perjantai 24.5.2019 | 22:54
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Ari-Pekka Lahden sunnuntaipakina: Miten kansanedustajaksi tullaan?

Ari-Pekka Lahti Keskipohjanmaa+
Su 24.2.2019 klo 09:30

Hyvä eduskuntavaaliehdokas! Kun mietiskelet, että mistä naruista kannattaisi vetää, jotta äänet osuisivat ensi keväänä omaan laariisi, suositan miettimään, mitä suomalainen demokratia tänä päivänä on.

Olit sitten kokenut eduskuntakonkari tai vasta-alkaja, oli puolueesi mikä tahansa, niin ensimmäisenä sinun tulisi ymmärtää, että eduskunnassa sinä astut todellisten näätien joukkoon. Arkadiankadulla pyörivät edustajat ovat usein tehneet itselleen pitkän uran jo ennen valituksi tulemistaan siitä, että juuri heidät valitaan ehdokkaiksi ties minkä poliittisen järjestön potkukelkka-arpajaisissa.

Eduskunnassa korruptio tapahtuu monella tasolla. Raha ja valta menevät valituksi tulleella hattuun niin että heilahtaa. Miten mukavaa onkaan ruveta suunnittelemaan itsenäisyydenvastaanoton hulppeaa pukua, miten mukavaa onkaan, kun yhtäkkiä muu kansa kohtelee keisarina eikä nuhjuisena sahanomistajana. Ja kun sen lisäksi tämä entinen Matti Meikäläinen saapuu pelikentälle, johon pyrkivät tänä päivänä vaikuttamaan monenlaiset etujärjestöt, on edustajan sisäinen ryvettyminen lähes väistämätöntä.

Anders Blomin väitöstutkimuksesta selviää, että erilaisilla korporaatioilla on oletettua suurempi rooli poliittisessa päätöksenteossa. Blomin mukaan käsitys lobbaamisesta pitäisi kiireesti päivittää. Pitäisi ymmärtää, että lobbaus ei ole pelkästään toimintaa, jolla yritetään korporaatioiden ulkopuolelta vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Päinvastoin kaverikapitalismilla on yhä suurempi rooli suomalaisessa päätöksenteossa. Juuri sen vuoksi palkansaajajärjestötkin on jo alun perin integroitu mukaan tähän leikkiin. Ja koska puolueiden jäsenmäärät ovat laskeneet ja äänestysaktiivisuus on ollut laskussa vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen, poliittiset voimat ovat merkittävästi heikentyneet verrattuna korporaatioihin.

Tämä näkyy ja tuntuu kansanedustajan työssä. Uskollisuus korporaatioeliitille palkitaan rahakkaina hallituspaikkoina tai muina lojaaliuskannusteina. Lisäksi politiikan parista siirtyy korporaatioiden palvelukseen yhä enemmän osaavaa väkeä. Samaa liikettä tapahtuu myös toisinpäin.

Tämän vuoksi kansan tahto ei toteudu suomalaisessa demokratiassa. Enemmänkin toteutuu korporaatioiden tahto. Muualla maailmassa, kuten Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tätä kutsuttaisiin rakenteelliseksi korruptioksi. Selitettäisiin, että demokratia ei toimi. Suomessa tätä ongelmaa ei ole vielä täysin ymmärretty. Tai ainakaan siihen ei ole reagoitu.

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa säädetään lakeja, jotka turvaavat edellä mainittujen korporaatioiden sekä yhä useammin liike-elämän edun. Kansalaisten etu päätöksenteossa tahtoo siksi jäädä muiden asioiden jalkoihin. Tämä johtaa väärinkäytöksiin, jossa kansalaisten raha päätyy korporaatioiden käsiin. Sitä sijoitetaan ja käytetään härskisti korporaation hallituksen hyväksi.

Tämän jälkeen sanotaan, ettei rahaa ole, ja säästöjä haetaan kansalaisten kukkarosta. Samanaikaisesti käynnissä oleva yksityistämisvimma johtaa ongelmiin vanhusten hoidossa, junaliikenteen kaaokseen, pankkimaailman sisäiseen korruptioon, metsä- ja terästeollisuuden ylivaltaan sekä vääränlaiseen energiapolitiikkaan.

Hyvä eduskuntavaaliehdokas! Pohdihan aluksi, mistä demokratiassa on kyse. Mitä tarkoittaa sana kansanedustaja? Kenen etua kyseisen edustajan tulisi ajaa? Tehtäväsi ei ole helppo, mutta jonkun ehdokkaan se olisi tehtävä. Vasta sen jälkeen olet mielestäni valmis pyrkimään kansan edustajaksi.

Kirjoittaja on Kokkolasta lähtöisin oleva entinen Kokkolan kaupunginteatterin johtaja. Asuu nykyisin perheineen Espoossa, muttatyöskentelee freelancerina teatterin parissa ympäri Suomen.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »