torstai 21.3.2019 | 10:07
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Vedessä viihtyvää sinilevää havaittu - värjännyt jäätä Suomenlahdella

Joni Mäki-Petäjä Keskipohjanmaa+
Pe 11.1.2019 klo 09:49 [päivitetty pe 09:56]

Suomen ympäristökeskukseen on tullut tammikuun alkupuolella useita ilmoituksia sinivihreäksi värjäytyneestä jäästä Suomenlahdella. Pernajanlahdelta 7.1.2019 otetut jää- ja vesinäytteet varmistivat, että värin aiheuttaa Itämeressä yleisen Aphanizomenon-sinilevän massaesiintymä.

Aphanizomenon-sinilevä pystyy muodostamaan massaesiintymiä eli sinileväkukintoja myös viileässä vedessä ja jopa jään alla. Runsaimpana se esiintyy kuitenkin lämpimän veden aikaan heinä-elokuun vaihteessa yhdessä maksamyrkyllisen Nodularia spumigena -sinilevälajin kanssa.

– Kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuva yhteyttämispigmentti, fykosyaniini, voi värjätä vettä, rantaa ja jäätä turkoosin sinertäväksi. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat vielä väriltään vihreitä. Lumisade on jo todennäköisesti peittänyt alleen valtaosan jäärailoissa alkuviikosta hyvin näkyvillä olleista sinileväesiintymistä, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Syys-marraskuu oli 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin syksy esiintyy Suomessa Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Vielä joulukuunkin keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Ajankohtaan nähden normaalia lämpimämpi merivesi on myös voinut edistää sinilevän kasvua.

Viime talvina sinilevistä ei ole tullut ilmoituksia SYKEen. Vuosilta 1993-1998 on tallennettu muutamia näytetuloksia Aphanizomenon-sinilevän esiintymistä Suomenlahdelta joulukuun alun ja helmikuun lopun väliseltä ajalta.

Viime kesän poikkeuksellisen voimakkaat sinileväkukinnat Suomenlahdella olivat myös pääosin Aphanizomenonin muodostamia, ja näytteissä oli runsaasti myös potentiaalisesti myrkyllisiä Dolichospermum-suvun sinileviä. Myös Nodularia spumigena -laji esiintyi viime kesän näytteissä, muttei vallitsevana.

– Suomenlahden viime vuoden korkeat fosforipitoisuudet eivät aiheutuneet ensisijaisesti Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä. Sen sijaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Suomen oma fosforikuorma oli viime vuonna kuivasta vuodesta johtuen lähes neljänneksen pienempi kuin edellisvuonna ja yksi jakson 1991 - 2018 matalimpia, erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksest toteaa.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »