perjantai 24.5.2019 | 22:23
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Miksi Greta on joillekin punainen vaate?

Keskipohjanmaa+
Ke 27.2.2019 klo 06:30 [päivitetty ke 10:20]

Oletko jo kuullut Greta Thunbergistä?

Hän on ruotsalainen 16-vuotias koululainen, joka meni viime syksynä koululakkoon kiinnittääkseen päättäjien huomion ilmastonmuutokseen.

Thunberg aikoo jatkaa lakkoaan aina perjantaisin Ruotsin valtiopäivätalon edessä, kunnes maan ilmastopolitiikka on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa.

Thunberg on inspiroinut koululaisia ympäri maailmaa järjestämään vastaavia lakkoja. Monelle aikuiselle hänen rohkeutensa tuntuu kuitenkin olevan punainen vaate.

Sunnuntain Helsingin sanomissa Saska Saarikoski yrittää ymmärtää Thunbergin suosiota luettelemalla diagnooseja:

"Mustavalkoinen ajattelu on murrosikäisille tyypillistä, mutta Thunbergilla sitä vahvistavat myös pakkoneuroosit ja Aspergerin syndrooma. Hän keskittyy yhteen asiaan ja menee lukkoon, jos asiat sujuvat hänen mielestään väärin. Ne ovat autismin kirjoon kuuluvia piirteitä."

Tämä ei ole ensimmäinen, eikä varmasti viimeinen kerta kun vanhemmalla miehellä on tarve holhota ja selittää nuoren tytön käytöstä.

Saarikoski onnistuu huolestuneella äänensävyllään mitätöimään Thunbergin sanoman, joka on: Olemme katastrofin partaalla. Jos kaikki eläisivät kuten me (länsimaalaiset), tarvittaisiin yli 4 maapalloa.

EU-poliitikoille Thunberg sanoo: te ette ole tehneet kotiläksyjänne, mutta me olemme. Emme taistele omasta tulevaisuudestamme, vaan meidän kaikkien tulevaisuudesta.

En usko, että ilmastonmuutos on sen mittakaavan asia, johon voi juurikaan vaikuttaa yksilöllisillä kulutusvalinnoilla, vaikka olen itsekin ryhtynyt jo varhaisteininä kasvissyöjäksi ja neuroottiseksi kierrättäjäksi.

Kuten valtakunnankyynikko Jyrki Lehtola kirjoittaa: Kierrättäjien ja luomukahvin ryystäjien maailma kestää tällä vauhdilla tasan kaksi sekuntia kauemmin kuin "dieseliä juovien menneisyyden uhkien" (Lehtola viittaa itseensä).

Greta yrittää kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin me kaikki voimme: politiikkaan, yhteisiin päätöksiin, joilla määritellään mitä tässä maailmassa vaikkapa verotetaan haitallisena. (Esimerkiksi lentämistä ei vielä lainkaan, mikä on täysin käsittämätöntä!)

Ilmastonmuutos ei voi olla taakka jokaisen yksilön harteilla, vaan siihen on pakko tarttua politiikalla. Eikä voi olla niin, että vaikuttaminen olisi kielletty vaikkapa asperger-nuorilta. Diagnoosin ei ole tarkoitus uhriuttaa ihmistä loppuelämäkseen.

Thunberg itse kirjoittaa: "Jotkut ihmiset kiusaavat minua diagnoosini vuoksi. Mutta Asperger ei ole tauti. Se on lahja".

Näin hän toimii paitsi esikuvana monelle maailmantuskasta kärsivälle teini-ikäiselle, myös autismin kirjon oireyhtymillä diagnosoiduille nuorille.

Norjalaisessa haastattelussa Thunberg sanoo kirkkain silmin: "Jos minulla ei olisi aspergeria enkä olisi niin outo, olisin juuttunut tähän sosiaaliseen peliin, josta kaikki muut tuntuvat olevan niin hullaantuneita."

Se saa studioyleisön nauramaan. Minut se saa melkein itkemään. Outous teini-ikäisenä on vaikeinta mitä voi olla, ja silti tuo nuori mimmi on rohkeampi kuin yksikään meistä.

Suorapuheinen Thunberg on piikki meidän kaikkien lihassa, omatunto, joka alkaa soimata omasta passiivisuudestamme.

Nappasin kotiin 5-vuotiaalle tyttärelleni pari viikkoa sitten toimituksen pöydällä lojuneen arvostelukappaleen kirjasta Iltasatuja kapinallisille tytöille. Sen jälkeen meillä on keskusteltu monta kertaa siitä, mitä tarkoittaa kapinallinen. (Hitto että 5-vuotiaat ovat vaativia!)

– Se on semmonen, joka ei noudata sääntöjä. Siis sellaisia turhia sääntöjä, aloitan.

– Mitkä on turhia sääntöjä?

– Niinku kirjoittamattomia sääntöjä... tai että kapinallinen on siis rohkea, mutta kuitenkin kiltti muita kohtaan.

5-vuotias näytti edelleen hämmentyneeltä. Ensi kerralla taidan vain kertoa Greta Thunbergistä. Tai sitten näytän sen toisen, vähän aiemmin kapinointinsa aloittaneen ruotsalaisen, punalettisen tytön kuvaa.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »