Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kun lähdin Jyväskylään opiskelemaan, lievitin toisinaan koti-ikävää käymällä karkkikaupassa. Välillä kävin pienessä taidegallerissa, jossa oli usein esillä grafiikkaa, mutta useimmiten askeleet veivät juuri karkkikauppaan.

Eräällä sivukadulla oli pankin vieressä pieni liike, jossa myytiin myös teetä ja erikoiskahveja. Karkkikaupassa kaikki oli väriltään ruskeaa tai vihertävänruskeaa.

Muistoissani myös karkkikaupan omistaja, vanhempi nainen oli samanvärinen kuin kauppansa. Ruskeat hiukset papiljottikiharoilla, joita oli hieman avattu hiusharjalla. Kukallinen pusero vaaleanruskealla pohjalla ja lukulasit, jotka roikkuivat kaulaan kiinnitetystä nauhasta.

Kämppis kävi ostamassa kaupasta aina teetä, mutta minun herkkuani olivat kookospallot. Nuo kaakaojauheesta, sokerista ja rasvasta valmistetut pallot, jotka oli pyöritelty kookoshiutaleissa. Energiapitoinen pieni lumipallo oli lisäksi maustettu punssilla tai konjakilla.

Eräs ostosretki sivukadulle on jäänyt ikuisesti mieleen. Kun myyjä oli sujauttanut arvopallon paperipussiin, hän huomautti minulle matalalla äänellä: "Ethän sitten syö kadulla? Hieno nainen ei koskaan syö kadulla."

Ujona maalaistyttönä en ollut valmistautunut tällaiseen keskusteluun. Sopersin, että sellainen ei tulisi mieleenkään. Annoin rahat ja lähdin nopeasti kaupasta.

Kävelin nopeasti noin kilometrin matkan kotiin koskematta kookospalloon. Totta kai olisin halunnut ahmaista herkun jo kadulla, mutta nyt en voinut. Olin luvannut karkkikaupan omistajalle.

Käynnit karkkikauppaan vähenivät. Pidin lupaukseni enkä yhtään kyseenalaistanut karkkikauppiaan neuvoa. Hieno nainen ei syö kadulla.

Lupaus vaikeutti myös jäätelön syöntiä. Ratkaisin ongelman kävelemällä jäätelön kanssa penkille tai muuhun paikkaan, jossa en ole varsinaisesti kadulla.

Nyt harmittaa, etten kysynyt karkkikauppiaalta syytä siihen, miksi hieno nainen ei syö kadulla. Varmaankin kyse on hyvistä käytöstavoista ja siitä, että hieno nainen pystyy hallitsemaan makeanhimonsa. En tiedä, viittaako kadulla syöminen myös rikollisuuteen ja alamaailman meininkiin, mutta en voi asiaa enää selvittää.

Vaikka välillä lipsunkin, yritän edelleen toimia karkkikauppiaan ohjeiden mukaan. Varmuuden vuoksi.