Paikallisuutiset

Keski-Pohjanmaalla asutaan tyypillisesti omakotitalossa ja omistusasunnossa – maakunnassa asunnot ovat isompia kuin muualla Manner-Suomessa

Hieman reilut 73 prosenttia Keskipohjanmaan levikkialueen talouksista asuu Tilastokeskuksen mukaan erillisessä pientalossa, toisin sanoen omakotitalossa. Luku on suuri verrattuna koko Suomen tilanteeseen, sillä suomalaisista asuntokunnista vajaat 40 prosenttia asuu erillisessä pientalossa. Kerrostaloissa suomalaisista talouksista asuu puolestaan yli 45 prosenttia.

Tilastokeskuksen tiedot ovat peräisin vuodelta 2017. Tilastoissa erillisellä pientalolla tarkoitetaan 1–2 asunnon asuintaloa, paritaloa tai pientaloihin verrattavaa erillistä asuinrakennusta esimerkiksi vakinaisesti asuttua vapaa-ajan asuntoa.

Keskipohjanmaan levikkialueella kuntien välisessä vertailussa eniten omakotitaloasujia on Luodossa (86,2 prosenttia asuntokunnista) sekä Kruunupyyssä ja Pedersöressä, jossa molemmissa prosenttiluku on yli 85.

Pietarsaaressa erillisessä pientalossa asuvia on vähiten, noin 48,5 prosenttia asuntokunnista, ja kerrostalossa asuvia kaupungissa on puolestaan yli 38,5 prosenttia. Kokkolassa ja Ylivieskassa omakotitaloasujia on reilut 56 prosenttia.

Levikkialueen talouksista hieman reilut 78 prosenttia asuu omistusasunnossa, kun koko maan keskiarvo on noin 63,5 prosenttia.

– Luvut ovat selkeästi korkeammat muuhun maahan verrattuna. Todennäköisesti syynä on yksinkertaisesti se, että alueella on paljon maaseutupitäjiä ja haja-asutusaluetta, joissa omakotitalo on tyypillinen asumismuoto. Omakotitaloja taas harvemmin on vuokrattavana, vaan ne ovat omistusasuntoja, toteaa sosiologian professoriHannu Ruonavaara Turun yliopistosta.

Vuonna 2017 Kokkolassa oli asuntoväestöä vajaat 47 000 henkilöä ja asuntokuntia noin 21 300. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Rivi- ja ketjutaloissa Kokkolan asuntokunnista asuu vajaat 11 prosenttia, kerrostaloissa noin 30 prosenttia. Rivi- ja ketjutaloilla tarkoitetaan tilastoissa asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa.

Kokkolan asuntokunnista omistusasunnossa asuu vajaat 70 prosenttia.

Pinta-alaa per asuntokunta on Kokkolassa 92,2 neliötä. Henkilöä kohti asumispinta-alaa on 41,8 neliötä. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on Kokkolassa noin 1 850 eli lähes 8 700 Kokkolan kantakaupungin sekä sen liitoskuntien asukkaista asuu Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ahtaasti.

Ahtaasti asumisen käsite tarkoittaa Tilastokeskuksen tuoreimmissa tilastoissa sitä, että asunnossa asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Kyseistä määritelmää on käytetty asumistasoluokituksessa vuodesta 1989 lähtien.

Kannuksen asuntoväestön lukumäärä oli noin 5 500 vuonna 2017 ja asuntokuntia oli noin 2 450. Asuntokunnista vajaat 67 prosenttia asui erillisessä pientalossa, reilut 21,5 prosenttia rivi- ja ketjutalossa ja vajaat yhdeksän prosenttia kerrostalossa.

Kannuslaisista talouksista reilut 78 prosenttia asui omistusasunnossa. Pinta-alaa asuntokuntaa kohti oli 97 neliötä, henkilöä kohti 43,6 neliötä. Ahtaasti asuvia asuntokuntia Kannuksessa oli 207 ja henkilöitä reilut 1 060.

Ylivieskassa oli vuonna 2017 asuntoväestöä 15 120 henkilöä, ja ne muodostivat ja hieman vajaat 6 890 asuntokuntaa. Omistusasunto oli reilulla 71 prosentilla asuntokunnista. Ylivieskalaisista talouksista reilut 17 prosenttia asui rivi- tai ketjutaloissa ja kerrostaloissa vajaat 25 prosenttia.

Ylivieskassa asuinpinta-alaa henkilöä kohti on 40,6 neliötä eli lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Neliöitä per asuntokunta on 89,2. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on lähes 600 ja ahtaasti asuvia ylivieskalaisia noin 3 100.

Pietarsaaressa asuntoväestöä oli samana vuonna hieman vajaat 19 000 henkilöä ja reilut 9 100 asuntokuntaa. Omistusasunnoissa asui reilut 72 prosenttia ja vuokra-asunnoissa reilut 26 prosenttia asuntokunnista.

Pietarsaarelaisella henkilöllä on asumispinta-alaa keskimäärin 41,2 neliötä, asuntokuntaa kohti 85,7 neliötä. Ahtaasti asuvia asuntokuntia on 723 ja henkilöitä reilut 3 100.

Keski-Pohjanmaalla asutaan muuta Suomea suuremmissa asunnoissa. Asuinpinta-alaa on Keski-Pohjanmaalla asuntokuntaa kohden keskimäärin 95 neliötä, kun koko maan keskiarvo on 81,4. Helsingissä vastaava luku on 63,7 neliötä.

Keski-Pohjanmaan luku on Manner-Suomen suurin. Koko maassa ainoastaan Ahvenanmaalla neliöitä on enemmän, 97,4 neliötä per asukaskunta. Levikkialueen kunnissa asuntokuntakohtainen pinta-ala on vielä suurempi, yli 99 neliötä.

Henkilöä kohden asuinpinta-alaa on Keski-Pohjanmaalla 42,4 neliötä, ja luku on lähes sama koko levikkialueen kunnat mukaan luettuna. Koko maan keskiarvo on 40,5 neliötä, ja pääkaupungissa tilaa on 34 neliötä per henkilö.

Keskipohjanmaan levikkialueella suurimmissa asunnoissa asutaan Pedersöressä, jossa taloutta kohden on pinta-alaa keskimäärin 113,4 neliötä. Seuraavina ovat lähes tasoissa Luoto (111,7) ja Kruunupyy (111,6).

Henkilöä kohden pinta-alaa asunnoissa on eniten Halsualla, 46,7 neliötä. Lähes samaan päästään Vetelissä, jossa neliöitä on asukasta kohti 46,5. Yli 45 neliöön päästään myös Kruunupyyssä (45,3), ja Toholammillakin tasan 45 neliöön per henkilö.

Vähiten neliöitä asuntokuntaa kohti on Pietarsaaressa (85,7). Toiseksi vähiten pinta-alaa on asuntokunnittain Pyhäjärvellä (86,7) ja kolmanneksi vähiten Ylivieskassa (89,2).

Vaikka Luodossa on runsaasti asumispinta-alaa asuntokuntaa kohden, siellä kuitenkin henkilöä kohden asuinpinta-alaa on Keskipohjanmaan levikkialueesta vähiten, 35,2 neliötä. Luodon tilanne selittynee sillä, että paikkakunnalla on isoja omakotitaloja, joissa asuu isoja lapsiperheitä, arvelevat sekä Hannu Ruonavaara Turun yliopistosta että Otto Kannisto Tilastokeskuksesta.

Toiseksi ja kolmanneksi vähiten pinta-alaa on Merijärvellä, 38,4 ja Sievissä 38,7 neliötä.