Ajankohtaista

Pohjolan tuki Ukrainalle saa ison hatunnoston – Presidentti Zelenskyi nimesi Nato-Suomen esimerkiksi lännen päätöksenteosta, jolla ei haeta pikavoittoja

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kaikkien onneksi elämänsä vedossa.

Pohjoismaisten toimittajien pitkässä ja perusteellisessa keskustelussa Zelenskyin kanssa Kiovassa tämä osoitti olevansa erittäin kiinnostunut Suomesta ja muusta Pohjolasta.

Ukrainan presidentin viikonloppuna Facebook-tilillään julkaiseman videotallenteen perusteella hän oli valmis käsittelemään polveilevissa ukrainankielisissä vastauksissaan likipitäen kaikkea: Ukrainan vastahyökkäyksen odotuksista Suomen Nato-jäsenyydestä iloitsemiseen ja Venäjän presidentistä terroristina siihen, miten mahdottomalta Zelenskyistä tuntuu olla sodan jatkuessa paras mahdollinen isä omille lapsilleen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Samalla kun Zelenskyi linjaa Ukrainan määrätietoista puolustustaistelua ja poliittisia tavoitteita aina korostetun itsenäisesti, hän päätti usean vastauksistaan sanoihin: "Olen siitä hyvin kiitollinen."

Selväksi tuli, että Zelenskyi on hyvin tietoinen ja kiitollinen muun muassa Suomen voimistuneesta tuesta Ukrainan asevoimille. Puolustusministeriön mukaanhan puolustustarvikeapua on tähän mennessä toimitettu 15 tukipakettia. Sisällön korvattavaksi arvoksi ilmoitetaan kohta jo yli miljardi euroa.

Lisää kuitenkin Ukrainassa odotetaan, sillä maaston rintamilla kuivuessa – mahdollisesti parin viikon päästä – edessä pitäisi olla jonkinmuotoinen Ukrainan vastahyökkäys. Sitä Zelenskyi ei sentään kerro, mitä on suunnitteilla ja koska tarkalleen.

Horneteista toiveikas vastaus

Zelenskyin vastauksissa paikalla olleille toimittajille edes Suomen Hornetien luovuttaminen Ukrainalle ei vaikuta menetetyltä toivolta. Ukrainan presidentti tuntui hiukan ilkikurisena vihjaavan, että Yhdysvaltojen niin halutessa tätäkin ajatusta voitaisiin jotenkin edistää. Hänen mukaansa päätös ei olisi yksinomaan Suomesta kiinni.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Zelenskyi muistutti ylipäätään jo helmi-maaliskuusta 2022 lähtien kertoneensa kumppaneille, miten tärkeää ihmishenkien pelastamiseksikin on Ukrainan ilmapuolustus. Kun Venäjä hyökkäsi, maalla ei ollut tarvittavia länsimaisia hävittäjäkoneita eikä Nato-maista niitä suostuttu antamaan tai "sulkemaan Ukrainan taivasta".

Esillä oli nyt myös tanskalaistoimittajan esiin nostama F-16-hävittäjien tarve. Useat länsimaat hierovat hävittäjäpäätöksiään vielä ennen kesää. Heinäkuussa on Vilnassa Naton huippukokous, johon myös presidentti Zelenskyi on kutsuttu.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi jatkaa aktiivista yhteydenpitoa monen tärkeän maan johtajiin. Ukrainan presidentinkanslian välittämässä kuvassa Zelenskyi nähdään puhumassa puhelimessa Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa 26. huhtikuuta..

Ukrainan presidentti pitää maansa ottamista Naton jäseneksi ainoana vaihtoehtona, joka turvaa paitsi Ukrainan koskemattomuuden ja rauhan seuraavalle sukupolvelle, myös Euroopan turvallisuuden. Jos Venäjää ei ajettaisi Krimiltä ja muualta Ukrainan alueelta, mitään takeita rauhasta ei olisi kellään.

Krimin vapautus on välttämätöntä

Zelenskyin mukaan Ukraina vapauttaa Krimin, eikä kyse vastahyökkäyksessä ole mistään neuvotteluasemien parantelusta – vain täydellinen voitto riittää. Zelenskyi kannustaa olemaan enää pelkäämättä Venäjän reaktioita ja sanoo vihollisen sotavoimien heikentyneen ratkaisevasti. Hänen mukaansa pahin mahdollinen jo tapahtui, runsas vuosi sitten.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Presidentin mukaan Ukraina ei tee operaatioita Venäjän alueella, kun ammuksia ei tahdo riittää oman maankaan vapauttamiseen.

Venäjä on hänen mukaansa kymmenen vuotta kerskunut sijoittavansa miljardeja Krimin turismiin ja kehitykseen, mutta asevarustelun lisäksi mitään ei ole.

Zelenskyi korosti, ettei miehityksessä ole kyse vain alueesta. Kyse on myös vapauden, ihmisoikeuksien ja identiteetin miehittämisestä, puhumattakaan 20 000:sta Venäjän alueelle pakkosiirretystä lapsesta, joiden palauttamisessa Ukrainaan mikään kansainvälinen järjestö ei ole kyennut auttamaan.

Naton yhtenäisyydestä Zelenskyi puhuu uskottavammin kuin eräät jäsenmaiden johtajista. Ukrainan presidentti ei kavahda arvostella Unkaria sanoen, että on melkoinen ristiriita olla samaan aikaan itse Natossa jäsenenä ja pitää Venäjää ystävänään, eli Natoa vihollisena.

Zelenskyi kertoo toimittajille iloitsevansa Suomen pääsystä Naton jäseneksi. Hän kehuu liittymispäätöstä politiikaksi, jolla on kestävät vaikutuksensa nykyhetken ohella vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadaksi.

Zelenskyin mukaan liikemiesten ja poliitikkojen pitäisi välttää hairahtumasta pikavoittojen tavoitteluun, vaikka Venäjältä sellaisia yritettäisiinkin heille vielä väläytellä.

Pohjoismaat puhuvat tuestaan Helsingissä

Paljonko on sitten paljon Ukraina-tuessamme? Fortumin arvioidaan menettäneen Venäjällä kaikkiaan kymmenen miljardia euroa, ja kymmenen miljardia maksaa karkeasti myös Suomen vuoden 2021 hävittäjätilaus 64:stä F-35-koneesta eli Hornetien korvaajista. Siihen voi verrata 990 miljoonaa euroa Ukrainalle puolustustarpeina ja päälle tulevaa muuta tukea.

Pohjoismaiden vahvasta tuesta on tarkoitus keskustella pohjoismaisten pääministerien kesken Helsingissä keskiviikkona. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimästä Pohjolan johtajien tapaamisesta voi tulla näkyvä yhteinen tuenilmaus Ukrainalle.

Jo alkuviikosta oman lähiystävien tapaamisensa Zelenskyin kanssa Kiovassa sai Viron pääministerinä jatkava Kaja Kallas, joka on yksi Ukrainan tukijamaiden ja koko Naton kirkkaimmista johtoäänistä..

Zelenskyin keskustelu pohjoismaisten journalistien kanssa tällä viikolla kesti pitkään, puolitoista tuntia.

Harvoin on tottunutta tv-esiintyjää nähty näin avoimena ja kärsivällisenä. Hän antoi aikaansa, puhui inhimillisesti ja ilmeikkäästi huomioiden jokaisen paikalla olijan simultaanitulkkia myöten.

Zelenskyi oli kuin luotettujen ystävien keskuudessa, vaikka ei päässyt helpolla. Pitkien vastausten lomassa hiljaisuuskin voi olla avoimuutta. Kun presidentiltä kysyttiin, onko kaatuneiden joukossa hänen omia tuttujaan, hän kertoi olevan paljon. Hän on ollut hautaamassa ystäviään ja palkitsemiaan sankareita.

Asiat hallussa ja olemus kunnossa

Vaikka Zelenskyi on johtanut Ukrainan raskasta puolustustaistelua jo 14 kuukautta, hänen olemuksestaan paistaa itsevarmuus, luottamus edessä olevan vastahyökkäyksen onnistumiseen ja syvä ymmärrys oman kansansa kokemista järkytyksistä.

Hän osoittaa hallitsevansa myös Ukrainan monenlaiset tärkeät kansainväliset suhteet – niin kumppanimaihin kuin Venäjän isoon naapuriin Kiinaan, joka vasta äskettäin avasi puheyhteyden myös Ukrainan presidentin kanssa.

Ukraina haluaa olla, ja on, selvemmin kuin koskaan aiemmin oman päätöksentekonsa ja geopoliittisen asemansa päätoimija.

Ukrainalaisessa keskustelussa asiasta käytetään termiä "Ukrainan subjektius". Subjektilla tarkoitetaan suvereenia toimijuutta: sitä, että Ukraina kykenee nykyisin valtiona määrittelemään oman linjansa ja vaikuttamaan kansainvälisesti myös muiden päätöksentekoon. Sitä kuunnellaan.

Ukrainaa ei enää entiseen malliin käsitellä lännessä Venäjän näkökulmien läpi, ajatella jonkinlaisena Moskovan intressipiireihin kuuluvana rajamaana. Ukrainasta on tullut oman kohtalonsa herra, joka puhuu selvästi ja kuuluvasti yhdellä äänellä – olkoonkin, että kilpailevissa puolueissa odotellaan ensimmäistä soveliasta hetkeä Zelenskyin kritisoimiselle.

Karheaäänisen Zelenskyin edustama Ukraina on oman olemisensa, päätöksentekonsa, geopolitiikkansa ja ulkosuhteittensa subjekti. Päämääränä on olla enää koskaan olematta Venäjän epämääräistä lähialuetta, horjutettavissa oleva osa kuviteltua "entistä Neuvostoliittoa".

Kirjoittaja on Lännen Median toimituksen päällikkö.

Fakta

Pohjoismaiden pääministerikokous

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa keskiviikkona Pohjoismaiden pääministereitä Helsingissä. Kokouksen yhtenä pääaiheena on maiden vahva tuki Ukrainalle.

Presidentinkanslian tiedotteen mukaan muina aiheina Niinistön, Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren, Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttirin tapaamisessa ovat ajankohtaiset turvallisuuskysymykset sekä pohjoismainen yhteistyö.

Kokous pidetään presidentti Niinistön kutsusta.

Pitkien vastausten lomassa hiljaisuuskin voi olla avoimuutta. Kun presidentiltä kysyttiin, onko kaatuneiden joukossa hänen omia tuttujaan, hän kertoi olevan paljon.

Matti Posio.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi viikonloppuna puolitoista tuntia pitkän videon keskustelustaan suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten toimittajien kanssa. Kuvassa Zelenskyi isännöimässä Viron pääministeriä Kaja Kallasta Kiovassa aiemmin viime maanantaina..
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä