Paikallisuutiset

Koboltin mahdollinen julistaminen syöpävaaralliseksi aineeksi ei uhkaa akkuteollisuutta Kokkolassa – "Luokituksella vain varoitetaan koboltin vaaroista", sanoo Jukka Malm kemikaalivirastosta

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA:n) suomalaisen varapääjohtajan Jukka Malmin mukaan koboltin mahdollinen harmonisoitu luokittelu syöpävaaralliseksi aineeksi ei johda esimerkiksi akkuteollisuuden siirtymiseen EU:n ulkopuolelle.

– ECHA:n näkemyksen mukaan myöskään ehdotettu viittä kobolttiyhdistettä koskeva rajoitus tuskin olisi merkittävä uhka Euroopan akkuteollisuudelle, Malm toteaa.

Euroopan unionin komissiossa valmistellaan parhaillaan koboltin luokittelun muuttamista siten, että se olisi "perimää vaurioittava, syöpävaarallinen ja lisääntymisterveydelle vaarallinen". Tätä nykyä koboltti luokitellaan "ihokosketuksessa ja hengitettäessä herkistäväksi sekä vaaralliseksi vesieliöille".

Vaikka kemikaaliviraston esittämä luokittelun muutos tuntuu dramaattiselta, sitä se ei Malmin mukaan ole, koska luokituksen tarkoituksena on yksinkertaisesti varoittaa käyttäjiä aineen vaarallisuudesta ja ohjata turvalliseen käyttöön.

Oikein käytettynä kännyköissä ja akuissa oleva koboltti ei millään muotoa vaaranna käyttäjän turvallisuutta. Jukka Malm Euroopan kemikaaliviraston varapääjohtajan

Luokittelun muutos näkyy Malmin mukaan lähinnä teollisuuden käyttöturvallisuustiedotteissa ja merkinnöissä. Seoksissa, joissa on käytetty kobolttia, tullaan varoittamaan ja ohjeistamaan teollisia käyttäjiä asianmukaisesti. Samalla hän korostaa, että esimerkiksi kännyköissä ja akuissa oleva koboltti ei millään muotoa vaaranna käyttäjän turvallisuutta, jos laitteita käytetään oikein.

Viittä kobolttiyhdistettä koskevan erillisen rajoitusehdotuksen kustannuksista teollisuudelle Malm toteaa, että kustannuksiin ja hyötyihin ECHA:n sosioekonomisen arvioinnin komitea tulee aikanaan ottamaan kantaa tieteellistä lausuntoaan valmistellessaan. Lopullisen päätöksen rajoituksesta Euroopan komissio tekee kuultuaan jäsenmaita.

Keskustelu kobolttijalosteiden luokituksen muutoksesta ja sen vaikutuksista kobolttia jalostavaan teollisuuteen ryöpsähti marraskuussa työ- ja elinkeinoministeriön julkistettua tiedotteen, jossa pelättiin koboltin tiukemman luokituksen aiheuttavan merkittävästi lisää kustannuksia Euroopan teollisuudelle.

Tiedotteessa todettiin muun muassa, että rautamalmin tavallisen 0,4 prosentin kobolttipitoisuuden vähentäminen kemikaaliviraston esityksen mukaisesti 0,01 prosenttiin aiheuttaa niin suuren kustannuslisän, että se vaarantaa kobolttijalosteiden tuotannon Euroopassa.

Jukka Malm kiistää arvion jyrkästi.

– Ei pidä paikkaansa, että rautamalmin kobolttipitoisuutta pitäisi laimentaa. Asia, johon ministeri Lintilän tiedotteessa viitataan, liittyy mahdollisesti ehdotettuun harmonisoituun luokitteluun. Se on ns. specific concentration limit (SCL) eli suomeksi erityinen pitoisuusraja, jonka ylittävän pitoisuuden sisältävät seokset olisi luokiteltava edellä mainitun harmonisoidun luokituksen mukaisesti. Esityksessä tämä seoksen rajapitoisuus SCL on 0,01 prosenttia kobolttia. Todellisuudessa luokituksen muutoksessa otetaan kantaa vain vaaraominaisuuksista tiedottamiseen kobolttijalosteita käyttäville tahoille.

– Erikseen tehtävän rajoitusehdotuksen tavoitteena on puolestaan pienentää viiden kobolttiyhdisteen hengityksen kautta tapahtuvaa altistumista työpaikoilla, jotta kobolttiyhdisteiden pitoisuudet työpaikan hengitysilmassa pysyisivät alle 0.01 μg /m3 (0.01 mikrogrammaa ilmakuutiossa) viitearvon, Jukka Malm kertoo.

Malmin arvion vahvistaa myös soveltavan kemian yksikön johtaja, professoriUlla Lassi Kokkolan yliopistokeskuksesta.

– Käsitykseni mukaan esitetyt ehdot työilmalle kobolttisuoloja käsitellessä täyttyvät jo monessa tuotantolaitoksessa. Olennaista kobolttisuolojen käsittelyssä on, että jos koboltti on pölyävässä muodossa, on käytettävä ehdottomasti asianmukaisia suojavälineitä. Näin ainakin meidän laboratoriossa menetellään ja näin tehdään varmasti jo nyt teollisuudessa, Lassi toteaa.

Kommentti