perjantai 24.5.2019 | 22:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Kaija Vähäsöyrinki: Oma torttu Kalevalalle

Keskipohjanmaa+
To 28.2.2019 klo 06:30 [päivitetty to 07:38]

Tänään vietettävä Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä taitaa mennä valtaosalla porukasta ihan huomaamatta ja ilman ajatustakaan kansalliseepoksellemme.

Minulle Kalevalan päivä on yksi vuoden merkkipäivistä. Ensimmäisen kerran päivä painui lähtemättömästi muistiini kansakoulun toisella luokalla. Tehtävänä oli tuoda kouluun jokin vanha esine. Naapurissa asuva Eeva-tätini antoi minulle kuorituista pikkurisuista taidokkaasti tehdyn astioiden pesimen, jonka hän oli saanut kummitädiltään Kustaavalta tupaantuliaislahjaksi vuonna 1963. Valmistauduin pitämään pienen esitelmän, mutta sairastuin. Juuri Kalevalan päivän aamulla nousi korkea kuume ja sylkirauhaset turposivat. Sikotauti oli lopulta niin hirveä, että kuoleman mahdollisuus iski ensimmäisen kerran tajuntaani.

Toinen järisyttävä kokemus sattui sekin Kalevalan päivänä vuosikymmeniä myöhemmin. Esikoiseni syntyi kauniin pakkaspäivän aamuna ja minusta tuli äiti. Mikään ei ollut entisellään sen jälkeen. Syntymän ihme ylitti ymmärryksen.

Kolmas asia, jonka muistan helmikuun viimeisistä päivistä, on isoäitini veli, Lappajärvellä syntynyt Nestori Savola. Nestorinpäivä on vähän ennen Kalevalan päivää. Vimpeliläisille suksilautaa ja saksalaisille Lapissa muuta puutavaraa sahannut Nestori oli tarinankertoja ja kalastaja. Hän avasi juuri ajokortin saaneelle tytölle oven aiempien sukupolvien maailmaan kertomalla juttuja ennen eläneistä, jopa sukuumme kuuluneesta noidasta, Nissin Kenestä. Siitä lähti yhä jatkuva suku- ja historiaharrastus.

Harva hoksaa, kuinka vanhoja ovat Kalevalaan kootut runot. Täällä Pohjan perillä laulettiin nelipolvisen trokeen mittaan laadittuja runoja samaan aikaan, kun Egyptissä rakennettiin pyramideja. Runomme ovat siis vanhempia kuin Homeroksen Odysseia.

Runoissa kerrotaan muun muassa myyttinen alkuperämme ja kuinka maailma syntyi sekä käsityksemme kaikkea olevaista hallitsevista jumalista. Kalevala oli muinaissankareidemme Väinämöisen, Lemminkäisen, Ilmarisen ja monen muun asuinpaikka.

"Harvoilla kansoilla on niin monipuolista myytistöä kuin suomalaisilla; Euroopan kansoista suomalaiset on mainittava muinaiskreikkalaisten jälkeen toisella kunniasijalla." totesi M. A. Castren vuonna 1839. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juuri uudelleen julkaisema Martti Haavion Suomalainen Mytologia vuodelta 1967 tuo esille kalevalaisten kertomusten yhteydet muihin ikivanhoihin kulttuureihin.

Suomalaisiin liitetty metsäläisyys johtaa harhaan, jos ajatellaan sen viittaavan oppimattomuuteen. Vaikka muinaiset heimot asuivat syrjäisillä saloilla, oli heillä kuitenkin vahvat kulttuuri- ja kauppayhteydet ympäri Euroopan.

Kalevalan päivän vietto on syytä uudistaa. Sama risuista tehty pesin on kulkenut vuosikymmeniä, myös veljeni lapsien mukana, ala-asteen Kalevalan päivien vietoissa. Mitä tilalle? Leipätiedotus ry:n mukaan tänään juhlitaan kansallisruokaamme ruisleipää. Syömme ruista eniten koko maailmassa. Leipä on hyvä, mutta leivos parempi. Tuskin Runebergiäkään kukaan muistaisi ilman torttua.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »