Paikallisuutiset

Tutkijaryhmä selvittää parhaillaan syitä Pietarsaaren seudun rokotevastaisuudelle: "Aihe on todella herkkä", sanoo tutkimusryhmän vetäjä

PIETARSAARI

Pietarsaaren seudun alhainen rokotekattavuus ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen pari vuotta sitten.

Seudun yhteistyölautakunta kääntyi yliopistotutkijoiden puoleen ilmiön taustojen selvittämiseksi: Mistä rokotevastaisuus kumpuaa, ja milloin se alkoi?

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Åbo Akademi muodosti tutkijaryhmän, jonka vetäjänä toimii professori Mikael Lindfelt.

Lindfelt ei halua ruotia tutkimusaihetta, koska tutkimus on yhä kesken.

– Emme halua sen vaikuttavan niihin ihmisiin joita haluamme saada mukaan aineistoon. Aihe on todella herkkä, perustelee Lindfelt.

Kaupungin terveysvirasto julkaisi marraskuun lopulla tunteisiin vetoavan videon rokotusten puolesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pian videon julkaisemisen jälkeen luotolaisperheen rokottamattoman lapsen kerrottiin sairastuneen tuhkarokkoon Lähi-idän matkalla.

– Videon julkaisu osui aivan sattumalta samaan ajankohtaan tuhkarokkotapauksen kanssa, sanoo sosiaali- ja terveysviraston johtajaPia-Maria Sjöström.

Terveydenhoitajat Katarina Palo jaYvonne Sundström muistavat ajan, jolloin rokotteista kieltäytyminen oli harvinaista.

Suhtautuminen rokotteisiin muuttui vuonna 2009, kun sikainfluenssa levisi maailmalla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suomessa otettiin nopeasti käyttöön Pandemix-rokote, jonka käyttämiselle myös Euroopan lääkevirasto oli antanut luvan.

Muutaman kuukauden kuluttua ensimmäisten rokotteiden pistämisen jälkeen Suomessa havaittiin narkolepsiaan sairastuneita.

Jos kerran Pandemix synnytti rokotevastaisuutta, miksi näin ei tapahtunut kaikkialla Suomessa?

Pitäisikö yhteisiä tekijöitä sittenkin hakea suomenruotsalaisuudesta ja lestadiolaisuudesta?

– On mahdollista, että pohjalaiset ottavat vaikutteita Ruotsista, myöntää Palo.

Rokotevastaisuus sai alkunsa Yhdysvalloista, josta se levisi ensin Ruotsiin.

Rokotekattavuus on erityisen alhainen Bosundin ja Lepplaksin kylissä, joissa on vahva lestadiolainen liike.

Terveydenhoitajat kiistävät yhteen ääneen uskonnon merkityksen.

– Uskonnolla ei ole rokotevastaisuuden kanssa tekemistä, sanoo Sundström.

Hänen mukaansa lestadiolaisuus muodostaa kuitenkin rakenteen, jossa uudet ideat leviävät tehokkaasti.

Perheet ovat suuria ja yhteisöt tiiviitä.

Joillakin alhaisella rokotekattavuuden paikkakunnilla ei ole lestadiolaisuutta, kuten Maalahdessa.

Luotolaisen kansanedustajan Peter Östmanin (kd.) mukaan merkittävin tekijä saattaakin olla kruunupyyläinen rokotekriitikko Linda Karlström – ekonomi ja viiden lapsen äiti.

Vaccin.me -sivuston päätoimittajana toimivasta Karlströmistä on tullut vahva mielipidevaikuttaja. Hän on käynyt luennoimassa Maalahdessakin.

Hän on viime aikoina toistuvasti kieltäytynyt haastatteluista. Sivuston mukaan seuraava esiintyminen on toukokuussa Vöyrillä.

Rokotuksiin kielteisesti suhtautuvat henkilöt eivät mielellään esiinny julkisuudessa.

Yksi rokotekriitikoista,Martina Lampero, suostuu vastaamaan kysymyksiin vain tekstiviestillä.

– Suomessa on niin hyvä terveydenhoito, ettei tuhkarokosta tarvitse huolestua. Se on kuin vesirokko. Kuinka moni on Suomessa kuollut vesirokkoon modernilla aikakaudella? huomauttaa Lampero.

Vaara ohi

Tuhkarokkoepidemian vaara Pietarsaaren seudulla on tällä erää ohi.

Marraskuussa ilmenneen tuhkarokkotapauksen seurauksena karanteeniin joutuneet ihmiset voivat viettää taas normaalia elämää.

THL kertoo lähiviikkoina, miten paljon joulukuussa järjestetty rokotuskampanja nosti seudun rokotekattavuutta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä