sunnuntai 18.8.2019 | 22:16
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Oulaskankaan keuhkopoliklinikalla todettiin 300 uutta uniapneatapausta viime vuoden aikana – Tutkimus- ja hoitojonossa noin 250 ihmistä

Anne Mattila Keskipohjanmaa+
Ke 23.1.2019 klo 13:14

Uniapneasta on kehittymässä kovaa vauhtia uusi suomalaisten kansansairaus. Oulaskankaan keuhkopoliklinikalla tutkittiin viime vuonna 500 uniapneaepäilyä, joista noin 300 potilaalle diagnostisoitiin uniapnea.

Lokakuussa lähetteellä aikaa tutkimuksiin odotti 171 henkilöä ja laitekokeilujonossa oli 80 potilasta, joilla oli jo todettu uniapnea, eli yhteensä 251 henkilöä. Osa tuolloin jonottaneista potilaista on päässyt jo tutkimuksiin tai saanut ylipainehoitoon tarkoitetun CPAP-laitteen, mutta samaan aikaan uusia lähetteitä on kirjoitettu lisää.

– Kysyntä kasvaa koko ajan. Syynä on länsimaisen elintavan aiheuttama ylipaino, mutta myös parinkymmenen vuoden aikana parantunut diagnostisointi, Oulasknkaan sairaalan ylilääkäri Asko Rantala sanoo.

Tälle vuodelle Oulaskankaalle on tilattu alustavasti 300 uutta ylipainehoitoon tarkoitettua laitetta.

Uniapneatutkimusjonoja Oulaisissa on sairaalan oman henkilökunnan apuna käynyt purkamassa lääkäreitä Oulusta. Oulaskankaalla on käytössä kolme unitutkimuslaitetta, joista yksi on kiireellisenä tulleita tutkimuspyyntöjä varten.

– Potilas odottaa tällä hetkellä noin viisi kuukautta jonossa tutkimukseen pääsyä ja sen jälkeen saman verran hoidon aloittamista, paitsi ammattiautoilijat. He pääsevät kiireellisenä tutkimuksiin ja laitekokeiluun, Asko Rantala sanoo.

Suuren tarpeen vuoksi erikoissairaanhoidossa tehdään nykyisin vain diagnoosit, laitemääritykset ja hoidon aloitus. Ensimmäisen vuoden ajan potilas on Oulaskankaan keuhkopoliklinikan seurannassa, minkä jälkeen seuranta ja laitehuolto siirtyvät oman kunnan terveyskeskukseen.

– Koska jonot ovat edelleen pitkät, pitää tutkia, voidaanko toimintaa edelleen järjestellä ja vaikuttaa siihen, että läpimenoaika olisi lyhyempi. Jatkoseurannan siirtäminen terveyskeskuksiin oli yksi ratkaisu, Rantala toteaa.

Hengitysliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Katri Nokela tietää, että uniapneatutkimuksiin ja -hoitoihin pääsy vaihtelee puolella Suomea.

– Olen kuullut, että jossakin prosessi kestää jopa vuoden. Se on hävyttömän kauan, hän sanoo.

Facebookin Uniapneetikot -ryhmän jäsenet kertovat saaneensa nopeimmillaan reilussa kuukaudessa tutkimuslähetteestä ylipainehoitolaitteen käyttöönsä. Yleisiä ovat 3–5 kuukauden odotukset. Pohjois-Pohjanmaan jopa yli vuoden mittaiset lähetteestä hoitoon -jonotukset ovat maan pisimpiä ryhmän perusteella.

Yleistymisestä huolimatta uniapnea on Katri Nokelan mukaan edelleen alidiagnostisoitu sairaus. Tämä johtuu siitä, että useinkaan oireisiin, kuten unettomuuteen ja väsymykseen, ei osata etsiä ratkaisua uniapneasta.

– Onneksi tietoisuus terveydenhuollossa on lisääntynyt, koska ihmiset itse eivät ainaosaa kertoa oireistaan riittävän tarkasti, hän sanoo.

Nopea hoitoon pääseminen on Nokelan mukaan ehdottoman tärkeää, koska hoidettu uniapnea auttaa potilasta selviämään arjessa. Hoito suojaa myös riskeiltä, joita hoitamattomuus aiheuttaa.

– Suurin osa sairastuneista on työikäisiä. Hoito auttaa heitä jaksamaan työssä. Uniapnea on helposti hoidettava sairaus, joten sen hoitaminen tuo myös yhteiskunnallisia säästöjä, Nokela toteaa.

Uniapnea

Tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia, jossa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana, tukkivat hengitystiet ja aiheuttavat ylähengitysteiden ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta.

Katkos voi kestää muutamista sekunneista useisiin minuutteihin.

Diagnostisoitu 3–4 prosentilla väestöstä, arvio 300 000–350 000 henkilöä.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3−6-kertaisesti ja riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön, keuhkovaltimoverenpainetautiin ja sydämen vajaatoimintaan. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski. Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat yleisiä.

Hoitamattomana estää yleensä valppautta vaativassa ammatissa toimimisen, esimerkiksi ammattiautoilun.

Riskitekijöistä merkittävin on ylipaino, muita ovat krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.

Yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset.

Yleisempää miehillä kuin naisilla.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »