° | m/s |
Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.
Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, opettaja ja toimittaja. Hänen päiväänsä vietetään 5. helmikuuta.
Törmäsin kansallisrunoilijaamme J.L.Runebergiin ensimmäisen kerran ala-asteella. Vuosi oli muistaakseni 2002. Meidän piti silloin tehdä jostakin merkittävästä suomalaisesta esitelmä.
Siihen aikaan tiedot etsittiin, ainakin meidän pienessä kyläkoulussamme, tietosanakirjoista. Riitti, että osasi aakkoset. Kellastuneella sivulla oli yleensä muutaman kappaleen pituinen teksti haetusta aiheesta ja hyvällä tuurilla mustavalkoinen kuva.
Runebergin kohdalla komeili juuri se kuva, joka jokaiselle tulee ensimmäisenä hänestä mieleen: kalju päälaki, silmälasit ja korvien yläpuolella hapsottavat hiukset. Yllään miehellä oli musta, tiukasti napitettu takki.
Kun tietosanakirjasta oli löytänyt oikean kohdan, täytyi vain kirjoittaa teksti sanasta sanaan paperille ja piirtää viereen parhaan taitonsa mukaan jäljitelmä kuvasta.
Tuon napakan esitelmänjälkeen jätin Runebergin ulos elämästäni pitkäksi aikaa. Täytyy siis myöntää, että en ole koskaan kunnolla tutustunut Runebergin tuotantoon. Silloin kun osa yläasteen luokastamme kahlasi läpi Vänrikki Stoolin tarinoita, minä luin Minna Canthia. Sven Dufvankin tunnen vain Albert Edelfeltin kuvituksen ansiosta.
Sen sentään tiedän, että Runeberg loi useissa teoksissaan Suomen kansasta ja luonnosta uskomattoman ylevän kuvan. Toisaalta ainakin Saarijärven Paavo -runossa päästään suoraan suomalaisen pessimismin ytimeen: keväällä tulva vie puolet oraista, kesällä raekuuro kaataa toisen puolen, ja syksyllä halla vie viimeisetkin rippeet. Tasan ei käy onnen lahjat, vai miten se menikään.
Ja sitten on vielä tietysti Maamme-laulu. Muistan suomennoksen ulkoa, mutta Runebergin alkuperäisestä runosta minulla ei ole mitään hajua.
Viime vuonna Runeberg teki näyttävän paluun elämääni. Silloin opin nimittäin pitämään runebergintortuista.
Ennen olin sitä mieltä, että mantelijauhe on pahaa. Samoin punssi ja konjakki. Nykyään en edelleenkään pidä mistään edellä mainitusta, mutta runebergintortussa makumaailma toimii.
Kauppoihin ensimmäiset runebergintortut ilmestyvät jo tammikuussa. Siihen on syynsä: runeberginpäivä nimittäin vilahtaa joka vuosi ohi niin nopeasti, että tortut kannattaa laittaa parempiin suihin hyvissä ajoin, ettei jää vahingossa kokonaan ilman.
° | m/s |
Viisivuotiaiden esiopetuskokeilu on vaatinut järjestelyjä nopealla aikataululla – Kaustislaiset kaksoset Nuppu ja Veikka Valo ovat mahdollisesti siihen oikeutettuja: "Uskomme, että kokeilu olisi lasten kannalta hyvä juttu ja ruokkisi heidän tiedonhaluaan"
Täydellinen sijainti huonolla paikalla – Kokkolan hyötykäyttöasema on lähellä ihmisiä, mutta liikenne sumppuuntuu ja aseman kehitys takkuaa: "Parempi paikka olisi kaupungin ulkopuolella", sanoo Peter Forsström, joka kehittää yritystoimintaa aseman naapuriin
Miina Aronen muutti Salosta Halsuan sivukylälle ja ryhtyi lähiruoan lähettilääksi: ”Emme tarvitse katuvaloja tai ihmisvilinää”
Jukka Aniaksen kolumni: Kuntavaalien siirto oli hätävarjelun liioittelua, joka perustui yhteen ainoaan lukuun
"Kaustisen juhlat järjestetään niin isosti kuin laki sallii", festivaalien toiminnanjohtaja toteaa – Kokkolassa järjestettävien Mustakari Memoriesin ja Kokkolan Viinijuhlien järjestelyt jatkuvat niin ikään
Kokkolan Urheilupuisto Oy on valitsemassa toimitusjohtajaa, jonka rooli on ratkaiseva massiivisen hybridiareenakokonaisuuden valmistelussa – yhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan asiaa ei käsitellä "kaupungin toimielimissä" – kaupunginhallituksen puheenjohtajan Reino Herlevin mukaan käsitellään
Te kysytte, me vastaamme – Lähetä kysymys, aihe-ehdotus tai vaikkapa inhokkisanasi Pilkunviilaajien toivejaksoon
Kansanedustaja Mauri Peltokangas esittää Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahojen jäädyttämistä – Kompensaatiota koronapandemiasta kärsineille kotimaisille pk-yrityksille
Saukkolinnan louhikko Perhonjoen ulkoilureitin varrella Kokkolassa oli piilossa vanhojen puiden takana, kunnes metsä kaadettiin – "Metsäkeskus teki selkeän virhearvion", sanoo Kokkolan johtava ympäristötarkastaja – Katso videolta, miltä maisema näyttää nyt
Lukijan mielipide: Saukkolinnan hakkuut Kokkolassa osoittavat loven yhteiskuntarakenteessa