Paikallisuutiset

Eläkeläisten pärjääminen vaihtelee suuresti – Osa joutuu jättämään jopa lääkkeet ostamatta

Kokkolalaista Teirikankaan pariskuntaa huolestuttaa omaa talouttaan enemmän vanhustenhoidon tilanne.

Kokkola

Vanhusikäisten eläkeläisten pärjäämisessä on suuria eroja. Pienimmillä tuloilla sinnittelevät takuueläkkeen varassa elävät, heidän eläkkeensä suuruus on 784,52 euroa kuukaudessa, varhennetun vanhuuseläkkeen tapauksessa vielä vähemmän. Toisaalta taas yli 10 000 suomalaista nauttii yli 5 000 euron kokonaiskuukausieläkettä. Mediaanieläke vuonna 2017 oli 1 434 euroa kuukaudessa.

- Ei voi sanoa, että yksi lause tai kuva kuvaisi kaikkia eläkeläisiä. Viime kesänä tekemässämme tutkimuksessamme vajaa puolet ilmoitti kokevansa jonkinlaisia vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa, reilulla puolella taas ei näitä vaikeuksia ollut, erikoistutkijaLiisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta kommentoi.

Suurin osa toimeentulon vaikeutta tai helppoutta kokevista asettuu asteikon keskivaiheille, tutkimuksessa 30 prosenttia ilmoitti pienistä vaikeuksista ja toiset 30 prosenttia toimeen tulemisen olevan melko helppoa.

12 prosenttia vastanneista kertoi, että on joutunut säästämään lääkehankinnoista. Liisa-Maria Palomäki Erikoistutkija, Eläketurvakeskus

- On toki ääripäitäkin. Esimerkiksi 12 prosenttia vastanneista kertoi, että on joutunut säästämään lääkehankinnoista. Vakavia toimeentulovaikeuksia kokee yhteensä 15 prosenttia eläkeläisistä. Helppoa tai hyvin helppoa on suunnilleen joka neljännellä.

Merkittävimmin tunteeseen eläkkeellä pärjäämisestä vaikuttavat tulojen lisäksi asumistilanne ja terveys. Yksinasuminen ja heikko terveydentila korreloivat heikon pärjäämisen kanssa.

- Sukupuoli tai ikä sen sijaan eivät erottele ihmisten kokemuksia samalla tavalla kuin kolme muuta tekijää. Se on aika mielenkiintoinenkin tulos.

Eläkesäästäminen on yksi keino turvata vanhuusvuosiaan. Eläketurvakeskuksen keräämien tietojen mukaan yhä useampi kertoo jättävänsä eläkesäästämisen väliin rahanpuutteen takia.

- Yksinkertaistaen voisin sanoa, että ne säästävät tai varautuvat taloudellisesti eläkeaikaa varten, joilla on siihen mahdollisuus. Suurin osa sellaisista ihmisistä, jotka arvioivat eläkeaikaisen toimeentulonsa heikoksi, eivät säästä eläkeaikaa varten, koska heillä ei ole siihen taloudellista mahdollisuutta, ekonomistiKati Ahonen ETK:sta kommentoi.

Kokkolalainen eläkeläispariskuntaPirkko jaHannu Teirikangas kokevat tulevansa kohtuullisesti toimeen.

- Kyllähän me suht koht hyvin, kun meitä on kaksi, Hannu Teirikangas vastaa.

- Meillä on erittäin pienet menot, kävelemme joka paikkaan ja ruokaa ei tuhlata, mitään ei heitetä roskiin, Pirkko Teirikangas lisää.

68-vuotiaat Teirikankaat kertovat jääneensä eläkkeelle tavanomaista aiemmin, Hannu 62-vuotiaana ja Pirkko vuotta nuorempana. Varhennetun eläköitymisen he kustansivat työssäoloaikoinaan tehdyillä säästöillä. Nykyään he elävät työeläkkeen varassa, osaltaan vanhuusvuosien turvana on myös eläköitymisen aikana läheltä keskustan palveluita hankittu kerrostaloasunto.

Vaikka tulotaso on työvuosista pudonnut, ei Teirikankaiden ole tarvinnut tinkiä välttämättömyyksistä. Matkustaminen on jäänyt vähemmälle, ja pariskunta luopui eläköitymisen myötä myös toisesta autostaan.

- Eletään samalla tavalla kuin ennenkin, mutta kun ei ole töissä, niin tarpeetkaan eivät ole niin isot. Mitään ei eläkkeiden jälkeen kyllä jää säästöön, vaan kädestä suuhun aikalailla menee, Pirkko Teirikangas kuvailee.

Taloudellista pärjäämistä enemmän Teirikankaat ovatkin huolissaan muista vanhenemisen mukanaan tuomista seikoista ja mahdollisten hoito- ja hoivatarpeiden täyttymisestä.

- Keskustelu tänä päivänä voi tuoda synkkiäkin ajatuksia, ja surettaahan se tosi paljon. Raha on Kokkolassakin tosi ratkaiseva tekijä, mutta ei se voi olla ainoa tekijä, Hannu Teirikangas tuumii.

- Itseä huolettaa ja surettaa se, miten näitä muistisairaita ja vuodepotilaita kuljetetaan ympäri maakuntaa, tuntuisi pahalta jos sellaiseen itse joutuu, Pirkko Teirikangas lisää.