Kotimaa

Leikkuri iskee pienipalkkaisen asumistukeen – Nina tarvitsee asumistukea työtilanteesta riippumatta: "Jos asumistuki leikataan, joudun hakemaan toimeentulotukea"

Asumistukea maksetaan keskimäärin 332 euroa. Tuki kattaa hieman yli puolet asumismenoista, riippumatta asuinpaikasta ja ruokakunnan koosta. Eniten yleistä asumistukea maksetaan opiskelijoille ja yksinasuville ihmisille.

Hallituksen suunnitelmat leikata yleistä asumistukea koettelevat erityisesti matalapalkka-aloilla olevia ja osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä eli niitä, joiden palkkatulot eivät riitä kattamaan asumismenoja.

Yksi heistä on Itä-Helsingissä asuva ja työskentelevä nelikymppinen Nina.

Hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluonteisuuden vuoksi. Haastateltavan koko nimi on toimituksen tiedossa. Aiemmin tällä viikolla kolme Lännen Median haastattelemaa ekonomistia kehotti hallitusta harkitsemaan, että osa kaavailluista leikkauksista siirrettäisiin tuleviin vuosiin synkkenevien taloussuhdanteiden takia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nina asuu yhdessä teini-ikäisen tyttärensä kanssa vuokrakolmiossa ja työskentelee määräaikaisella työsopimuksella toimistotöissä.

Nykyinen työsopimus päättyy lokakuussa, minkä jälkeen hän jää työttömäksi. Sen jälkeen hän saa ansiosidonnaista päivärahaa noin tuhat euroa kuukaudessa.

– Saan asumistukea kahdesta neljään sataa euroa kuukaudessa riippuen siitä, olenko töissä vai työtön. Lisäksi saan elatustukea ja lapsilisän. Nämä riittävät perusarkeen, mutta juuri muuhun perheessämme ei ole varaa, hän kertoo.

.
.

Nina on ollut yksinhuoltaja vuodesta 2019, jolloin hänen puolisonsa menehtyi.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Sitä ennen Nina itse oli sairastunut vakavasti ja joutui kouluttautumaan uuteen ammattiin. Uudelleenkoulutuksen jälkeen meni vielä vuosi, ennen kuin hän löysi määräaikaista työtä.

Tulevaisuudessa perheen taloutta kiristää se, että Heka eli Helsingin kaupungin asunnot Oy on ilmoittanut tuntuvista vuokrankorotuksista. Ninan kohdalla se tarkoittaa reilun sadan euron korotusta kuukausivuokraan.

– Ainakin työttömänä tämä tarkoittaa sitä, että joudun jatkossa hakemaan toimeentulotukea, etten joudu kadulle. Jos minulla on töitä, silloin pärjään näillä tuloilla just ja just, hän sanoo.

Nina tekee töitä täysaikaisesti, mutta sairastumisensa vuoksi hänen kuntonsa ei kestä lisätöiden tekemistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kämppäkaveri vai halvempi asunto?

Hallitusohjelman mukaan yleisestä asumistuesta poistetaan 300 euron ansiotulovähennys ja perusomavastuuta korotetaan 42 prosentista 50:een.

Suunnitelmissa on myös laskea asumistuen taso 70 prosenttiin enimmäisasumismenoista nykyisestä 80 prosentista.

Ansiotulovähennyksen leikkauksen lisäksi asumistuen saamista jatkossa tiukentaa kuntaryhmien yhtenäistäminen samalle tasolle. Käytännössä se tarkoittaa, ettei asumistuessa huomioida Helsingin muita alueita kalliimpaa vuokratasoa.

– Leikkauksen suora vaikutus on se, että asumistuen määrä pienenee tai loppuu kokonaan ja käytettävissä olevat tulot pienevät. Silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia lisätuloja tai vähentää menoja. Siinä ne vaihtoehdot ovat, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen sanoo.

Asumistukea koskevilla muutoksilla hallitus tavoittelee 350 miljoonan euron säästöjä.

.
.

Halvemman asunnon löytäminen erityisesti Helsingissä on vaikeaa. Vuokrataso on korkea, eikä halvempia vaihtoehtoja ole tarjolla valittavaksi asti. Tämän tietää myös Nina, joka maksaa muuttolainaa vielä edellisestä muutosta.

– Ehkä voisin saada toiseen huoneeseen jonkun kaverin, joka voisi jakaa asumiskustannuksia. Sellaisen löytäminen on itseasiassa helpompaa kuin uuden asunnon. Pienistä asunnoista on valtava kysyntä.

Ninan mukaan uuden asunnon löytämistä vaikeuttaa sekin, että Heka ei etsi asunnonvaihtajia, vaan asukkaat joutuvat itse etsimään sopivat ihmiset, jotka voisivat vaihtaa asuntoja keskenään.

Asumistukea maksetaan miljardeja

Yleistä asumistukea maksetaan vuosittain reilut 1,5 miljardia euroa, ja kun mukaan lasketaan eläkkeensaajien asumistuki, yhteissumma nousee yli kahteen miljardiin euroon.

Asumistuen kustannukset lähtivät nousuun vuoden 2015 jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet lainsäädännölliset asiat kuten ansiotulovähennyksen käyttöönotto ja opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin.

– Näiden muutosten jälkeen menot eivät ole juurikaan kasvaneet. Korona-aikanakin tilanne säilyi vakaana, Jauhiainen sanoo.

Yleistä asumistukea saa reilut 380 000 kotitaloutta, josta 18 prosenttia eli noin 68 000 on kotitalouksia, jotka luokitellaan työssäkäyviksi.

Työssäkäyvien osuus asumistuen saajista kohosi sen jälkeen, kun ansiotulovähennys otettiin käyttöön.

– Työssä käyminen on yleisempää lapsiperheissä kuin yksin asuvien asumistuen saajien joukossa. Toki asumistuen tuloraja on myös korkeampi, jos perheessä on lapsia, joten työssäkäyvät voivat helpommin saada tukea, Jauhiainen sanoo.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen mukaan yleisen asumistuen leikkaus vaikuttaa erityisesti työssä käyvien tilanteeseen. Suomessa on noin 68 000 ruokakuntaa, jotka saavat työtuloista huolimatta myös asumistukea.

Nina asuu vielä teini-ikäisen lapsensa kanssa, mutta mikäli nuori aikoo muuttaa omilleen, sillä on ratkaiseva merkitys Nina-äidin tilanteeseen.

– Jos tyttöni muuttaa yhteen poikaystävänsä kanssa, silloin nykyinen asuntoni katsotaan minulle liian isoksi enkä saisi enää sen jälkeen asumistukea. Jos saan töitä, selviäisin tilanteesta nipin napin, mutta järjestelyjä tilanne vaatisi, hän kertoo.

Lisätyön löytäminen vaikeaa

Yleiseen asumistukeen tehtävien leikkausten taustalla on ajatus siitä, että ihmiset hakeutuisivat osa-aikatyöstä kokoaikatyöhän.

Teoriassa ajatus voi toimia, mutta käytännössä kaikilla ei ole mahdollisuuksia tehdä kokoaikatyötä.

Esimerkiksi kaupan alalla lisätyön saaminen voi olla vaikeaa, koska suurin osa uusista työpaikoista on osa-aikaisia ja jo talossa olevien voi olla vaikea saada lisätunteja osa-aikaisen työn sijasta.

Myös henkilön oma elämäntilanne vaikuttaa siihen, miten työtä voi tehdä. Täyspäiväinen työ ei välttämättä ole mahdollista vaikkapa sairauden tai perhetilanteen vuoksi.

– Vähittäiskaupan puolella uusista, auki tulevista työpaikoista noin 60 prosenttia on osa-aikaisia ja samaa koskee ravintola- ja hotellialaa. Olemme yhdessä MaRan kanssa pitkään puhuneet siitä, että ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus tehdä kokoaikatyötä ja osa-aikaista työtä tehdään silloin, kun se sopii työntekijän omaan elämään, Palvelualojen ammattiliiton PAM:in tutkimuspäällikkö Antti Vierto sanoo.

Fakta

Näin hallitus aikoo leikata yleistä asumistukea

300 euron ansiotulovähennys poistetaan ja perusomavastuu korotetaan 42 prosentista 50.een.

Asumistuen taso tarkistetaan 70 prosenttiin hyväksyttyjen asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.

Jatkossa omistusasuntoon ei enää saa yleistä asumistukea.

Yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön 10 000 euron varallisuusraja.

Varallisuuteen ei lasketa mukaan tuottamatonta omaisuutta kuten autoa, omassa käytössä olevaa kiinteistöä tai kesämökkiä.

Yrittäjän kohdalla asumistuen arvioinnin perusteeksi otetaan YEL-työtulon sijaan kaikki todelliset tulot.

Opiskelijoiden yleisen asumistuen rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.

Yleisen asumistuen kustannusten osittainen siirto kunnille selvitetään.

Toimeentulotuen perusosaan sisällytetään viiden prosentin omavastuu toimeentulotuen asiakkaan tarpeellisten suuruisten asumismenojen määrästä.

Yleisen asumistuen lisäksi hallitusohjelmassa on useita toimeentulotukeen ja työttömyysturvaan liittyviä leikkauksia.

"Leikkauksen suora vaikutus on se, että asumistuen määrä pienenee tai loppuu kokonaan ja käytettävissä olevat tulot pienevät. Silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin hankkia lisätuloja tai vähentää menoja."Signe JauhiainenKelan tutkimuspäällikkö"Ehkä voisin saada toiseen huoneeseen jonkun kaverin, joka voisi jakaa asumiskustannuksia. Sellaisen löytäminen on itseasiassa helpompaa kuin uuden asunnon. Pienistä asunnoista on valtava kysyntä."NinaTyössäkäyvä asumistuen saaja
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vastaa sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Istuva hallitus aikoo tehdä useita leikkauksia, jotka koskevat sosiaaliturvaa ja sen tasoa. Hallituksessa selvitetään sitäkin, voisiko toimeentuloturvan maksu evätä jossain tapauksissa kokonaan.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä