Paikallisuutiset

200 ensimmäistä vapaaehtoista aloittaa kouluttautumisen tuottajasta hiilenviljelijäksi – "Se on osa vastuullisuuttamme maidontuottajina", kertoo himankalainen Jari Hekkala

– Valion tavoitteena on kouluttaa hiilenviljelijöitä osana hiilineutraaliin maitoketjuun siirtymistä, kertoo Valion hallintoneuvoston jäsenJari Hekkala Himangalta.

Halukkuutta hiilenviljelyyn on, sillä kyselyjä koulutukseen pääsystä alkoi tulla heti, jo ennen ilmoittautumisaikaa.

– Mieluummin ollaan eturintamassa pelastamassa maailmaa. Se on osa vastuullisuuttamme maidontuottajina, Hekkala perustelee.

Ensimmäisessä ryhmässä koulutetaan 200 tuottajaa.

Mieluummin ollaan eturintamassa pelastamassa maailmaa. Se on osa vastuullisuuttamme maidontuottajina.

– Tavoitteena on, että kaikki Valion 5 000 maidontuottajaa olisi koulutettu vuoteen 2035 mennessä. Kyse on maan kasvukunnon parantamisesta maaperän hiiltä lisäämällä. Puhutaan satotasojen nostamisesta, maan vesitaloudesta sekä kasvilajien ja -lajikkeiden valinnasta.

– Hiilenviljely on mielenkiintoista, ihan perusbiologiaa. Kasvit sitovat ilmakehän hiiltä lehtivihreän, auringon valon, maan veden ja ravinteiden avulla ja tuottavat happea sekä lehti- ja juurimassaa, Jari Hekkala toteaa.

– Parasta hiilenviljelyssä on se, että sen ei pitäisi aiheuttaa lisäkuluja tiloille. Lisääntyvä hiili paremminkin tehostaa maan kasvukuntoa.

Jari Hekkala

Toinen merkittävä osa hiilineutraaliin maitoketjuun siirtymistä on päästöjen vähentäminen lannankäsittelyä ja logistiikkaa tehostamalla.

Maamme kaikki kotieläimet tuottavat vuosittain lantaa 15 miljoonaa kiloa. Jos lannan metaani otettaisiin biokaasuna talteen, riittäisi siitä polttoainetta tilojen kaikki kulkuneuvoihin sekä maitoautoihin.

– Ensimmäiset biokaasulla kulkevat maitoautot ovat lähteneet liikenteeseen Etelä-Suomessa. Tekniikka biokaasun tuottamiseksi tiloilla on olemassa, joten alkuun päätyään muutos biokaasuliikenteeseen voi olla nopea, Jari Hekkala arvioi.

Jarruna ilmastomyönteiselle kehitykselle on se, että tilatasolla kannattavaa systeemiä biokaasun ja lannoitejakeiden tuottamiseksi ei vielä ole.

– Toivotaan, että Valion Nivalaan suunnittelema biolaitos onnistuu ja olisi mallina pienemmille yksiköille. Valio hakee parhaillaan osallistujia helmikuussa olevaan kilpailuun parhaista lannankäsittelyideoista. Luvassa on rahapalkinto ja apua idean jatkokäsittelyyn, Hekkala kertoo.

Myös maitotuotoksella ja ruokinnalla on merkitystä karjan kasvihuonepäästöjen pienentämisessä.

– Suomalaisten lehmien tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa, koska maitotuotos on moninkertaistunut. Yhä pienempi määrä lehmiä tarvitaan tuottamaan haluttu maitomäärä.

Hiilineutraaliin maitoketjuun voidaan Hekkalan mukaan päästä yllättävän nopeasti.

– Teemme parhaamme. Hankaluutena on se, että tutkittua tietoa ei ole vielä tarpeeksi.

Edellytykset ovat kuitenkin hyvät. Maamme peltoalasta miljoonaa hehtaaria on viljoilla ja rehunurmia on 760 000 hehtaaria. Nurmiala on kasvussa.

– Nurmiviljelyssä maa on koko ajan kasvien peittämä ja juuristomassa pysyy elossa talven yli. Vain nurmea uusittaessa kolmen tai neljän vuoden välein maan pinta on muutaman viikon paljaana, kunnes oras peittää sen.

Uusien peltojen raivaus on nykyisin vähäistä.

– Peltoa poistuu paljon meillä enemmän viljelykäytöstä kuin uutta raivataan. Brasilian uusi presidentti aikoo raivata Amazonasin sademetsät pelloiksi. Onko ekologisempaa käyttää kotimaisia maitotuotteita vai entisessä sademetsässä kasvatettua soijaa, josta on tehty maidon, juuston ja lihan korvikkeita? Jari Hekkala heittää kysymyksen pohdittavaksi.