Paikallisuutiset

Näin keskipohjalaisten kansanedustajien äänet jakautuivat viime vaaleissa – Kotikunnalla on iso merkitys äänisaaliiseen

Eduskuntavaalit

Palloilulajeissa nousuun tähtäävällä joukkueella on keskeisenä tavoitteena voittaa kaikki kotiottelut ja pyrkiä vierasotteluissa vähintäänkin tasapeliin. Sillä periaatteella yleensä myös nousee.

Sama sääntö pätee myös eduskuntavaaleissa. Kotikunnan kannatuksella on usein ratkaiseva merkitys valituksi tulemiselle. Tämä sääntö edellyttää kuitenkin sitä, että kotikunta on mahdollisimman iso äänten peruspohjaksi. Toisaalta pienikään kotikunta ei ole este vaalimenestykselle.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vaasan vaalipiiristä valituista kansanedustajista isosta kotikunnasta saadulla vahvalla tuella menestyivät esimerkiksi kokkolalaisetTuomo Puumala (kesk.),Jutta Urpilainen (sd.) ja pietarsaarelainenAnna-Maja Henriksson (r.). Puumala sai Kokkolasta lähes 4 500 ja Urpilainen hiukan yli 3 800 ääntä. Henrikssonia äänesti lähes 3 100 pietarsaarelaista.

Halmeenpää sai Kalajoelta 815 ääntä, mutta suurinta hänen kannatuksensa oli Oulussa.

Urpilainen ja Henriksson eivät nojanneet kuitenkaan pelkkään oman kunnan kannatukseen. Varsinkin Urpilainen keräsi ääniä ympäri vaalipiiriä. Laajaa tukea Urpilaiselle tuli esimerkiksi vaalipiirin muista keskuskaupungeista. Vaasasta Urpilainen sai 1 467 ja Seinäjoelta 1 078 ääntä. Urpilainen saikin 11 627 äänestään lähes 8 000 kotikuntansa ulkopuolelta.

Anna-Maja Henriksson keräsi kannatuksensa pääosin vaalipiirin pohjoisosan kunnista, mutta myös Vaasasta hän sai 927, Mustasaaresta 658 ja Vöyriltä 544 ääntä.

Urpilaisen ja Henrikssonin laajaa kannatusta selittää asema puolueessa. Jutta Urpilainen oli SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008-14. Henriksson oli viime vaalien aikaan RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Vuodesta 2016 lähtien Henriksson on ollut RKP:n puheenjohtaja.

Vähäinen selittäjä laajalle kannatukselle ei ole myöskään se, että Urpilainen oli vuosina 2011-14 valtiovarainministerinä ja Henriksson 2011-15 oikeusministerinä.

Mutta ei iso kotikunta aina ole välttämätön tae vaalimenestykseen. Vaasan vaalipiirin kansanedustajistaMika Lintilä (kesk.) jaPeter Östman tulevat suhteellisen pienistä kunnista.

Östman sai Luodosta 1 303 ääntä, mutta enemmän naapurikunta Pedersörestä eli 1 552 ääntä. Kokkolasta Östman sai 859 ja Pietarsaaresta 773 ääntä.

Lintilä sai kotikunnastaan Toholammilta 975 ääntä. Suurimman kuntakannatuksen Lintilä keräsi kuitenkin Kokkolasta, josta hän sai 1878 ääntä. Kannuslaisista Lintilää äänesti 858.

Muut äänet Lintilä keräsi tasaisesti ympäri maakuntaa ja toisen keskustalaisen Puumalan tavoin jonkin verran myös Etelä-Pohjanmaan puolelta. Puumala sai esimerkiksi Vaasasta 171 ja Lintilä 57 ääntä. Seinäjoelta Puumala sai 145 ja Lintilä 105 ääntä.

Pedersöreläinen Mats Nylund sai kotikunnastaan 1 030 ääntä. Toiseksi suurinta hänen kannatuksensa oli vaalipiirin etelälaidalla Närpiössä, josta hän sai 694 ääntä. Kruunupyyläisistä Nylundia äänesti 659. Nylundin alueellisesti laajaa kannatusta selittää se, että hänen tukensa koostui pääsoin ruotsinkielisestä viljelijäväestöstä.

Oulun vaalipiirin kansanedustajista kalajokinenHanna Halmeenpää muodostaa oman lukunsa. Halmeenpää sai Kalajoelta 815 ääntä, mutta suurinta hänen kannatuksensa oli Oulussa. Sieltä Halmeenpää sai 2 218 ääntä. Halmeenpää sai yhteensä 4 860 ääntä.

Kalajoen ja Oulun yhteensä noin 3 000 äänen lisäksi Halmeenpää keräsi ääniä tasaisesti ympäri vaalipiirin. Kolmanneksi paras kunta hänelle oli Ylivieska, josta tuli 296 ääntä. Raahesta Halmeenpää sai 274 ja Pyhäjoelta 178 ääntä.

Ylivieskalainen Juha Pylväs sai vaaleissa 5 861 ääntä, joista kotikunnasta Ylivieskasta 2 965. Toiseksi eniten hän sai Sievistä eli 503 ja esimerkiksi Kalajoelta 330 sekä Alavieskasta 262 ääntä.

HaapavetisenAntti Rantakankaan 5 960 äänestä 1 310 tuli kotikunnasta. Oulaisista Rantakangas sai 746 ja Siikalatvasta 596 ääntä. Merkittävää on myös se, että Rantakangas sai Oulustakin 599 ääntä.