MAINOS

Monien arkielämään liittyvien asioiden edistäminen onnistuu tänä päivänä etäyhteyden avulla

MAINOS


Suomessa pääkaupunkiseudun merkitys korostuu esimerkiksi vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa. 
Ensimmäisenä listalle nousevat sellaiset aktiviteetit, joita ei ole missään muualla kuin Helsingissä. Yksi niistä on kasino. Siinä mielessä Helsinkikään ei ole mikään Las Vegas, missä elämä kiehuu koko ajan kovaa vauhtia, mutta helsinkiläisillä on silti normaalitilanteessa mahdollisuus piipahtaa kasinolla ja pelata esimerkiksi korttipelejä ihan livenä.

Valitettavasti helsinkiläinen kasino on tunnettu myös siitä, että siellä käy uskomaton määrä ulkomaalaisia, joista ei koskaan voi tietää, mistä heidän rahansa tulevat, ja palvelukin saattaa välillä tuntua riittämättömän ystävälliseltä.

Netissä toimivat parhaat kasinot ovat puolestaan onnistuneet siinä, että kaikki asiakkaat palvellaan tasapuolisesti ja se tapahtuu täysin automaattisesti: eihän mikään robotti eikä kirjoitettu koodi voi kohdella toista asiakasta toisella tavalla kuin toista, jos heidän välillä on esimerkiksi rotu- tai rahamääräeroja. Helsingin kasinon kunniaksi voi kuitenkin sanoa, että ainakin pokeripöydissä palvelu pelaa usein paljon paremmin kuin maailman pokeripääkaupungissa Vegasissa.

Ja toisena mieleen tulevat sellaiset kaupat, jotka myyvät kaikenlaista nörttitavaraa ja muuta erittäin spesiaaleihin harrastuksiin liittyvää.
Siitähän selviää melko hyvin suunnittelulla, ja odottamiseen myös tottuu: ensin päätetään, mitä ostetaan, ja sen jälkeen tilataan toimitus. Lakisääteinen 14 päivän palautusoikeus toimii kaikkialla moitteettomasti.
Mikä tekee tilanteesta entistä paremman on se, että riittää aikaa analyysiin: mitä tilataan ja mitä ei. Ja näin säästetään oikeaa rahaa, kun ei tulla kauppaan, vaan harkitaan tarkasti, tarvitaanko tiettyä tavaraa nyt vai pitäisikö löytää parempia tai edullisempia vaihtoehtoja.

Toisaalta, uusimaalaisille on tyypillistä ikävöidä parempia luonnon maisemia, joissa ei tarvitse moikata lukuisia vastaantulijoita – kuten Uudenmaan omilla, hienoilla mutta myös erittäin suosituilla ulkoilualueilla, esimerkiksi Kaitalammella. Luonnosta ei valitettavasti voi nauttia etänä, mutta muista asioista voi ja hyvinkin.

Mitä pääkaupunkiseudulta saa, mitä ei saa vaikka Keski-Pohjanmaalta, ja miten se onnistuu netin kautta?

Netissä vai livenä?

Viime kuukausina on nähty, että jopa rokkikeikkoja järjestetään etänä netin kautta. Ihmiset liittyvät kanavakutsuun ja voivat vaikka jakaa omankin kameran videota muille: näin muodostuu etäkeikkoja, joille on maailman tilanteesta riippuen välillä hyvinkin kysyntää.

Maaliskuussa 2020 etäkeikat ovat muodostuneet muusikoiden oikeaksi trendiksi, kun musiikille on kuitenkin aina kysyntää ja se pitäisi tyydyttää.
Vaikeissa maailman tilanteissa musiikkia myös syntyy enemmän: muusikoilla on enemmän aikaa uusien biisien luomiseen, ja inspiraatiotakin saa ympäriltä melko paljon, kun on reilusti aikaa katsoa ympärille. Klassisen musiikin ystäville etänä järjestettäviä konsertteja on myös paljon, ja niitä voi etsiä ja seurata classicfm-sivustolla.
Elokuville on tietysti olemassa oma NetFlix, joka ei tietysti korvaa elokuvateattereita, mutta ensi-iltoja on sielläkin.

Nettiin ovat kovaa vauhtia siirtyneet myös lottopelit. R-kioskeilla kuitenkin pyörii aina sitä porukkaa, joka ostaa paperisia lottolippuja ja on oikein innoissaan siitä: monelle vanhemmalle porukalle lauantain kioskikäynnistä on muodostunut jo traditio, johon kuuluu arpojen ostamisen lisäksi myös kahvittelu ja muutenkin sosiaalinen kanssakäyminen. Harmi vain, että tässä koronatilanteessa tällainen ei ole kovin suositeltavaa.

Jopa raaputusarvat ovat siirtymässä kovaa vauhtia nettiin, missä ei tarvita kolikkoa ohuen metallikerroksen raaputtamiseksi pois vaan jännitys hoituu digitaalisilla animaatioilla. Siihen on pakko vielä kommentoida, että jännitys on jostain syystä jopa suurempi ja ainutlaatuisempi nimenomaan nettiarpoissa, kun ympärillä ei ole yhtään ihmistä ja vain oma tietokone- tai puhelinnäyttö edessä. Mielenkiintoista ja hauskaa.

Netin mahdollistamat helpotukset näkyvät myös urheilussa. Nykyaikana on turha selittää, että aika ei riitä ryhmätreeneihin tai vaikka tanssin oppimiseen: kaikkea löytyy videoilla. Jotkut valmentajat pitävät oikeita ryhmätunteja striimaamalla, kun taas jotkut suosivat jo melko vanhanaikaista tapaa eli nauhoittavat videoita ja jakavat niitä ihmisille käytettäväksi.

Tällaisia treenejä löytyy sekä niille, jotka suosivat ryhmäliikuntaa, että myös niille, jotka tykkäävät treenaamisesta täysin yksin. Eroja videoissa on silloin sen verran, että ryhmäliikunnan valmentajat yleensä puhuvat jotain, kun taas yksin treenaaville suunnatuissa videoissa yksi ainoa ääni on treeneihin sopiva musiikki.
Senkin voi laittaa äänettömälle, jos joku suosittu pop-biisi tuntuu täysin väärältä ja omaan liikkumiseen sopii vaikka raskaampi musiikkityyli.

Kotona urheileminen saattaa olla monelle hyvinkin haastavaa, kun siihen tarvitaan tilaa ja sopivaa virittäytymistä urheilusuorituksiin, mutta toimivalla itsekurilla kaikki onnistuu mainiosti ja kunto paranee nopeasti. Säännöllisyys on tietysti kaiken urheilun kuningas. Se, että urheiluvideoiden katsominen sohvalla ei yksinkertaisesti toimi, on varmaan kaikille selvää.
Paitsi että joskus ajat sitten ilmestyneessä The Big Bang Theory -sarjassa teoreettisen fysiikan tohtori Sheldon Cooper puhui jotain siitä, että pelkkä urheilusta ajattelu herättää urheiluhormonit henkiin... mutta tämä on täysin todistamatonta tietoa. Eli matto lattiaan, verkkarit päälle ja valmennusvideot pyörimään.

Etätyö: toimiiko vai ei?

Jos asiaan halutaan yksiselitteinen vastaus, se on kyllä: etätyö toimii.
Nyansseja on kuitenkin paljon ja erilaisia. Oman työn siirtäminen nettiin onnistuu parhaiten tekniikan alojen suunnittelijoilla, luovan alan digitaalisilla asiantuntijoilla, erilaisten lehtien kolumnisteilla, ja tietysti IT-alan ohjelmoijilla.

Kysymys etätyön onnistumisesta on lähinnä siinä, että onko yrityksessä olemassa tiettyjä omia rajoja, mihin kellonaikaan työntekijän täytyy olla saavutettavissa esimerkiksi etäkokouksia varten – vai onko saavutettavuusvelvoitetta lainkaan olemassa. Tietyissä asiantuntijatehtävissä työn tekeminen ei ole ollenkaan riippuvainen työntekopaikasta tai -ajasta, vaan pääasia on se, että tehtävät tulevat suoritetuiksi määräaikaan mennessä.

Tällöin työntekijä voi harkita jopa sellaista elämäntapaa, että työt hoidetaan matkailun aikana ja siirrytään esimerkiksi joka viikko paikasta toiseen. Näin täyttyy monen nykyajan ihmisen haavekin: kiertomatka ympäri maailman. Lähtökohtaisesti siis etätyö toimii, mutta mitä haasteita se tuo mukanaan?

Ensimmäinen haaste on yleensä nettiyhteys, joka on kuitenkin helposti ratkaistavissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa käyttäjä saattaa kohdata ongelmia siinä mielessä, että verkon kattavuus ei ole täydellinen.
Toisaalta, myös Euroopan harvaan asutuilla alueilla kuten Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Skotlannissa etätyö on täysin mahdotonta: siellä eivät toimi edes puhelinverkot, netistä puhumattakaan. Matkailevat etätyöntekijät joutuvatkin suunnittelemaan matkojaan niin, että joka päivä käydään jossain, missä on edes pientä toivoa saada oma kone liitettyä verkkoon.

Kotona työskenteleville tämä on harvoin ongelma, mutta toki välillä kotonakin vehkeet tuntuvat temppuilevan. Helpoin tilanne on sellainen, jossa varsinaiseen työntekoon nettiä ei tarvita lainkaan, ja työn testaaminen ja toimitus työnantajalle ovat ainoat toimenpiteet, jotka täytyy hoitaa verkossa.

Toinen haaste, joka on monelle melko vaikea, on työntekopaikka eli työpiste. Yllättävän moni ihminen unelmoi etätyömahdollisuuksista, mutta harva on ajatellut asiaa tarpeeksi pitkälle:
Missä kulkee vapaa-ajan ja työn raja, kun olet tekemässä töitä kotona? Miten järjestät tauot? Miten keskityt työhösi, varsinkin jos kotona on lapsia? Miten selität perheelle, että nyt tehdään töitä eikä saisi häiritä? Käydäänkö lounastauolla ulkona vai tehdäänkö kotiruokaa, ja venyykö silloin ruokatunti liian pitkäksi? Kuka vastaa siitä, että kahvia on kaatunut työläppäriin? Entä miten pitäisi pukeutua – vai pitäisikö ylipäätään? Miten suihku ja tukan laitto hoidetaan, vai hoidetaanko?

Kun tällaisia asioita ruvetaan kyselemään ihmisiltä, jotka unelmoivat etätöistä, harvoin löytyy selkeitä vastauksia. Se tarkoittaa yleensä sitä, että etätöitä ei olla suunniteltu ja tällaisille ihmisille toimisto tai joku muu varsinainen työntekopaikka on se paras ja toimivin ratkaisu.
Monen ihmisen mielestä etätyö on siis hauskanpitoa kotona tai muualla, kun hauskanpidon tauoilla pitäisi tehdä töitä. Todellisuudessa kaiken pitäisi olla kuitenkin päinvastoin.

Mutta onneksi maailma muuttuu nopeasti. Yhä suurempi määrä yhteiskuntia ja yrityksiä alkaa ymmärtää, että monelle etätyö on mahdollisuus tehostaa omaa toimintaa ja samalla säästää aikaa, työmatkojen aiheuttamista päästöistä puhumattakaan.

On muun muassa tutkittu, että etätyössä työntekijä saa jopa enemmän työn tuloksia aikaan siitä syystä, että hän tuntee ikään kuin syyllisyyttä työskennellessään kotona – ja se pitää paikkansa monen etätyöntekijän kohdalla. Syyllisyyden tunne painaa ja rasittaa, mutta samalla päivän työt hoituvatkin yllättäen puolitoista kertaa lyhyemmässä ajassa kuin toimistolla.

Johtuuko tämä häiritsevistä kollegoista vai siitä, että töissä maksetaan palkkaa myös pelkästä toimistolla istumisesta? Tätä tullaan tutkimaan varmasti myös jatkossakin, ja mielenkiinnolla näitä tuloksia odottelemme.

Taukojen järjestäminen etätöissä on myös tosi tärkeä käytännön asia. Kahvikupin hakeminen ei ole tauko, koska kahvin kanssa palataan työpisteen ääreen ja jatketaan töitä. Uutissivustojen selailu voi olla hyvä tapa viettää lakisääteiset kahvitauot, tai esimerkiksi koiran ulkoiluttaminenkin mahtuu hyvin kahteentoista minuuttiin. Netistä voi löytää vaikka sopivan pelin, kunhan siihen ei jää koukkuun.

Smartcasinoguide voi opastaa sellaisiin peleihin, joissa nimenomaan oikea-aikainen pysähtyminen on tärkeää, ja paluu tauolta on hyvä motivaatio lopettaa ja siirtyä takaisin työasioihin. Muutaman sivun lukeminen uudesta kirjasta tai jopa youtuben kissavideot toimivat myös mainiosti, kunhan ajatus saadaan tauon ajaksi töistä pois ja tauon jälkeen osataan palata virkistyneenä oikeaan ajatusmaailmaan.

Työergonomia on vielä yksi asia, joka ei tule heti esille, mutta jossain vaiheessa muistuttaa tärkeydestään. Etätöiden tekeminen sohvapöytän ääressä selkä pyöreänä ei tee hyvää kenellekään – ei tee hyvää työn tekeminen sängyssäkään eikä teltassa valtameren rannalla, vaikka romanttiselta se toki vaikuttaa.
Jos etätöistä on sovittu työnantajan kanssa pidemmälle aikavälille, on syytä sopia myös siitä, miten työnantaja auttaa työntekijää järjestämään toimiva työpiste tämän kotona. Ja niin: verovähennyksiä kotona sijaitsevasta työpisteestä kannattaa muistaa hakea.

Yhteenvetona todettakoon, että digitalisaatio tuo monia mukavuuksia elämään ja helpottaa monia rutiineja: niin työntekoa kuin hauskanpitoa. Se, mikä lienee tärkein koko asiassa, on yhteiskuntaan kuuluvien ihmisten vastuullisuus ja itsekuri.
Etätyöt ja etäharrastukset perustuvat nimenomaan siihen, että ihmisiin luotetaan. Luotetaan siihen, että työntekijät osaavat ajanhallinnan perusteet, ja samalla luotetaan myös siihen, että etäurheilutunteja käyttävä kuntoilija todellakin tekee näytetyt harjoitukset eikä vain katso hienoja jumppavideoita sipsipussi kädessään.

Näemme jo lähitulevaisuudessa, miltä etämaailma tulee näyttämään: tulemmeko pitämään entistä enemmän kiinni sosiaalisista kanssakäymisistä livenä, tai muuttuuko meidän suhtautuminen luontoretkiin ja muutenkin luonnon kanssa vietettyyn aikaan.
Kasvava sukupolvi lienee edelläkävijä etämaailman kehittämisessä, mutta herääköhän heissäkin jonain hetkenä luonnonläheisyys ja ihastuminen livemaailmaan?