Paikallisuutiset

Urheilu-urasta potkua elämään – Kokkolalainen Helinä Marjamaa on edelleen Suomen nopein nainen

Liikkuminen on verissäHelinä Marjamaalla (o.s. Laihorinne), joka edelleen kantaa Suomen nopeimman naisen titteliä. Hänen 26 vuotta sitten juoksemansa sadan metrin suomenennätys 11,13 on edelleen rikkomatta. Mikä oli kovan vauhdin salaisuus?

– Olen pikkutytöstä asti harrastanut liikuntaa. Juoksimme, hypimme ja hiihdimme koko seitsenpäinen sisarussarja. Vanhempammekin olivat harrastaneet kilpaurheilua – äitini hiihtoa ja isä kiekonheittoa. Sieltä kai kilpailuviettikin periytyi.

Evijärvellä kylän nuoret kokoontuivat vanhalle urheilukentälle, jossa oli parinsadan metrin rata ja joitakin kenttälajienkin suorituspaikkoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Juoksimme paljon viestejä – se oli aina hauskaa. Myöhemmin urheilu-urallanikin tykkäsin juosta viestejä.

Mikäs oli Laihorinteen tyttöjen juosta viestiä, kun heitä oli sopivasti juuri neljä. Nopeakinttuisiakin kaikki. Todisteena sisaruksilla on parikin SM-viestimitalia, joista kultainen tuli vuonna 1972 Helsingin Olympiastadionilla.

– Toiseksi muuten juoksi GIF:n joukkue, muistelee Marjamaa ja nauraa jonkin lehden otsikoineen ”Laihorinne Oy Ab voitti”.

Yllättäen Helinä Marjamaa nostaa urheilu-uransa yhdeksi mieleenpainuvimmaksi hetkeksi ensimmäisen piirinmestaruutensa. Se tuli pituushypyssä tuloksella 504. Hän oli silloin 14-vuotias.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuotta myöhemmin hän juoksi ensimmäisen suomenmestaruutensa Kokkolan keskuskentällä 15-vuotiaana. Ensimmäisen aikuisten SM-kultansa hän juoksi myös Kokkolassa vuoden 1978 Kalevan kisoissa.

Sen jälkeen menestystä tuli vuosi toisensa jälkeen. Ulkoradoilla hän saavutti aikuisten sarjoissa kymmenen suomenmestaruutta ja hallissakin muutaman.

Kansainväliset kentätkin ehtivät tulla tutuiksi. Arvokisoista Helsingin vuoden 1983 MM-kisat olivat yksi huippuhetki. Marjamaa pinnisti välierästä finaaliin sadasosasekunnin turvin. Loppukilpailussa hän oli upeasti kuudes. Seuraavana vuonna Los Angelesin olympialaisissa sadasosan ero puolestaan pudotti hänet finaalista.

– Losin olympialaisten jälkeen lopetin urheilu-urani. Mitään dramatiikkaa lopettamiseen ei liittynyt. Tuntui vain, että jo riittää. Opiskeluihinkin piti keskittyä täysillä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ei Marjamaa tosin ennenkään täyspäiväinen urheilija ollut, vaan hän opiskeli koko ajan rinnalla. Vuoden hän yritti pelkästään urheilla, mutta se ei sopinut hänelle.

Pieneltä kyläkentältä olympialaisiin ja MM-kilpailuihin ponnistaminen on melkoinen saavutus. Helinä Marjamaa ei pidä sitä kuitenkin merkillisenä.

– Olosuhteet eivät ole eivätkä saa olla esteenä urheiluharrastukselle. Lähin halli oli sadan kilometrin päässä Kuortaneella ja sinne pääsimme harjoittelemaan harvakseltaan. Mutta hyvin pystyy pikajuoksijakin harjoittelemaan ulkona pakkasessa. Toppahousut jalassa vedin pitkiä vetoja tiellä ja tein erilaisia harjoitteita.

Marjamaa myöntää, että toki olosuhteilla on vaikutusta. Tärkeintä on kuitenkin oma tahto, halu harjoitella ja menestyä.

– Oma tahto ja sinnikkyys korostuvat yksilölajeissa, joissa ei ole joukkueen tukea.

Elämä ei ole pelkkää urheilua. Sen Helinä Marjamaa piti mielessä huippu-urheiluvuosinaankin. Opinnot Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa jatkuivat harjoittelun ja kilpailemisen ohessa. Kemistin tutkinnon hän sai valmiiksi vajaat kaksi vuotta sen jälkeen, kun oli laittanut piikkarit naulaan.

Jonkin aikaa Marjamaa työskenteli tutkijana yliopistossa ja vaikka hänelle väläyteltiin väitöstutkimuksen tekemistä, otti hän vastaan kemistin ja laboratorionjohtajan viran Haapajärveltä.

– Halusin päästä ”oikeaan elämään”.

Haapajärvellä vierähti kuusi vuotta. Sen jälkeen hän siirtyi Kokkolan elintarvike- ja ympäristölaboratorion johtajaksi. Maintpartner Oy:n laboratorio- ja kehityspäällikkönä hän oli pari vuotta ja sitten viisi vuotta yrityksen liiketoimintajohtajana, jossa pääbisnes oli teollisuuden kunnossapito.

Johtotehtäviin Marjamaa on pätevöitynyt suorittamalla sekä MBA (Master of Businessa Administration) -tutkinnon että Suomen Toimitusjohtajakoulun.

– Käytännön koulutus on kuitenkin ollut parasta.

Apua johtamistehtäviin on ollut myös urheilu-urasta. Naisten maajoukkueen kapteenina Helinä Marjamaa oppi, miten motivoida ja sitouttaa ihmisiä tehtäviinsä.

Tavoitteiden asettaminen itselle on myös urheilu-uran perintöä. Helinä Marjamaa oppi, että jokainen harjoitus vie lähemmäs tavoitetta.

– Opin myös, kuinka asetetaan välitavoitteita ja lopputavoitteita ja kuinka niihin päästään. Ajattelin myös tietoisesti pelkästään positiivisen kautta. Ruokin onnistumisen tunnetta ja treenasin sillä lailla psyykettäni.

Uusia tavoitteita pitää olla ja niinpä neljä vuotta sitten Marjamaa jätti työn Maintpartnerilla ja siirtyi Kokkolan seurakuntayhtymän hallintojohtajaksi.

– On rikkaus nähdä eri organisaatioita. Tosin aika samanlaista johtaminen on kaikilla sektoreilla: jonkun pitää johtaa, laatia suunnitelmia ja huolehtia, että ne valmistuvat. Julkisella sektorilla päätöksentekoprosessi on toki hidas, mutta ei kaikkea tarvitsekaan hetkessä tuoda maaliin.

Paikoilleenkaan ei saa pysähtyä. Helinä Marjamaa on opiskellut hyvinvointivalmentajaksi Kälviän opistolla.

– Mindfulness-koulutus on hyvä. Se sopi minulle, koska kehitin jo urheilu-urani aikana mielikuvaharjoittelun. Sen avulla korjasin muun muassa tekniikkavirheitäni.

Hyvinvointivalmennuksesta Marjamaa sanoo saavansa työkaluja sekä työhön että omaan elämäänsä. – Ei kannata miettiä menneitä eikä murehtia tulevia, vaan elää hetkessä, olla läsnä ja antaa mielen levätä välillä.

Mieltään Marjamaa lepuuttaa liikunnalla. Talvella kertyy hiihtokilometrejä ja sulan maan aikana hän vaeltaa niin kotikulmilla kuin Lapissakin.

Fakta

Helinä Marjamaa

Kokkolalainen entinen pikajuoksija.

Syntynyt Evijärvellä vuonna 1956.

Ennätykset:

100 metriä SE 11,13 Lahti 1983.

200 metriä PB 22,86 Helsinki MM-kisat 1983.

Pituus PB 626 Tokio 8 maan maaottelu 1980.

Merkittävimmät edustustehtävät:

Prahan ja Ateenan EM-kisat.

Moskovan ja Los Angelesin olympialaiset.

Helsingin MM-kisat.

Työtehtävät:

Haapajärven elintarvikelaboratorio, kemisti ja laboratoriojohtaja 1990–1996

Kokkolan elintarvike- ja ympäristölaboratorio, laboratoriojohtaja 1996–2008.

Maintpartner Oy, laboratorio- ja kehityspäällikkö 2008–2010, liiketoimintajohtaja 2010–2015.

Finas-akkreditointipalvelun kemian teknisenä arvioijana ”otona” noin 12 vuotta.

Kokkolan seurakuntayhtymä, hallintojohtaja 2015–.

Harrastukset:

Liikunta ja Lions-toiminta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä