Paikallisuutiset

Ylivieskan Raudaskylässä poltetaan tiiltä tuhatasteisessa uunissa, joka on aina päällä – Katso video perinteikkäältä tehtaalta

Ylivieskassa on pitkä perinne tiilenvalmistuksessa, sillä Raudaskylässä on valmistettu tiiltä jo 1930-luvulta lähtien. Aluksi paikalla oli pieni tiiliruukki ja savialueet, nyt paikalla on massiivinen tuotantolaitos, joka on vuosikymmenet työllistänyt alueen väkeä nuoresta miehestä eläkkeelle saakka.

Tiilitehtaalla yhdistyy eri paikkakuntien osaaminen: savi tulee Raudaskylän pelloilta, hiekka Sievistä ja sahanpuru Kalajoelta. Nämä ainekset yhdistetään Raudaskylässä tiilimurskeeseen, ja tehtaan uunissa syntyy tiiltä ylivieskalaisella osaamisella. Noin 14 miljoonaa tiiltä vuodessa.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tänä vuonna Raudaskylässä valmistettua tiiltä menee naapuripaikkakunnalle Kalajoelle, jossa remontoidaan vanha tiilikirkko. Siihen tarvitaan ruukintiiltä, jota Ylivieskan Tiili Oy valmistaa ainoana tehtaana Suomessa. Tehtaan tuotannosta noin puolet on rosoista ruukintiiltä, puolet tavallista tiiltä, jonka tasainen pinta syntyy leikkaamalla.

Ruukintiili muistuttaa käsinlyötyä tiiltä, joka aiemmin tehtiin lyömällä savi ulos puumuotista.

– Tekotapa on ihan sama. Muotti täytetään ja lyödään tampparilla ulos. Menetelmä jäljittelee käsinlyöntiä eivätkä kaikki tiilet ole täysin samanlaisia, tuotantopäällikköRami Savolainen kertoo.

Työn tekee työkone, joka pystyy valmistamaan kolme tiiltä yhdellä iskulla. Yhdessä vuorossa valmistuu siis 20 000 – 30 000 tiiltä tiilen koosta riippuen.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ruukintiiltä valmistetaan standardikokoisena sekä erikoiskokoisena. Kalajoen kirkon julkisivuun tarvitaan myös erikoisen mallisia, kaarevia tiiliä, jotka vaativat erikoismuotit. Ne tehdään raudasta.

Savolainen ja laadunvalvojaKari Niskanen tulivat molemmat Ylivieskan Tiili Oy:hyn kesätyön kautta. Niskanen kävi armeijan jälkeen kokeilemassa metsäalaa, mutta tuli tuttuun paikkaan tiilitehtaalle töihin vuonna 1985.

Savolainen oli tiilitehtaalla kesätöissä 1990-luvulla ja sen jälkeen töissä metallifirmassa, jossa hänen tehtävänään oli tiilitehtaan koneiden kunnossapito. Sen jälkeen hän oli töissä autokorjaamossa palaten tiilitehtaalle töihin vuonna 2007.

Tiilitehtaan koneet ovat pääosin Saksasta, ja Savolainen tuntee niiden mekaniikan edelleen. Tehtaassa on myös koneseppä, sillä kaikki korjaukset ja huollot pitää pystyä tekemään itse.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Koneet on pakko korjata keinolla millä hyvänsä, sillä uuni ei saa päästä sammumaan, Savolainen sanoo.

Tehtaan kahdesta uunista toinen oli yhteen menoon päällä 20 vuotta, kunnes tuotanto jouduttiin ajamaan alas joksikin aikaa lomautusten takia 2010-luvulla. Nykyään tuotanto tehdään yhdessä vuorossa maanantaista perjantaihin. Työpäivä alkaa kuudelta.

– Mutta uunilla on aina polttaja paikalla. Se on keskeytymätön kolmivuorotyö, Savolainen sanoo.

Polttaja on työntekijä, joka valvoo tiilitehtaan kahden uunin toimintaa. Tiilit on lastattu vaunuihin, joissa ne kulkevat uunin läpi noin 1 000 asteen lämmössä. Uunit toimivat öljylämmityksellä, ja uunin pituus on yli sata metriä. Yhdessä vaunussa on keskimäärin 2 500 tiiltä.

Ylivieskan Tiilen tekemistä ruukintiilistä suosituin väri tällä hetkellä on tummanharmaa. Tiilen väri syntyy massan koostumuksesta ja polttotekniikasta.

Uuniin mennessä kaikki tiilet näyttävät suunnilleen samanvärisiltä. Savenlaskijan tarkka silmä kuitenkin erottaa, minkä väristä tiiltä ollaan tekemässä. Aineiden välisten suhteiden pitää olla juuri kohdallaan, sillä se vaikuttaa lopputuotteeseen.

Tiilen pakkasenkestävyys johtuu siitä, että valmistukseen käytetään sahanpurua.

– Sahanpuru tekee tiileen huokoisen rakenteen, sillä se palaa pois uunissa. Tämän vuoksi tiili ei mene rikki pakkasella, Savolainen kertoo.

Ennen uuniin menoa tiilen täytyy olla täysin läpikuivaa.

– Muuten tiili voi räjähtää uunissa. Se johtuu vedestä, joka höyrystyy kuumuudessa, Savolainen tietää.

Vuosien varrella tehdasta on laajennettu, korjattu ja sinne on hankittu uusia koneita.

– Tiilen tekotapa ei ole muuttunut, se on vain täysin koneistettu ja automatisoitu, Savolainen sanoo.

Jos verrataan 1970-lukuun, laitos on täysin automatisoitunut.

– Ensimmäinen, joka koskee käsin tiileen, on muurari, Niskanen sanoo.

Kun tiili on tullut uunista, se pakataan letkoihin ja lähetetään eteenpäin. Prosessi kestää alusta loppuun noin neljä viikkoa.

Raudaskylässä valmistuu tiilen lisäksi tiililaattaa, jota käytetään betonielementtien pinnassa. Tiiltä menee kerrostalojen, omakotitalojen ja julkisten rakennusten rakentamiseen sekä tulisijoihin ja sisustukseen. Kotimaan markkinoiden ohella on myös vientiä Ruotsiin.

Ylivieskan Tiili Oy:n historiaan sisältyy useita yrityskauppoja, laajennuksia ja peruskorjauksia. Vuonna 1940 perustettiin Raudas-Tiili Oy, joka osti Raudaskylästä pienen tiiliruukin ja savialueet.

Sota hidasti rakennustöitä, ja vuonna 1943 tehtaan osti A.W Hästbacka, joka vei rakennustyöt päätökseen vuoteen 1950 mennessä. Hän sairastui ja myi vuonna 1956 osakekannan Meltola-Keramialle, joka teki vararikon.

A.W. Hästbacka kumppaneineen osti tiilitehtaan konkurssihallinnon, ja Ylivieskan Tiili Oy:n tuotanto alkoi vuonna 1960.

Alussa tehtaan tuotanto oli noin puoli miljoonaa tiiltä vuodessa. 1960-luvulla tehdasta uudistettiin voimakkaasti, ja sinne rakennettiin edelleen käytössä oleva 110-metrinen uuni vuonna 1966. Uudistukset nostivat tuotteiden laatua ja tuotantokapasiteetti nousi noin 12 miljoonaan tiileen.

Vuonna 1977 Keramia Oy ja Seppälän Tiili Oy ostivat yhtiön osakekannan. Jälleen tehdasta laajennettiin ja tuotantokapasiteetti lähti nousemaan kohti 14 miljoonaa tiiltä vuodessa.

Ylivieskan Tiilitehtaan historiaan sisältyy myös kolme tulipaloa, joista vuoden 1990 tulipalo oli suurin. Tuli tuhosi tehtaan toisen tuotantolinjan sekä konttori- ja sosiaalitilat sekä kattorakenteet, mutta palokunta onnistui pelastamaan uuden tuotantolinjan sekä tehtaan uunit, joista toinen oli rakenteilla.

Vahinkojen suuruus oli yli 15 miljoona markkaa. Tehtaan vakutuukset olivat kunnossa.

Fakta

Ylivieskan Tiili Oy

Liikevaihto 4 miljoonaa euroa vuodessa.

Valmistaa noin 14 miljoonaa tiiltä vuodessa.

Työllistää 23 työntekijää.

Yrityksen omistaa Seppälän suku Tarvasjoelta.

Kuuluu Tiileritehtaisiin, joita ovat Seppälän suvun myös omistamat Keramia Oy ja Seppälän Tiili Oy.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä