Mauno Koiviston surukirjoihin jätettiin yli 51 000 merkintää - hautajaisiin kutsuttu yli 500 vierasta

Koivisto haudataan ensi viikolla helatorstaina. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Presidentti Mauno Koiviston Presidentinlinnassa sijainneeseen surukirjaan jätettiin 4 418 suruvalittelua. Verkossa olleeseen sähköiseen surukirjaan tuli 46 729 kirjoitusta. Presidentin kanslia kertoo verkkosivuillaan, että yhteensä merkintöjä surukirjoihin tuli 51 147.

Lisäksi erillisiä suruvalitteluja ovat lähettäneet muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, Yhdysvaltojen hallitus, Englannin kuningatar Elisabet ja Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi. Surukirjat avattiin yleisölle tiistaina ja suljettiin perjantaina kello 15. Presidentinlinnan surukirjan allekirjoitti ensimmäisenä presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.

Molemmat surukirjat luovutetaan myöhemmin Koiviston omaisten käyttöön.

Koiviston hautajaisiin on kutsuttu omaisten ja valtiojohdon lisäksi yhteensä yli 500 kutsuvierasta. Valtioneuvoston viestintä kertoo tiedotteessa, että ulkovallat edustavat suurlähettilästasolla. Hautajaisjärjestelyistä on kokonaisuudessaan sovittu yhdessä omaisten kanssa.

Koiviston hautajaiset pidetään 25. toukokuuta. Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa.

Koivisto haudataan Hietaniemen hautausmaalle, ja muistotilaisuus pidetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Valtiollisten hautajaisten protokolla ei ole niin läpijäykkä kuin nimestä voisi päätellä. Protokollapäällikkö Matti Heimonen ulkoministeriöstä kertoo, että vainajan elämä ja persoona sekä omaisten toiveet näkyvät myös valtiollisissa hautajaisissa.

Vuoden 1989 jälkeen valtiolliset hautajaiset ovat saaneet muun muassa kirjailija Väinö Linna, jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth ja valtioneuvos Harri Holkeri.

- Jo näistä henkilöistä voidaan päätellä, ettei ole mitään yhtä kaavaa, jota muodollisuuksissa käytetään, Heimonen sanoo.

Valtiollisten hautajaisten peruskaavaan kuuluvat surukirja, kirkko, hautaansiunaaminen, kukkatervehdykset, saattue, hautaanlasku, muistotilaisuus ja suruliputus. Hautajaistoimikunnalla on liikkumatilaa sekä kaavan sisällä että sen ulkopuolella.

- Hautajaiset ovat tilaisuus, jossa noudatetaan hyvin konservatiivista tapaa, mutta kyllä niidenkin protokolla on osin aikaan ja tapoihin sidoksissa.

Heimosen mukaan ajan ja tapojen muutos näkyy esimerkiksi siinä, että helatorstaina haudattavalle presidentti Mauno Koivistolle on avattu perinteisen surukirjan oheen nettiin sähköinen surukirja. Lisäksi Koivisto hautajaissaattue liikkuu Tuomiokirkosta Hietaniemen hautausmaalle autoilla, kun presidentti Urho Kekkosen saattue kulki saman matkan jalan. Holkeria puolestaan ei saatettu ollenkaan, vaan hautajaisissa siirryttiin kirkosta suoraan muistotilaisuuteen.

Kekkoselle kunnialaukauksia ei ammuttu

Presidenttien hautajaisissa on usein näkyvästi esillä se, että Suomessa presidentti toimii myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä. Jo nyt tiedetään, että Koiviston arkun kantavat kirkosta ulos kenraalit. Heimosen mukaan lisäksi hautajaisiin saattaa tulla erilaisia sotilaallisia kunnianosoituksia, kuten kunniapataljoona, kunniavartio, lippulinna ja mahdollisesti kunnialaukauksia. Itsestään selviä nekään eivät ole.

- Näistä päätetään erikseen, millainen kokonaisuus halutaan nähdä. Kekkosella kunnialaukauksia ei ollut, Heimonen sanoo.

Hautajaisissa näkyy yleensä myös vainajan harrastukset, persoona, elämä ja ura. Edelliset valtiolliset hautajaiset sai vuonna 2011 Holkeri, jonka hautajaisissa partiolaisuus oli näkyvässä roolissa. Koiviston ykkösharrastus oli lentopallo.

Ulkovaltojen edustajat kutsuttu

Vieraiden kutsumiseen valtiollisiin hautajaisiin ei Heimosen mukaan liity erityistä protokollaa. Nykyään käytäntö on usein se, että valtioita edustavat paikalliset suurlähettiläät. Myös Koiviston hautajaisiin on lähetetty kutsut kaikille ulkovaltojen edustajille Suomessa.

- Mitä vieraita sen lisäksi mahdollisesti suoraan tulee, siihen en osaa ottaa kantaa. Nykyään avointa kutsua ei voi lähettää, koska sen hallinnoiminen on hyvin vaikeaa. Ei ole olemassa mitään kaavaa siitä, keille kutsu pitäisi lähettää.

Koivisto siunataan hautaan valtiollisissa hautajaisissa, joten esimerkiksi valtion ylin johto saa kutsun automaattisesti. Koiviston omaiset ovat mukana hautajaistoimikunnassa.

- Heillä on tärkeä rooli kertoa, keitä he haluavat kutsua.

Kirkon periaatteisiin kuuluu, että kirkon tilaisuudet ovat avoimia kaikille seurakuntaisille. Paikkoja kirkossa on kuitenkin rajatusti. Lisäksi tulijat joutunevat varautumaan tiukkoihin turvatarkastuksiin.

Koiviston hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoo hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina.

UUSIMMAT UUTISET

Suomen ja Kiinan yhteistyö etenee mallikkaasti, kehuvat presidentti Xi ja pääministeri Sipilä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja Kiinan presidentti Xi Jinping intoutuivat puhumaan maiden välisten suhteiden kehittymisestä niin, että päämiesten tapaaminen venyi selkeästi aikataulustaan. Xi totesi tapaamisen aluksi olevansa iloinen, että kumpikin osapuoli on työskennellyt huhtikuussa solmittujen yhteistyösopimusten konkreettisen toteuttamisen eteen.

Presidentti Xi vieraili Helsingissä huhtikuussa, ja tuolloin Suomi ja Kiina solmivat muun muassa yhteistyöasiakirjat pandojen suojeluyhteistyöstä, oikeusalan yhteistyön jatkamisesta sekä innovatiivisen liiketoimintayhteistyön tiivistämisestä.

- Oikeastaan kaikilla osa-alueilla on edetty, Sipilä kertoi tapaamisen jälkeen.

Pohjoismainen yhteistyö nousi esiin Sipilän ja Xin keskusteluissa, sillä Xi oli keskustellut aiemmin päivällä Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa.

- Totesimme, että esimerkiksi ilmastonmuutoskysymys on sellainen, että Pohjoismaat jakavat siinä samanlaisen käsityksen ja Kiinakin jakaa nyt, Sipilä sanoo.

Sipilä kertoo korostaneensa Xille, että Suomen ja Kiinan kahdenvälinen yhteistyö ei saa jäädä pohjoismaisen yhteistyön alle.

Lisäksi Xi antoi vahvan tuen Sipilän mukaan Pariisin ilmastosopimuksen ja maailmanlaajuisen vapaakaupan edistämiselle.

Sipilä puolestaan ilmaisi osanottonsa viikonlopun maanvyöryn uhreille Sichuanin maakunnassa.

Sipilä vierailee tällä viikolla Kiinassa ja osallistuu Maailman talousfoorumiin Dalianissa.

Kahta miestä epäillään polttopulloiskusta pitseriaan Espoossa - myös naapuriravintolasta löytyi palanut polttopullo

Espoon sunnuntaisesta pitseriapalosta epäillään kahta miestä, joista toisen epäillään heittäneen pitseriaan polttopullon, poliisi kertoo. Miehet on otettu kiinni, ja tapausta tutkitaan törkeänä tuhotyönä.

Pitseriapalo sai alkunsa sunnuntai-iltana Lintuvaarantiellä Espoon Leppävaarassa. Paikalla sijaitsee pitseria Paradise. Tuli lähti palamaan räjähdysmäisesti, ja pitseria tuhoutui poliisin mukaan palossa täysin. Pitseriassa oli palon syttymishetkellä henkilökunnan lisäksi useita asiakkaita, mutta poliisin tietojen mukaan kukaan ei loukkaantunut.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Teemu Värtisen mukaan silminnäkijät ovat kertoneet, että polttopullo heitettiin pitserian ikkunaan.

Poliisin mukaan myös viereisen ravintolan eteisestä löytyi palanut polttopullo, mutta tulipalo ei lähtenyt leviämään. Vieressä sijaitsee ravintola Spice Garden.

Värtisen mukaan miehet otettiin kiinni eilen läheltä tekopaikkaa. Molemmat ovat aikuisia, ja ainakin toinen on Värtisen mukaan keski-ikäinen.

Motiivista ei ole vielä tietoa, koska miehiä ei ole kuultu.

Värtisen mukaan hän aikoo todennäköisesti esittää miehiä vangittavaksi.

- Todennäköisesti kyllä, jos on syytä siihen, Värtinen sanoo.

Helsingin Sanomien mukaan ravintolan omistaja on kertonut, että miehet olivat käyneet ravintolassa aiemmin ja toinen heistä oli esittänyt uhkauksia. Värtinen ei kommentoi tietoja.

---

Korjattu aiempaa uutista klo 12.11: Poliisi kertoi aiemmin pitserian osoitteeksi Kyyhkysmäentie. Pitseria sijaitsee kuitenkin Lintuvaarantiellä Kyyhkysmäessä.

HS: Lindströmin erityisavustaja yritti viedä somalijärjestöiltä tuet - kertoi STT:lle noudattaneensa käskyjä

Työministeri Jari Lindströmin (uv.) entinen erityisavustaja Sakari Puisto (ps.) kertoo STT:lle, että hän on noudattanut käskyjä ehdottaessaan somalitaustaisten kansalaisjärjestöjen avustusten poistamista. Hän kertoo keskusteluttaneensa asian ihan normaalisti erityisavustajana, mutta ei kommentoinut, oliko kyse Lindströmin käskystä.

- Sen verran voin sanoa, että en ole lähtenyt mitään sooloilemaan vaan olen noudattanut käskyjä, Puisto kertoo.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että Lindströmin entinen erityisavustaja Puisto halusi pyyhkiä yli kahden somalitaustaisen kansalaisjärjestön avustukset perusteetta.

Avustuksilla järjestöt auttavat maahanmuuttajalapsia, -nuoria ja -äitejä selviytymään arjestaan.

- Sain tiedoksi asian virkamiehiltä silloin ja kiinnitin huomiota tarkasti avustusehdotuksiin ja sen jälkeen keskustelutin asian ihan normaalisti erityisavustajana. Enempää en kommentoi, sillä irtisanomisprosessini on vielä viime metreillä, Puisto kertoo.

Hänet irtisanottiin erityisavustajan paikalta sen jälkeen, kun ministeri Lindström oli vaihtanut eduskuntaryhmää perussuomalaisista irtautuneeseen eduskuntaryhmään.

Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kokivat HS:n mukaan joutuneensa kovan poliittisen ohjauksen kohteeksi, kun Puisto sai virkamiesten esitykset tiedoksi ja halusi poistaa avustukset yhteensä kuudelta järjestöltä. Virkamiesten mukaan poistoille ei kuitenkaan ollut perusteita ja ne olisivat olleet arveluttavia yhdenvertaisuuden kannalta. Tapaus sattui tammikuussa.

Lehden mukaan lopputuloksena yksi somalijärjestö pudotettiin pois listalta kokonaisharkinnan jälkeen, mutta Puisto hermostui, koska virkamiehet eivät toimineet ohjeistuksen mukaan.

TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoo lehdelle myös, että ministeri Lindström oli tapaukseen liittyen sanonut, että poliittinen ohjaus pitää saada kuntoon: virkamiesten olisi toteltava ministereitä. Gustafsson pitää toimintaa pöyristyttävänä.

Lindström ei suostunut kommentoimaan asiaa STT:lle.

Sipilä kieltäytyy arvioimasta seurauksia, jos valinnanvapausmalliin tulee muutoksia

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vaatii työrauhaa perustuslakivaliokunnalle. Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoi Lännen Medialle, että maakuntalain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, jos perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia valinnanvapauteen. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan odotetaan antavan lausuntonsa sote-esityksestä tällä viikolla.

Sipilä ei suostu arvioimaan, miten valiokunnan mahdollisesti vaatimat muutokset voisivat vaikuttaa esimerkiksi maakuntavaaleihin.

- Nyt puhutaan yhdestä kokonaisuudesta eli valinnanvapauden osuudesta. Jos ja kun perustuslakivaliokunnalla on siihen huomautettavaa, sitten me korjaamme sitä vastaavasti. Nyt on ihan turha puhua mistään vaaleista, vaan nyt me teemme töitä sen eteen, että korjaamme sen, mitä havaintoja perustuslakivaliokunnalla on, Sipilä sanoo STT:lle Pekingissä.

Vanhanen syyttää painostuksesta

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt Risikkoa valiokunnan painostamisesta. Vanhasen mukaan Risikon ehdotus on käsittämätön, koska maakuntalain kohdalla ei tiettävästi ole perustuslaillisia ongelmia.

- Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida lakiesitysten perustuslainmukaisuus. Hallituksen esityksiä tulee korjata perutuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Kyseessä on juridinen harkinta, mitä vastaan ei voi toimia poliittisilla perusteilla, Vanhanen sanoo tiedotteessaan.

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) arvostelee Risikon ulostuloa.

- Risikon puheista saa kuvan, että iso maakunta- ja soteuudistus ei olisi toteutettavissa ilman valinnanvapautta. Isot uudistukset on lakiteknisesti tehty niin, että ne ovat toteutettavissa. Kyse on poliittisesta sopimuksesta ja poliittisesta tahdosta Heikkinen sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa asialla ei pitäisi politikoida nyt, jotta perustuslakivaliokunta saa tehdä työnsä rauhassa.

- Minua kummastuttaa, miksi kokoomus lähtee laukoille nyt, kun perustuslakivaliokunnalta on tulossa perjantaina asiasta lausunto, Heikkinen sanoo.

Sipilä Suomen mallin vaikeuksista: Sopimuksista on totuttu pitämään kiinni

Hallitus seuraa Suomen mallin etenemistä tiiviisti ja katsoo tammikuussa mikä tilanne on, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoi aiemmin tänään Maaseudun Tulevaisuudelle, että vientialojen ponnistelut vientivetoista työmarkkinamallia koskevasta tavoitesopimuksesta, eli niin sanotusta Suomen mallista, ovat kariutuneet.

Sipilä korostaa, että Suomessa on totuttu pitämään kiinni sopimuksista ja että hallitus on pitänyt oman osansa kilpailukykysopimuksesta.

Ponnistelut yhteisestä sopimuksesta alkoivat kariutua, kun Metsäteollisuus ja samalla Paperiliitto irtautuivat prosessista helmikuussa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja MT:lle: Suomen malli ei toteudu

- Realismia on todeta, ettei Suomen malli toteudu. Tiimalasista loppuu hiekka ja kesälomat painavat päälle, sanoi Inkeroinen Maaseudun Tulevaisuudelle.

Inkeroisen mukaan keskustelua jatkettiin viime viikkoihin saakka. Hänen mukaansa vientiliitot olivat jo päässeet asioissa erittäin pitkälle menevään yhteisymmärrykseen ja olemassa oli yhteinen sopimustekstiluonnoskin.

Helmikuussa tapahtui kuitenkin epätoivottu käänne, kun Metsäteollisuus ja samassa yhteydessä Paperiliitto irtautuivat prosessista. Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus jatkoivat neuvotteluita työntekijäliittojen kanssa.

- Keskusteluja jatkettiin, mutta viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet, ettei ratkaisua löydy, Inkeroinen sanoo.

Liittokierros eri tahtia

Inkeroinen sanoo STT:lle, että sinänsä sisällöstä ja tavoitteista työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat samaa mieltä. Hänen mukaansa tavoite oli, että vientiteollisuuden pitää määritellä työmarkkinoilla kustannuskehityksen katto ja muille toimialoille esitetään toivomus, että ne ottavat huomioon viennin hintakilpailukyvyn tarpeet. Nyt kuopattu Suomen malli olisi tarkoittanut järjestelyä, jossa vientialojen liitot olisivat määritelleet kustannustason, johon muun yhteiskunnan palkat sovitetaan.

Toisena tavoitteena Inkeroisen mukaan oli, että vientiteollisuus hakisi samaan aikaan samalla kustannuskehityksellä ratkaisua kaikissa neuvottelupöydissä.

- Ei se vieläkään ole poissuljettua, mutta jos etukäteen olisi selvä tavoite ja sopimus näin toimimisesta, niin onnistumisen mahdollisuudet olisivat olleet paljon paremmat, Inkeroinen sanoo STT:lle.

Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tavoittelevat yhä samanaikaisia neuvotteluita ja "laajaa yhdenmukaista viennin päänavausta".

- Mitä yhdenmukaisemmat ratkaisut ovat, sitä suurempi ohjausvaikutus työmarkkinoilla on, Inkeroinen sanoo.

Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa. Sen jälkeen umpeutuvat muiden vientialojen sopimukset. Suuri osa julkisen sektorin ja palvelusektorin työehtosopimuksista umpeutuu vuoden päästä tammikuussa.

Lehti: Vakuutusala varoitti Lontoon Grenfell Towerin paloriskistä kuukausi ennen paloa

Britanniassa vakuutusala oli varoittanut Britannian hallitusta Lontoon Grenfell Tower -tornitalosta kuukausi ennen paloa, uutisoi Financial Times. Britannian vakuutusalan toimijoiden liitto varoitti hallitusta toukokuussa muun muassa rakennuksessa käytätetyistä paloherkistä materiaaleista.

- Palavasta materiaalista valmistettu ulkopäällyste voi usein aiheuttaa palon merkittävän leviämisen ylöspäin ja rakennusten välillä, mikä on erityisen huolestuttavaa alueilla, joissa on tiivis rakennustiheys, ryhmä sanoi konsultaatiossaan.

14. kesäkuuta syttyneessä tuhoisassa palossa uskotaan kuolleen ainakin 79 ihmistä. Palosta on aloitettu poliisitutkinta.

Jo 60 rakennusta ei ole läpäissyt turvallisuustestejä

Britanniassa jo 60 asuinrakennusta ei ole läpäissyt turvallisuustestejä, kertoi maan hallitus sunnuntaina. Rakennuksia on tarkastettu tornitalon palon jälkeen.

Kaikkiaan jopa 600 kerrostaloa aiotaan tarkastaa ympäri Britanniaa.

Lontoon Camdenissa on myös evakuoitu tornitaloissa asuvia ihmisiä tulipaloriskin takia. Osa asukkaista ei kuitenkaan ole suostunut lähtemään asunnoistaan.

- Lisäksi jaamme vielä kirjeen, jossa toistamme Taplow'n, Brayn, Dorneyn ja Burnhamin kerrostaloissa yhä asuville, että heidän täytyy lähteä, Camdenin valtuuston puheenjohtaja Georgia Gould sanoi.

Camdenin valtuuston mukaan sillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin siirtää korjaustöiden ajaksi 650 huoneiston asukkaat muualle.

Camdenin kaltaista evakuointia ei viranomaisten mukaan tarvitse tehdä kaikissa taloissa, joissa on käytetty paloriskinä pidettyä päällystettä. Camdenin evakuointien syynä ovat päällysteen lisäksi monet muut rakennuksissa huomatut vakavat paloturvallisuuspuutteet.

Venematkoja, väärennettyjä passeja, kulissiavioliittoja - ihmissalakuljettajat mainostavat somessa palvelujaan

Ihmissalakuljettajat käyttävät entistä enemmän sosiaalista mediaa houkutellakseen Eurooppaan laittomasti pyrkiviä asiakkaikseen.

Kaksi vuotta sitten Europolin ihmissalakuljetusta tutkivalla keskuksella EMSC:llä oli seurannassa 150 some-tiliä, joita se piti epäilyttävinä. Vuodessa määrä kasvoi 1 150:een.

- Ihmissalakuljettajat mainostavat sosiaalisessa mediassa palveluita laajalla skaalalla. Tarjolla on majoitusta, kuljetuksia, vääriä henkilöllisyyspapereita, viisumeita, kulissiavioliittoja, mitä vain mieleen tulee, kertoo Europolin asiantuntija Lara Alegria.

Ilmiö on tuttu Suomenkin viranomaisille. Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuusasiantuntija Ilkka Herranen kertoo, että ihmissalakuljettajat käyttävät nettiä ja somea mainostamiseen sekä yhteydenpitoon asiakkaidensa kanssa.

- Eniten käytetään Facebookia ja Whatsappia, joita ihmiset ovat muutenkin tottuneet käyttämään. Palveluntarjoajat ymmärtävät käyttää niitä alustoja, joissa ihmiset jo ovat.

Sen sijaan tutkimuksissa ei ole tullut ilmi juttuja, joissa olisi käytetty rikollisten muuten suosimaa anonyymia Tor-verkkoa.

- Ne, jotka tarvitsevat ihmissalakuljettajien palveluja, ovat siinä mielessä tavallisia ihmisiä, ettei heidän ole koskaan tarvinnut piilotella mitään Tor-verkon avulla. He hyödyntävät niitä työkaluja, joita käyttävät muutenkin päivittäin, Herranen kertoo.

Some-tilien alkuperää vaikea jäljittää

Myös Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on pistänyt trendin merkille. Sen mukaan Italiaan ja Kreikkaan laittomasti saapuneista ihmisistä kasvava osuus on käyttänyt somesta löytämiään palveluja.

Viranomaisten on vaikeaa päästä somessa toimivien salakuljettajien jäljille.

- Uusia some-tilejä ilmestyy koko ajan ja vanhoja katoaa sitä mukaa, kun ne ovat täyttäneet tehtävänsä, tilannetta kuvaa IOM:n EU-toimiston johtaja Eugenio Ambrosi.

Rajavartiolaitoksen Herrasen mukaan some-tilien takana olevia ihmisiä ja heidän todellista sijaintiaan on lähes mahdotonta selvittää.

- Palvelua voidaan linkittää esimerkiksi kaapattujen tietokoneiden välityksellä niin, että sen alkuperä saadaan hävitettyä täysin. Operaattori voi olla Saksassa, Burkina Fasossa, Kiinassa, Kolumbiassa, missä hyvänsä. On myös tyypillistä, että järjestävä organisaatio pilkkoo matkan ja riskinsä osiin. Jos viranomaiset saavat yhden epäillyn kiinni, koko organisaatio ei paljastu.

Puhelimista saadaan tärkeää näyttöä

Rikollisten siirtyminen sosiaaliseen mediaan on osin vaikeuttanut viranomaisten työtä. Toisaalta somen käyttämiseen kiinteästi liittyvät älypuhelimet voivat olla isoksi hyödyksi rikosten tutkinnassa.

Puhelimet olivat isossa osassa esimerkiksi yhdessä Suomen suurimpiin kuuluvista ihmissalakuljetusjutuista, jossa tutkittiin jopa 80 ihmisen laittoman maahantulon järjestämistä Irakista Suomeen.

- Puhelimista saatiin paljon näyttöä siitä, missä ihmiset olivat liikkuneet. Nykyään puhelimet ovat tärkeitä rikoksentekovälineitä tämän kaltaisissa tapauksissa, joissa on monta tekijää eri maissa, kertoo jutun tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikomisario Ari Soronen keskusrikospoliisista.