Paikallisuutiset

Kannuslainen Tanja Känsäkoski ahdistui ympäristön tilasta ja ryhtyi toimiin – Lapsiperheen arjessa tehdään pieniä ekotekoja

KannuslaiselleTanja Känsäkoskelle luonto on ollut aina tärkeä, mutta syksyllä 2017 huoli ympäristöstä iski oikein voimalla. Pitkään hoitovapailla ollut viiden lapsen äiti seurasi huolestuneena maailman menoa, ja tuona syksynä synkkiä uutisia tuntui tulevan erityisen paljon.

– Tuli hirveä ahdistus ja tunne, että pitää tehdä jotain ja yllyttää muitakin tekoihin.

Känsäkoski perusti Facebookiin Pieniä tekoja -ryhmän, jossa on nyt 600 jäsentä. Siellä jaetaan esimerkiksi kierrätysvinkkejä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Ei tarvitse heti kerralla hankkia sähköautoa ja aurinkopaneeleja, vaan tehdään pieniä tekoja positiivisessa hengessä. Eivät ihmiset tee mitään, jos ruvetaan hirveästi tuomitsemaan. Enemmän tarvitaan kannustusta ja esimerkkiä, Känsäkoski uskoo.

Hän toteaa normaalin arjen asettavan tiettyjä rajoja.

– On paljon asioita, joista koen omantunnon tuskia – on liian iso talo ja auto...

180 neliötä ei vaikuta ylettömältä 7-henkiselle perheelle. Mutta Känsäkoski vertaa sitä maakaupan mukana saatuun 44 neliön torppaan, jossa on aikanaan asunut 11 ihmistä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Hän ei myöskään usko, että omasta perheestä koskaan tulee vegaaneja. Lapset haluavat makaronilaatikkonsa jauhelihalla, ja mies hoitaa maatilaa.

– Uskon maalaisjärkeen. Jos Suomessakin tuotettaisiin se, mitä me suomalaiset tarvitsemme ja minimoitaisiin ruokahävikki, niin se olisi hyvä.

Lapsiperheessä tehdään siis pieniä tekoja. On ommeltu vanhoista pyyhkeistä kestovanulappuja ja harsoista liinoja, joilla on korvattu talouspaperi. Aamupalatarvikkeet on laitettu jääkaappiin yhteen koriin niin, ettei ovea tarvitse avata moneen kertaan.

Luomu- ja lähiruoka ovat kunniassa, ja hävikkiä Känsäkoski välttää viimeiseen asti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Eilen oli pari banaania menossa tummaksi, ja laitoin toisen rahkaan ja toisen kakkuun. Tuli hyvä fiilis.

Kierrätys ja kirppistely kuuluvat arkeen. Kirpputoreilta ostetaan vaatteet ja lasten lelut – ja myös lahjat.

– Viisi vuotta sitten kaikki eivät ehkä olisi sulattaneet kirppikseltä ostettuja lahjoja, mutta nyt asenteet ovat murroksessa. Facebook-ryhmissä puhutaan tästä hirveästi.

Puhetta on ollut siitäkin, että lasten syntymäpäivillä kierrätettäisiin leluja: päivänsankari laittaisi omia käytöstä pois jääneitä lelujaan koriin, josta vieraat voisivat ottaa mieleisensä ja tuoda vaihdossa omiaan.

15 vuotta sitten Tanja Känsäkoski piti kotonaan roskaillan, jossa juteltiin kierrättämisestä.

– Yksi tuttava kertoi juuri, että hän on siitä illasta lähtien kierrättänyt kaiken. Tuntuu hyvältä, kun saa jonkun innostettua toimimaan!

Känsäkoski on yhteydessä myös yrityksiin. Hän on tiedustellut Vestialta muovinkeräyksestä, jonka pitäisi olla alkamassa Kannuksessa keväällä.

– Monet tutuistani erittelevät jo muovin ja keräävät sitä autotalliin jemmaan.

Kun uutisissa kerrottiin puhelinten vähäisestä kierrätyksestä, Känsäkoski pisti kodinkoneliikkeelle kyselyä siitä, mihin sinne tuodut vanhat puhelimet päätyvät.

­– Jotkut eivät vie puhelintaan kierrätykseen, koska eivät ole varmoja, kierrätetäänkö ne oikein, hän kertoo.

Nyt hän on selvittämässä paikallisesta ruokakaupasta, voisiko salaattibaarista ostaa annoksen omaan astiaan.

Suomalaisia innostetaan ekotekoihin Sitran Kestävä arki -projektissa. Oman hiilijalanjäljen voi mitata Elämäntapatestillä, jota on tehty netissä jo reilut 540 000 kertaa. Testi on pohjana myös valtioneuvoston kanslian joulukuussa julkistamassa Sitoumus2050-palvelussa, jolla kannustetaan kansalaisia hiilijalanjälkensä puolittamiseen.

Sitran sivustolta löytyy 100 fiksua arjen tekoa, joiden ympäristövaikutukset on laskettu. Esimerkiksi ilmalämpöpumppu pienentää hiilijalanjälkeä kahdeksan prosenttia vuodessa, ja kahvinkeiton optimoinnillakin siitä voi nipsaista pari prosenttia pois.

Kestävä arki -projektin asiantuntijaSari Laine kertoo, että kaksi vuotta sitten projektia aloitettaessa tavoitteena oli vähintään lisätä keskustelua arjen valinnoista.

– Tuntuu, että se onkin lisääntynyt, varsinkin IPCC:n ilmastoraportin jälkeen. Sen julkaiseminen näkyi tosi isona piikkinä Elämäntapatestissä.

On laskettu, että lähes 70 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä aiheutuu tavallisten ihmisten toiminnasta. Laineen mukaan päästöjä eniten vähentäviin tekoihin kuuluvat lihansyönnin, yksityisautoilun ja turhan kulutuksen vähentäminen sekä ekosähköön perustuva sähkösopimus.

Mutta miksi tehdä ekotekoja Suomessa, kun väkirikas Kiina saastuttaa niin paljon? Laine vastaa, että yksittäisen kiinalaisen hiilijalanjälki on yhä pienempi kuin suomalaisen – ja intialaisella se on murto-osa meihin verrattuna.

– Kehittyvät maat hakevat länsimaista kehitystasoa, ja jos kaikki tulevat tälle tasolle jolla me nyt olemme, niin tilanne on vielä kestämättömämpi. Meidän pitää pystyä näyttämään esimerkkiä ja toivoa, että kehittyvät maat osaavat hypätä suoraan kestävämpään kuluttamiseen.

Tanja Känsäkoskelle ekotekojen pontimena on sekä usko niiden merkitykseen että omantunnon tyynnyttely.

– Välillä on tuntunut, että mitä merkitystä yhden ihmisen teoilla on. Korkeammilla paikoilla olevia pitäisi potkia peffaan. Mutta pakkohan sitä jotain on tehdä – jos pienet ihmiset luovuttavat, niin eihän suunta ole kuin huonompaan päin, hän pohtii.

Hän toteaa, että Suomessa asutaan lintukodossa. Ajatellaan, ettei ilmastonmuutos koske meitä, eikä ainakaan meidän elinaikanamme. 9-, 8-, 7-, 4- ja 2-vuotiaiden lasten äiti ajattelee kuitenkin myös seuraavia sukupolvia.

– Millainen tämä Suomi on, kun meidän 2-vuotias Violamme on minun ikäiseni? Jos etelään tulee kuivuus ja hätä, niin ne ihmiset ovat sitten täällä. En luota, että jonkun kymmenen vuoden päästä on enää yhteiskunnallista vakautta, jos ei ruveta tekemään jotain.

Fakta

Sitra kannustaa

Lähes 70 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä voidaan jyvittää tavallisille ihmisille.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Elämäntapatesti auttaa ihmisiä arvioimaan omien elintapojensa ympäristövaikutuksia.

Sitranverkkosivustolta löytyy 100 fiksua arjen tekoa, joilla voi pyrkiä kestävämpään arkeen.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä