksi näitä sisälsi tiistaina järjestetty Lasten yliopisto, jossa yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajaopiskelijat pitivät Kokkolan koululaisille draamatyöpajoja. Työpajojen aiheet liittyivät Supermarsu-näytelmään, jonka esitykset alkavat Kokkolan kaupunginteatterissa muutaman viikon kuluttua.

Draama nousi vahvasti esille uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa, jotka otettiin käyttöön vuonna 2016. Asia liittyy etenkin laaja-alaisen osaamisen taitoihin. Niitä ovat mm. ilmaisu-, vuorovaikutus- ja esiintymistaidot.

Tärkeintä on prosessi, se, mitä yhdessä tehdään. Sirkku Lähdesmäki Yliopistonopettaja

Kasvatustieteen yliopistonopettajaSirkku Lähdesmäki Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta sanoo, että uusi opetussuunnitelma on edistänyt draamakasvatuksen roolia koulussa.

– Sen tavoitteet on selkeästi mainittu ja menetelmät tunnustetaan. Suomessa sillä ei ole niin pitkiä perinteitä kuin vaikka Britanniassa, mutta oppiainerajojen yli menevien eheyttävien opintojen myötä se on tullut voimakkaammin, Lähdesmäki sanoo.

Draamakasvatus voidaan jakaa esittävään, soveltavaan ja osallistavaan. Esittävästä draamasta on kyse silloin, kun lähtökohtana on tehdä tekstistä esitys.

– Soveltava draama voi olla esimerkiksi yhteisöteatteria. Siinä käytetään monia keinoja, kuten improvisaatiota, eikä tarkoitus ole niinkään tehdä valmista esitystä, Lähdesmäki kertoo.

Peruskoulussa puhutaan suurimmaksi osaksi osallistavasta draamasta. Se on oppilaslähtöistä ja siinä tehdään erilaisia harjoituksia ja leikkejä, joissa oppilas saa osallistua draaman toteuttamiseen.

– Tärkeintä on prosessi, se, mitä yhdessä tehdään, Lähdesmäki kuvaa.

Kun opetuksessa hyödynnetään draamaa, käytössä ovat kaikki aistit, mielikuvitus ja oma keho.

– Tuttu luokkahuone voi muuttua mielikuvituksen avulla joksikin aivan muuksi, vaikka sademetsäksi, jossa on eri värisiä tuoksuvia kukkia ja krokotiilien täyttämä vesistö. Siinä pääsee harjoittamaan ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitoja, Lähdesmäki antaa esimerkin.

Draamallisessa opetuksessa fiktio ja todellisuus kohtaavat. Tapahtumat voidaan myös pysäyttää milloin vain ja niihin voidaan palata esimerkiksi kirjoittamalla. Lähtökohta kirjoittaa asiasta, jonka on itse kokenut, vaikkakin mielikuvituksessaan, on erilainen kuin silloin, kun liikkeelle lähdetään tyhjästä.

– Silloin kaikilla on jotain, mistä ammentaa. Tämä voi kehittää kirjoittamisen ja itse tuottamisen taitoja, Lähdesmäki selittää.

Tuottamisen ja mielikuvituksen lisäksi draamaopetuksella voidaan vaikuttaa luokan ilmapiiriin ja ryhmäytymiseen. Kun oppilas esiintyy eri roolissa kuin yleensä, näkökulma muuttuu. Yhteinen kokemus heittäytymisestä, yhteisestä leikistä, luo yhteishenkeä.

Draaman avulla koulussa voidaan käsitellä myös vaikeita tosielämän tilanteita.

Draamakasvatus kuuluu kaikkien Kokkolan yliopistokeskuksessa luokanopettajan tutkinnon suorittavien opintoihin.

Lähdesmäen mukaan tuleville luokanopettajille draamakasvatuksen opinnoissa on kaksi puolta. He pääsevät ensinnäkin itse kokijan rooliin eli osallistumaan improvisaatioon ja muihin harjoituksiin. Toisaalta he saavat miettiä, miten he itse hyödyntävät jatkossa draamaa omassa opetuksessaan.

Opinnot on Lähdesmäen mukaan koettu hyvin tärkeiksi.

– Opettajaksi opiskelevat ovat myös huomanneet, että sitä voi käyttää opetuksessa eri tavalla kuin he aiemmin luulivat.

Lähdesmäki uskoo, että draamakasvatuksen rooli kouluissa kasvaa sitä mukaan kun opettajat saavat koulutusta ja kokemusta aiheesta. Kokkolan yliopistokeskuksella onkin meneillään hankehakemus, joka toteutuessaan mahdollistaisi draamakoulutuksen täydennyskoulutuksen järjestämisen.