Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kyllä sen on tunnustanut jo kapitalistinenkin tiedemies, että kirja- ja levyhyllyistä sekä elokuvapinoista voi määritellä ihmisen luonteen. Mutta koetapa samaa e-kirjaston, Spotifyn tai Netflixin perusteella. ”Oletko lukenut/kuunnellut/katsonut nämä kaikki?” ei tunnu aiheelliselta kysymykseltä älylaitteiden äärellä.

Minulla elokuvatallenteet, dvd-levyt ja Blu-rayt, vievät tilaa kirjahyllystäkin. Niitä on sen seitsemässä komerossa, kulmakaapissa ja laatikossa. Pitämäni filmikurssin aikana tallenteet villiintyivät, lisääntyivät ja valtasivat olohuoneen lattian. Eteisestä pääsee polun raivaamalla sohvalle telkkarin ääreen. Pinot peittävät näkyvyyden Lundian alahyllyn vinyyleille.

Järkeistän lattiasäilytyksen sillä, että aineisto on käden ulottuvilla. Silti en aina löydä kaipaamaani elokuvaa, vaikka tiedän, että se minulla on. Joudun usein lainaamaan kirjastosta. Tulisiko joku kesätöinä reippauttaan aakkostamaan kaiken? Hakemukset palkkatoiveineen tämän lehden toimitukseen nimimerkillä Kaaoksesta kesäkuntoon.

Will McKinley twiittasi äidin ja lapsen välisen keskustelun: Mitä saan synttärilahjaksi? Digitaalisen tiedoston Maija Poppasesta! Voiko sen kääriä lahjapaketista? No ei oikein. Saanko sen ikiomaksi? Totta kai, lapseni. Aina siihen saakka, kunnes Disney päättää sattumalta ilman ennakkovaroitusta deletoida sen.

Sitä on ”digitaalinen omistaminen”. Samaa sanoo New Yorkerin elokuvakriitikko Richard Brody. ”Suoratoisto on hieno uusille filmeille, jotka eivät leviä muutamaa teatteria laajemmalle. Se on huono korvike omalle kirjastolle.”

Minä rakastan tallenteiden tuoksua aamuisin. Se luo turvallisuuden tunteen epävarmaan maailmaan, kun voi pitää taiteen tuotetta omissa pikku kätösissään. Tallenteen nimi on syystäkin tallenne. Se pysyy.

Paitsi, että Jussi Huhtala kirjoitti juuri Samsungin lopettaneen Blu-ray -soittimien valmistuksen Yhdysvaltain markkinoilla (Episodi 15.3.). Muut valmistajat palvelevat edelleen. Vielähän niitä vinyylilevysoittimiakin humisee tuolla Suomen sydänmailla! Vaikka tallennemyynti on laskenut suoratoiston tieltä, erikoistuneet yritykset hemmottelevat keräilijöitä klassikko- ja uutuusjulkaisuilla.

Perilliset aikanaan raapivat päitään, että mitä ihmettä niille iskän kirjoille, levyille ja elokuville keksisi. Siinä se suurin suru unohtuu.