Paikallisuutiset

Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liitoksesta kymmenen vuotta

Kokkolan ja kolmen naapurikunnan liitoksessa Lohtajan aloitteellisuus oli ratkaiseva.

KOKKOLA

Kokkolan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksesta tulee kuluneeksi 10 vuotta. Uusi Kokkolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alusta, mutta pohjatyö alkoi vuosia aiemmin. Kuntien valtuustot päättivät liitoksesta 3. joulukuuta 2007. Vuoden 2008 kuntavaalit käytiin uuden kuntajaon pohjalta. Laajentuneen kaupungin ensimmäinen talousarvio valmistui marraskuussa 2008.

Lohtajan kunnanjohtajana kuntaliitokseen saakka vaikuttanutMatti Uusi-Rauva oli keskeisesti mukana liitosneuvotteluissa. Uusi-Rauva sanoo, ettei liitoksen mahdollisuutta nähty vielä 2003.

– Valtion taholla oli voimakkaita paineita kuntakentän tiivistämiseksi. Vuonna 2005 niin sanottu Paras-hanke tähtäsi kuntarakenteen uudistamiseen.

Tiesimme, ettei porkkanarahan osuus ainakaan kasva, jos liitos lykkääntyy. Matti Uusi-Rauva Lohtajan viimeinen kunnanjohtaja

– Esimerkiksi Lohtajalla todettiin, ettei olla mukana liitosten ensimmäisessä aallossa. Toisaalta oli kuitenkin näköpiirissä se, että liitoksia tulee. Valtion suunnalla puhuttiin jopa sadan kunnan mallista, Uusi-Rauva muistelee.

Paras-hankkeen aikana syntyi myönteinen ajattelu liitoksille. Kokkolan kaupunki teki kyselyn maakunnan kaikille kunnille liitosselvityksen aloittamisesta.

Matti Uusi-Rauvan mukaan Lohtajalla mielipiteet kypsyivät nopeasti.

– Marraskuussa 2006 olimme Lohtajalla valmiita liitosselvitykseen. Kälviällä oli kielteinen kanta vielä alkuvuodesta 2007. Kokkola ja Lohtaja päättivät aloittaa selvitystyön maaliskuussa 2007. Esteeksi nousi se, ettei kunnilla ollut yhteistä maarajaa. Valtion taholta annettiin ymmärtää, että maarajan saamiseksi voitaisiin lohkaista kaistale Kälviää Kokkolan ja Lohtajan välistä. Se saattoi vaikuttaa kälviäläisten kantaan.

Uusi-Rauva korostaa, etteivät lohtajalaiset tai kokkolalaiset painostaneet Kälviää liitokseen.

– Sekä Kokkolan, Lohtajan että Kälviän lähetystöjä kävi ministeriössä alkukesästä 2007. Kälviä oli valmis liitokseen elokuun alussa ja Ullava tuli mukaan samassa aallossa.

Kuntaliitosta valmisteli neljän kunnan järjestelytoimikunta, joka vastasi tavallaan kunnanhallitusta. Kunnanjohtajat muodostivat toimikunnan työvaliokunnan. Lisäksi oli eri alojen toimikuntia. Valtioneuvosto vahvisti liitoksen 30. huhtikuuta 2008. Siitä käynnistyi lopullinen liitosvalmistelu.

Matti Uusi-Rauva sanoo valmisteluvaiheen aikana viettäneensä enemmän työajastaan Kokkolan kaupungintalolla kuin Lohtajan kunnantalolla.

Kuntaliitosta ehkä vauhditti valtion lupaama yhdeksän miljoonan euron porkkanaraha. Sen merkitys ei kuitenkaan ollut ratkaiseva.

– Tiesimme, ettei porkkanarahan osuus ainakaan kasva, jos liitos lykkääntyy, Uusi-Rauva sanoo.

Kuntaliitoksen toteutumisen yhteydessä liittyvät kunnat saivat myös nimetä kohteet, joihin porkkanarahaa haluttiin käyttää. Lohtajalla rahaa käytettiin muun muassa uuden liikuntahallin rakentamiseen ja Uudenkylän tien perusparantamiseen sekä Marinkaisten vanhustentalon parantamiseen. Kälviällä rahaa käytettiin tiehankkeisiin ja Ullavassa järven vedenpinnan nostoon.

Matti Uusi-Rauva on tänään vakuuttunut kuntaliitoksen tarpeellisuudesta sekä Kokkolan kantakaupungille että liittyneille kunnille.

– Kuntien asemaa heikensivät valtionosuusjärjestelmän uudistukset maan hallitusten väristä riippumatta.

Uusi-Rauva arvele, että entisten ympäristökuntien olot olisivat heikentyneet oleellisesti ilman liitosta.

– Kunnat eivät olisi voineet investoida, koska tulopohja ei olisi riittänyt. Kun nyt tiedämme millainen on ollut väestökehitys, syntyvyys ja muuttoliike, niin helppoa ei olisi ollut, jos liitosta ei olisi toteutettu.

Matti Uusi-Rauvan mukaan liitos syntyi hyvässä hengessä ja oikeaan aikaan.

– Eritystunnustus on annettava Kokkolassa RKP:lle. Liitos heikensi RKP:n roolia, kun kielisuhde muuttui, mutta RKP:ssä ei vastustettu liitosta. RKP:n päättäjät näkivät isomman kokonaisedun.

Lue myös ihmisten mietteitä kuntaliitoksesta.

Kommentti