Amerikkalaistyylinen ravintola avasi ovensa Rantakadulla

Masi Isohanni on yksi uuden ravintolan yrittäjistä. Kuva: Markku Jokela
50-lukua henkivä Rock`n Roll Diner avasi perjantaina ovensa Kokkolan Rantakadulla. Amerikkalaiseen diner-tyyliin sisustettu ravintola levittäytyy kahteen kerrokseen.

Yläkerrassa on ravintola, jossa asiakaspaikkoja on kahdeksankymmentä. Alakerrasta löytyy baari, joka vetää parisataa asiakasta. Baari avataan ensi viikolla. Terassi avataan kesän mittaan.

Ravintolan ovat perustaneet Pauliina Lehtola, Helka Rahkonen ja Masi Isohanni. Diner-tyylinen ravintola on ravintola-alalla työskennelleiden Lehtolan ja Rahkosen pitkäaikainen haave. He pyysivät mukaan Isohannin ja yhdessä kolmikko on jalostanut ideaa.

Klassiseen diner-tyyliin lattia on mustavalkoruudullinen, pöytien ympärillä on muhkeita punaisia penkkejä.

Jukeboksi soittaa 50-luvun musiikkia yläkerrassa ja alakerrasta löytyy flipper sekä muita pelikoneita. Seiniä koristavat vanhojen autojen kuvat sekä vintage-kyltit.

Tarjolla on ribsejä, hampurilaisia, hot dogeja ja muita lihatuotteita.

– Kaikesta löytyy myös kasvisversio, Isohanni sanoo.

UUSIMMAT UUTISET

Pitsiliinoille uusi elämä – myös rikkinäiset ja likaantuneet pitsit voidaan hyödyntää

Lojuuko kaapeissasi virkattuja mummon perintöpitsiliinoja, joille ei enää löydy käyttöä? Pietarsaarelainen Heidi Keskitalo tietää, mitä pitseistä voi tehdä. Hän valmistaa niistä esimerkiksi laukkuja, kukkaroita ja koristetyynynpäällisiä.

Uusien tuotteiden materiaaliksi kelpaavat muun muassa virkatut pöytäliinat, päiväpeitteet ja verhot. Parasta on, että liinan tai peitteen ei tarvitse olla virheetön, rikkinäistä tai likaantunuttakin pitsiä voidaan hyödyntää.

– Päiväpeitoissa keskiosa on usein kulunut todella pehmeäksi, mutta reunat voi vielä aivan hyvin käyttää. Pöytäliinoissa taas saattaa olla pinttynyt kahvitahra tai steariinia, joita on vaikea saada pois.

Keskitalo käyttää omissa Risako-tuotteissaan vain käsin virkattuja, puuvillalankaisia pitsejä. Tehdastekoisia ja tekokuiduista valmistettuja pitsejä hän työstää, jos asiakas niin haluaa. Nyplättyjä pitsejä tulee puolestaan vastaan vain harvoin ja ne ohutlankaisina eivät välttämättä kestä jatkokäyttöä.

– Tekokuitu on siitä huono, kun väri ei tartu siihen niin hyvin, niin sitä on vaikeampi värjätä. Sama on tiiviskierteisen ja paksun puuvillalangan kanssa.

Keskitalo värjää yleensä kaikki käyttämänsä pitsit, vain kirkkaan valkoinen, murretut keltaisen sävyt sekä joulunpunainen ovat hyviä käyttää sellaisinaan.

Käsityöperinteen arvostusta

Risakon tuotteissa säilyy pitsien myötä vanha suomalainen käsityöperinne ja muistot, joita omiin pitseihin liittyy.

– He jotka ovat itse virkanneet pitsejä, niin osaavat arvostaa tuotteita, koska tietävä paljonko aikaa pelkän pitsin tekemiseen on mennyt.

Myös uusien pitsituotteiden valmistaminen vie aikaa, sillä jokainen pitsi on leikattava erikseen pitsin kuvio ja kunto huomioiden. Ompelussa täytyy olla tarkka, etteivät langat lähde purkautumaan tai jää pilkistämään jostain sauman välistä.

– Pitsi ei ole helppo materiaali työstää. Vanhoissa tuotteissa työn jälki voi vaihdella, välillä voi olla löysemmin virkattua ja välillä tiukempaa jälkeä. Nämä pitää huomioida uudessa tuotteessa, Keskitalo kertoo.

Pitsin lisäksi Keskitalo yhdistää tuotteissaan uutta puuvillaa ja nahkaa, sillä ylijäämämateriaaleina niitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Sohvatehtaalta saatua ylijäämänahkaa on vielä joissain laukuissa, mutta muuten nahka on suomalaista hirven-, naudan- ja lampaannahkaa.

– Koska hirviä kuitenkin kaadetaan, niin minusta niiden nahka on järkevä käyttää hyödyksi.

Heidi Keskitalo oli keskiviikkona tavattavissa Taito Keski-Pohjanmaan järjestämässä pitsipäivässä, jossa sai käydä lahjoittamassa pitsejä sekä tilata omista pitseistä uusia tuotteita. Tulevana viikonloppuna Kankurissa järjestetään mestarityöpaja kalannahan työstämisestä.

Kahdelle papille varoitus samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli kertoo antaneensa kahdelle hiippakunnan papille kirjallisen varoituksen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Varoituksen saivat seurakuntapastorit Henna Salo Seinäjoelta ja Eeva-Kaisa Rossi Jyväskylästä. Salo oli vihkinyt sateenkariparin kesäkuussa ja Rossi elokuussa.

Tuomiokapitulin mukaan papit olivat toimineet tietoisesti vastoin kirkon kantaa. Tuomikapitulin päätökset olivat yksimielisiä.

- On valitettavaa, että asioita joudutaan ratkaisemaan tällä tavalla. Pappislupaus ja sitoutuminen kirkon järjestykseen ovat kuitenkin olennaisia velvoitteita. On meidän kaikkien yhteinen etu, että pidämme kiinni yhteisesti sovitusta ja antamistamme lupauksista, piispa Simo Peura sanoo tuomikapitulin tiedotteessa.

Lännen Media kertoo, että Salo aikoo valittaa päätöksestä. Rossi ei sen mukaan ole päättänyt, valittaako vai ei.

- Oma kantani on, että olen toiminut piispan ohjeita vastaan, mutta en pappislupausta tai kirkon kantaa vastaan, Salo sanoo Lännen Medialle.

Sadinmaa valitti saamistaan moitteista

Sateenkaaripareja vihkineet papit ovat olleet esillä alkusyksystä. Syyskuussa Helsingin tuomiokapituli antoi pappi Kai Sadinmaalle vakavan moitteen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Sadinmaa vaati oikaisua tuomikapitulin päätökseen tämän kuun alussa. Sadinmaan mukaan päätös ei perustunut kirkkolain tai minkään muun lain säännöksiin. Tuomiokapitulin lakimiesasessori kertoi taannoin, että vakava moite ei ole kirkkolaissa määritelty seuraamus, vaan tuomiokapitulin kannanilmaisu.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli antoi kuun alussa niin ikään kirjallisen varoituksen pastori Arpad Kovacsille samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä.

STT selvitti syyskuussa samaa sukupuolta olevien parien kirkollisia vihkimisiä. Tuolloin tiedettiin, että kirkoissa on vihitty avioliittoon ainakin yli kolmekymmentä samaa sukupuolta olevaa paria.

Presidentti Niinistö: Erdogan ei ole vielä vastannut kirjeeseen, mutta varmasti siihen vastataan

Turkin suurlähettilään kutsuminen keskusteluun ja presidentti Recep Tayyip Erdoganille lähetetty kirje ovat diplomaattikäytännössä vahvoja reaktioita, presidentti Sauli Niinistö sanoo. Hänen mukaansa Suomi ei viivästynyt vastauksessaan, kun Turkissa suomalaistoimittaja tuomittiin vankeuteen viime viikolla.

- Jotkut ovat väittäneet Suomen viivästyneen. Samana päivänä, kun sain tietää tilanteesta, olin yhteydessä (ulkoministeri Timo) Soiniin (sin.), joka sattui olemaan Kroatiassa. Sovimme, että seuraavana päivänä hänen Suomeen palatessaan reagoimme kutsumalla Turkin lähettilään ulkoministeriöön ja lähetän kirjeen Erdoganille, Niinistö sanoo.

Kirjeen sisällöstä ei kerrota

Niinistön mukaan Erdogan ei ole vielä vastannut kirjeeseen. Niinistö arvioi, että kirjeeseen varmasti vastataan jollain tavalla. Niinistön mukaan keskustelua Turkin suurlähettilään kanssa tai kirjeen sisältöä ei ole diplomaattista kertoa.

Niinistö myös muistutti, että Soini otti maanantaina tuomion esille EU-maiden ulkoministereiden kokouksessa. Soini sanoi aiemmin, että Suomi ei aio vaatia Turkilta toimittajan tuomion purkua.

Suomalaistoimittaja Ayla Albayrak sai viime viikolla kahden vuoden ja yhden kuukauden tuomionsa Wall Street Journal -lehdessä elokuussa 2015 julkaistusta jutusta, joka käsitteli elämää ja taisteluita Kaakkois-Turkin kurdialueella Silopissa.

Niinistö perheenlisäyksestä: Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä

Niinistö sai Karstulan torilla onnitteluja tulevasta perheenlisäyksestä.

- Mäntyniemen bunkkeriin mahtuu väkeä, ei siihen niin valtavia fasiliteetteja tarvita, Niinistö sanoi kysyttäessä lapsen sopimisesta presidentin virka-asuntoon.

Presidentin kanslia tiedotti viime viikon maanantaina, että runoilija Jenni Haukio ja Niinistö saavat lapsen. Laskettu aika on helmikuussa.

- Jenni lähetti kovasti terveisiä, mutta ei päässyt tuohon vähän pomppivaan helikopterikyytiin mukaan, Niinistö sanoi puhuessaan torille kerääntyneille ihmisille.

Niinistö vieraili Karstulassa osana Keski-Suomen maakuntamatkaansa. Sieltä hän jatkoi Äänekoskelle avaamaan Metsä Groupin suurta sellutehdasta.

Hallitus horjahti kriisin partaalta jälleen uuteen sote-sopuun

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus vei jälleen kerran hallituksen kriisin partaalle, mutta hallituspuolueet vakuuttivat keskiviikkona sovun valinnanvapauslaista löytyneen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lain etenevän torstaina eduskuntaryhmien käsiteltäväksi. Alun perin ryhmien piti käsitellä lakiluonnosta jo viime torstaina.

Kokoomuksen ja keskustan välisen kiistan ytimessä on viime kädessä ollut asiakassetelin käytön laajuus erikoissairaanhoidossa. Valinnanvapautta tiukasti ajanut kokoomus on tullut puheenjohtajansa, valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan asiassa vastaan, mutta niin ovat hänen mukaansa tulleet kaikki muutkin.

- Kaikki varmaan tulivat vastaan, koska siinä piti ihan aidosti hakea järkevä kokonaisuus, hän sanoi.

Orpon mukaan myös kokoomuksen mielestä pääsääntö erikoissairaanhoidossa on, että ylivoimaisesti suurin osa siitä on julkista palvelua ja asiakassetelit ovat käytössä vain silloin, kun se on järkevää.

- Eli soveltuvin osin voidaan hankkia erikoissairaanhoidon palveluita myös yksityiseltä puolelta.

Hän ei halua arvioida, mikä prosentti hoidoista voisi olla asiakassetelillä hankittavaa. Esimerkkinä hän mainitsi lonkkaleikkaukset.

Orpon mukaan kokoomus ei ole ajanutkaan rajatonta asiakassetelin käyttöä.

- Ei meillä ole ikinä ollut sellaista tarkoitusta, että se olisi vapaa temmellyskenttä, ei koskaan.

"Tekstejä yritetään hyväksyttää pörriäisissä"

Puheet hallituskriisistä saivat jälleen vauhtia, kun keskustan ja kokoomuksen välille kehkeytyi keskiviikkona julkisuudessa sanasotaa sotesta.

Keskustan kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti Facebookissa, että neuvotteluissa oltiin pattitilanteessa, koska kokoomus ei kuuntele asiantuntijoita eikä virkamiehiä.

- Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä, Heikkinen kirjoitti.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei allekirjoittanut väitettä ohjeiden ottamisesta terveysfirmoilta.

- Sanoisin näin, että aikamoisella kokemuksella minäkin sosiaali- ja terveyspuolelta olen. Ei minun tarvitse ottaa mistään mitään, kyllä minulla on ihan omatkin aivot.

Risikon mukaan neuvottelut eivät ole tulehduttaneet välejä, mutta yksityiskohtiin on jouduttu käyttämään aikaa ja vaivaa.

Rinne: Ei pyydetty hallitukseen

Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona, että keskustan ja kokoomuksen välit hallituksessa ovat soteriitelyn takia niin tulehtuneet, että Sipilä olisi jo tiedustellut, tulisiko SDP kokoomuksen tilalle hallitukseen.

Sipilä vakuutti, että hallituskriisiä ei ole. Hän kiisti olleensa SDP:hen yhteydessä muulloin kuin viime kesänä perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä.

- Demareilta tuli silloin selkeä vastaus, että vain vaalien kautta. Kunnioitan sitä heidän ilmoitustaan, Sipilä sanoi.

Myöskään SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan SDP:tä ei ole suoraan pyydetty hallitukseen. Hän sanoi STT:lle, että on kuitenkin käynyt keskusteluja tilanteesta muiden puoluejohtajien kanssa.

Pääministeri myönsi, että osittain reformiryhmän väsymyksenkin takia sote-väännössä on ollut kaikenlaista ilmassa.

- Mutta kyllä näiden yli pitää nyt vain katsoa eteenpäin.

Sipilä huomautti, että myös lausuntokierroksen palaute kuunnellaan vielä tarkkaan ja esitystä justeerataan, jos tarvetta on. Sipilän mielestä enää ei ole varaa törmätä perustuslakiongelmiin.

Saarikko: Asiantuntijoiden huolet erikoissairaanhoidosta on kuultu

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo, että asiantuntijoiden huolet erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta on kuultu valinnanvapauslakia valmisteltaessa.

Muun muassa kirurgit ottivat tiistaina vahvasti kantaa valinnanvapauslakiin. He ilmaisivat huolensa julkisen erikoissairaanhoidon ja etenkin päivystysjärjestelmän tulevaisuudesta. Kirurgien mukaan järjestelmä uhkaa jopa romahtaa.

- Kyllä sote-asiantuntijoita on haluttu tässä kuunnella, jotta järjestelmästä tulee kestävä ja parempi suomalaisten kannalta, myös vaikkapa päivystystilanteissa ja muuten kriittisissä tilanteissa, Saarikko vakuutti.

Hänen mukaansa huolta on nyt paljon sellaisesta, mistä ei ole vielä ollut konkreettisia lakipykäliä tarkasteltavana.

- Mutta tuon kirurgien lausunnon luin hyvin tarkkaan läpi, ja tunnistin ne huolet. Ja siksi erikoishuomiomme onkin liittynyt juuri erikoissairaanhoidon osuuteen tässä loppumetreillä.

Syyttäjä: Suomalaismiehet järjestivät kokouksia, joissa suunniteltiin terroristien rinnalla taistelemista Syyriassa

Kolmea Suomen kansalaista vastaan on nostettu syytteet terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Yhtä syytetään lisäksi koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja yhtä värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen. Syytteet nosti valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Syytteet liittyvät Syyrian konfliktiin. Syytettyjen epäillään valmistelleen osallistumista konfliktiin terroristijärjestön riveissä. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet loppuvuoden 2012 ja kesän 2013 välisenä aikana.

Syytetyt ovat 30-40-vuotiaita eteläsuomalaisia miehiä, kertoo kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen STT:lle. Miehet ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Kaksi pääsi Syyriaan asti, mutta "siellä ei tapahtunut juuri mitään"

Poliisi on kertonut aiemmin, että epäillyt miehet radikalisoituivat Suomessa ja päättivät lähteä Syyriaan taistelemaan kesäkuussa 2013.

Kolmikko lähti Suomesta Itä-Euroopan kautta kohti Syyriaa. Yksi miehistä palasi Suomeen ylittämättä Syyrian rajaa. Epäilty rikollinen toiminta tapahtui Suomessa, mutta kihlakunnansyyttäjäHämäläinen ei kommentoi, mitä valmistelu-, koulutus- tai värväystoiminta tarkalleen oli.

- Syytteen teonkuvauksessa tulee sitten aikanaan tarkemmin, mitä tehtiin, miksi tehtiin ja miksi jäi vain valmistelun asteelle, Hämäläinen sanoo.

Hänen mukaansa syyttäjällä ja puolustuksella on hyvin eriävät näkemykset tapahtumista.

Esitutkinnassa miesten epäiltiin osallistuneen joko Isisin tai al-Nusran aseelliseen toimintaan. Hämäläisen mukaan Syyriassa ei kuitenkaan tapahtunut mitään rikolliseksi katsottavaa. Hän ei kommentoi, mihin terroristiryhmään miehet pyrkivät.

- He lähtivät sinne (Syyriaan) kyllä, mutta siellä ei juurikaan mitään tapahtunut.

Kolmikko palasi Hämäläisen mukaan Suomeen itse.

Poliisi pääsi epäiltyjen jäljille omalla tutkinnallaan ja heidät otettiin kiinni kodeistaan 7. lokakuuta 2014. Heidän vangittiin samassa kuussa. Kaksi heistä päästettiin saman vuoden lopussa vapaaksi. Yksi vapautui seuraavan vuoden tammikuussa.

Syyttäjä Hämäläisen mukaan miehet ovat tällä hetkellä Suomessa. Jutun valmisteluistunto järjestetään Helsingin käräjäoikeudessa lokakuun lopulla tai marraskuun alussa.

Syyttäjä: Kokouksia Suomessa ja talousrikoksia matkan rahoittamiseksi

Yhden miehen osalta syyttäjä ei löytänyt näyttöä valmistelurikoksesta. Hänen osalta tehdystä syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee kuitenkin muun muassa se, että ryhmä järjesti Suomessa kokouksia, joissa suunniteltiin Syyriaan lähtöä. Suunnitelmissa oli matkustaa maahan ja osallistua Syyrian hallituksen joukkojen vastaisiin taisteluihin terroristiryhmän riveissä, syyttäjän päätöksessä todetaan.

Syyttämättäjätetty osallistui varhaiseen valmisteluun, mutta luopui syytteet saaneesta kolmikosta poiketen suunnitelmista. Hän ei lähtenyt Suomesta Syyriaan eikä ollut hankkinut varusteita matkaa varten.

Hän kuitenkin perusti Syyrian-matkan rahoittamista varten yrityksen, jonka nimissä hän on toisen henkilön kanssa hakenut valtiolta perusteettomia arvonlisäveronpalautuksia, päätöksestä ilmenee.

Syytetyn kolmikon toteutunutta Syyrian-matkaa epäillään rahoitetun talousrikoksilla. Niitä käsitellään omana juttunaan ennen terrorismirikosten käräjäkäsittelyä.

Suomalaiset ja EU-kansalaiset yhtä mieltä EU:n hyvyydestä ja huonoudesta

Suomalaiset ovat lähes yksimielisiä muiden EU-kansalaisten kanssa siitä, onko kotimaan EU-jäsenyys hyvä asia. Uusimmat luvut selviävät tänään julkaistusta eurobarometrista.

Suomalaisista 58 prosenttia pitää jäsenyyttä hyvänä, mikä on prosenttiyksikön verran enemmän kuin EU-maiden keskiarvo. Huonona asiana jäsenyyttä pitää suomalaisista 11 prosenttia ja EU-kansalaisista 12 prosenttia.

Neutraalisti EU:hun suhtautuu 30 prosenttia suomalaisista ja EU-kansalaisista 28 prosenttia.

Myös siinä, onko oma kotimaa hyötynyt EU-jäsenyydestä, suomalaiset ovat hyvin lähellä EU:n keskiarvoja. Hyötyjä jäsenyydessä näkee 66 prosenttia suomalaisista, kun EU:n vastaava luku on 64. Hyödyttömänä jäsenyyttä pitää tasan neljännes niin suomalaisista kuin EU-kansalaisistakin.

Unionin hyödyiksi suomalaiset nimesivät eurobarometrissa esimerkiksi EU-maiden välisen yhteistyön parantamisen, myönteisen vaikutuksen talouskasvuun ja unionin tuomat uudet työmahdollisuudet.

Suomalaisten usko oman äänen kuulumiseen EU:ssa on kovempi kuin muissa jäsenmaissa. Suomalaisista yli kaksi kolmannesta ajattelee äänellään olevan vaikutusta unionissa, kun EU-kansalaisista näin uskoo alle puolet. Kotona suomalaiset kokevat tilanteensa olevan vieläkin parempi: 83 prosenttia suomalaisista uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa kotimaassaan, kun EU:ssa luku on 61 prosenttia.

Suomessa haastateltiin yli tuhatta syys-lokakuun taitteessa. EU-maissa haastateltuja oli yhteensä lähes 28 000.

Pekka Perä lämpeni hovioikeudessa: "Syyttäjän todistettava tuollaiset väitteet"

Talvivaaran ympäristörikosten hovioikeuskäsittelyn lämpötila nousi hieman iltapäivällä, kun jutun toinen syyttäjä, kihlakunnansyyttäjä Kimmo Vakkala pääsi vastakuulusteluvuoroon. Asianomistajista vastausvuorossa oli kaivoksen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä.

- Osaan tuon materiaalin melkein ulkoa, väitti syyttäjä kaivoksen ympäristövaikutusmateriaaliin viitaten.

- Epäilen, tokaisi Perä takaisin.

Jutun syyttäjä pyrki vastakuulustelussaan osoittamaan, minkä verran Perä on tiennyt kaivoksen suunnitteluun, luvittamiseen ja rakentamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Miehet olivat lähes kaikista eri mieltä, ja välillä äänenpainot muuttuivat jyrkiksi ja äänenvoimakkuus kohosi kohtalaisen korkealle. Näin kävi muun muassa siinä vaiheessa, kun syyttäjä Vakkila sanoi Talvivaaran jätevesien vaikutuksen tuntutuvan Oulujärvellä saakka.

- Vaikutukset tuntuvat Oulujärvessä saakka? Syyttäjän on aiheellista todistaa tuollaiset väitteet, vaati Perä ääntä korottaen.

Törkeästä ympäristörikoksesta syytetty Perä puolusti yhtiön toimia alueen vesiongelman kuriin saattamiseksi. Kaikki mahdollinen tehtiin, mutta sekään ei hänen mukaansa riittänyt.

- Eikö se ole kiistatonta, että sinne on koko ajan rakennettu allaskapasiteettia. Me rakensimme sitä 1,5-2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyllä me teimme töitä asian hoitamiseksi, Perä totesi hovioikeuden istunnossa.

"Parhaat voimat" suunnitelussa

Perän kuuleminen Rovaniemen hovioikeuden istunnossa alkoi aamulla vanhan kertauksella. Törkeästä ympäristön turmelemisesta syytetty kaivoksen perustaja vakuutti kaivosprojektin suunnittelua tehdyn huolella ja parhain käytettävissä olevin voimin.

- Se oli tehokkaimmin, parhaimmilla ja suurimmilla voimilla suunniteltu kaivosprojekti, joka on Suomessa tehty, Perä vakuutti aamupäivällä hovioikeuden istunnossa Kajaanissa.

Aamupäivän aikana käytiin läpi kaivoksen perustamisvaiheita ja yhtiön sisäistä tehtävänjakoa. Samoin esillä olivat ongelmia aiheuttaneet natriumsulfaattipäästöt ja allasvuodot.

- Natriumsulfaatti oli asia, johon ei ollut kiinnitetty mitään huomiota. Se oli kesällä 2010, kun minulle tuli ympäristöpäällikön taholta tietoon, että vesien sähkönjohtavuus on nousussa. Tämän jälkeen ryhdyttiin asiaa selvittämään, Perä kertoi oikeudessa.

"Tuli tissuteltua ja katseltua yöt läpeensä NHL:ää" - uutuuskirja valottaa MM-ikoni Jutilan heikompia hetkiä

Timo Jutila on tunnettu myönteisestä asenteestaan, mutta jääkiekkoilun kaksinkertaisella maailmanmestarillakin on ollut elämässään heikompia hetkiä.

Tämä paljastuu Juti - Timo Jutilan tarina -elämäkerrassa, jonka on kirjoittanut MTV:n urheilutoimittaja Mika Saukkonen.

Kirjan lopussa Jutila avautuu 2000-luvun vuosistaan, jolloin millään ei oikein ollut mitään väliä.

- Vitutti koko ajan eikä ollut hyvä olla, Jutila kiteyttää tuolloiset tuntonsa.

Häneen iski kiireisten 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun vuosien jälkeen tyhjyys. Jutila oli pian peliuransa jälkeen työskennellyt hänelle rakkaan Tapparan yhteyspäällikkönä ja ryhtynyt MTV:n suositun Hockey Night -kiekko-ohjelman kommentaattoriksi.

Näiden pestien jälkeen Jutila aloitti Leijonien eli Suomen maajoukkueen joukkueenjohtajana. Toimi oli kuitenkin osavuotinen, ja odottaessaan uuden kiekkokauden alkamista Jutila "eli kuin kuplassa".

- Tuli tissuteltua ja katseltua yöt läpeensä NHL:ää ja telkkaria. Meni viiniä ja olutta, ja ruoka tuli haettua tai tilattua pikaruokapaikoista. Heräsin kun heräsin, ja sama ralli jatkui seuraavana päivänä. Paino nousi, ja olin helvetin huonossa kunnossa, Jutila muistelee.

"Rötvääminen sai luvan loppua"

Käänne parempaan tapahtui vähitellen.

- Olin sivuraiteella, täytyy myöntää. Sit mä vaan ite päätin, et nyt tää rötvääminen saa saatana luvan loppua. Mä olin niin perkeleen huonossa kunnossa, etten jaksanut enää ryypätäkään, Jutila kertoo.

Arkeen tuli rytmiä uuden naisystävän Satu Mikkolan myötä. Kuntokuuri alkoi Tappara-aikaisten pelaajakaverien Jari Grönstrandin, Timo Suden ja Juha Nurmen tuella.

Kaksikin pitsaa päivässä mättänyt Jutila alkoi valmistaa ruokaa kotona. Arkijuominen, jota oli tullut harrastettua, jäi pois.

Elämä alkoi taas maistua kaikin puolin hyvältä.

- Mä ymmärrän kyl hyvin pelaajia ja muitakin urheilijoita, joille tulee tyhjiö aktiiviuran jälkeen. Se on monelle kova paikka.

- Mäkin luulin, et eihän mulle ny mitään tuu, mut kyl se koetteli. Tän johdosta mäkin oon valmis jeesaamaan, jos musta vaan jollekin apua on, Jutila päättää.

Littoistenjärven paiseista haukea vaivasi vesihome - myrkytyksen merkkejä ei löytynyt

Littoistenjärvestä löytyneellä paiseisella hauella oli ihohaavaumia sekä laaja pinnallinen vesihometartunta, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Kalasta ei kuitenkaan löydetty merkkejä muusta myrkytyksestä, tarttuvasta taudista tai merkittävästä loistartunnasta. Eviran mukaan kalan ihomuutosten ensisijainen syy jää siis epäselväksi.

Varsinais-Suomessa sijaitsevasta Littoistenjärvestä nostettiin viime kuussa seitsemän paiseista haukea, joista yksi toimitettiin Eviraan tutkimuksiin.

Littoistenjärvi puhdistettiin kemiallisesti toukokuussa, minkä epäiltiin aiheuttaneen kalojen paiseet. Etsinnöistä huolimatta järvestä ei ole löydetty muita sairaita kaloja.

Vesihome on voinut tarttua ihon haavaumien kautta

Vesihome on vedessä elävien leväsienten pinnallinen ihotartunta, yleensä Saprolegnia sp. -suvun sienten aiheuttama tauti. Se iskee kalaan yleensä silloin, kun esimerkiksi ulkoinen ihovaurio tai tauti on heikentänyt kalan vastustuskykyä, Evirasta kerrotaan.

- Hauella todettiin laaja pinnallinen vesihometartunta, joka on tarttunut kalan ihossa olleiden, mahdollisesti saalistuksessa syntyneiden haavaumien kautta, sanoo tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio Eviran eläintautibakteriologian ja -patologian yksiköstä.

Vesihome ei itsessään aiheuta kuolemaa, mutta se vaikeuttaa kalan nestetasapainon hallintaan ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa kalan kuolemaan. Tauti ei tartu ihmiseen.

Evirassa Littoistenjärvestä löytyneen hauen tutkimuksia vaikeutti se, että kala oli jo alkanut mädäntyä.