perjantai 24.5.2019 | 22:15
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Jukka Anias: Mustan lumen talvi

Keskipohjanmaa+
Ti 19.2.2019 klo 17:25

Kaikki kirjallisuuden ystävät varmaankin muistavat, että suuri Kalle Päätalo (1919–2000) näppäsi ikään kuin sormiharjoitteluna 1960-luvun lopussa Koillismaa-sarjan.

Siinähän oli vaivaiset viisi noin 600-sivuista osaa. Varsinaiset ryskähommat Kalle aloitti vuonna 1971, kun Iijoki-sarjan ensimmäinen teos, Huonemiehen poika, ilmestyi. Sen jälkeen ilmestyi vielä 25 osaa. Yhteensä 17 014 sivua tarvittiin, että oman elämän vaiheet tuli luonnosteltua.

Koillismaa-sarjan päätösosa, Mustan lumen talvi, ilmestyi vuonna 1969. Monenmoista ahdinkoa oli 60-luvun lopussa rintamaiden katveessa. Yhtenä rikkana rokassa kumman tummaksi muuttunut lumi.

Samaa on ihmetelty pitkään kaukana Uralin takana Kuzbassin kivihiilentuotantoalueelle. Näin asiasta kertoi MTV3:n uutinen maanantaina. Kuzbassin alueella sijaitsee myös Kemerovon kaupunki, joka on tullut viime päivinä kokkolaisille tutuksi muustakin kuin lentopallosta.

Maikkarin lähteenä oli brittiläisen The Guardian-lehden juttu. Siinä kerrotaan hiilipölyn mm. Kiseljovskin kaupungissa aiheuttamista vakavista terveysongelmista. Kiseljovsk sijaitsee Kuzbassin alueella, noin 240 kilometriä Kemerovosta eteläkaakkoon. Guardianin mukaan venäläiset ympäristöaktivistit ovat vaatineet Britanniaa boikotoimaan venäläistä kivihiiltä.

Kokkolassahan on parisen viikkoa otettu erinäisiä kantoja hiilen varastointiin satama-alueelle. Työtä ja toimeentuloa -argumentti on tutusti ollut esillä. Ainahan se on.

Kaupunginhallituksen arvioitavana on, mikä hiilidiilin ja rautapellettisopimuksen ns. nettovaikutus on. Pilaako venäläisen kivihiilen pöly samasta maasta tulleen rautaraaka-aineen, on iso kysymys, jonka aukoton todistaminen suuntaan tai toiseen lienee nykytermein "haasteellista".

Satamajohtaja Torbjörn Wittingin mukaan Kokkolaan varastoitava hiili ei lähtökohtaisesti pölyä, sillä sen kosteusprosentti on välillä 9–11.

Jaa-a. Google Mapsin mukaan Kemerovosta Kokkolaan on maanteitse reittivalinnasta riippuen viitisen tuhatta kilometriä. Rautahevolla ei ihan päivässä eikä kahdessakaan kolkutella Siperiasta Pohjanlahden rannalle.

Kaiketi kivihiilivaunuja kulkisi myös sydänkesällä. Jos venäläinen mannerilmasto ottaa sellaisen mallin, että lämpötilat ovat heinäkuussa useamman viikon hellelukemissa, millä taataan avovaunuissa kuljetettavan kivihiilen kosteusprosentin pysyminen 9–11:ssä? Kastellaanko lastia väliasemilla? Tokihan kesällä voi tietysti sataakin.

Voi tietysti olla niinkin, että Kokkolassa on kehitetty pölynestomenetelmä, jota Kuzbassin alueella ei vielä tunneta. Siinäpä mainio vientiartikkeli Venäjälle. Luulisi tällaisella cleantechillä olevan kysyntää.

Taas kerran maallikon huteraa pohdintaa, mutta kivihiilen eristäminenkin satama-alueella mietityttää. Varastoalueen aitaaminen on tietysti hyvä asia, mutta kai pöly voi liikkua sivusuunnan lisäksi myös ylöspäin? Kattorakenne varastoalueella toki on ollut valmiina jo pitkään. Sehän on taivas.

Imagokysymyksestä kivihiilen varastoinnissa ei kuulemma tarvitse huolehtia. Jos Kokkolan satama ei ota venäläisestä hiilestä koppia, joku muu sen tekee.

Niin se varmaan on.

Rautahevolla ei ihan päivässä eikä kahdessakaan kolkutella Siperiasta Pohjanlahden rannalle.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »