Paikallisuutiset

Äänestys alkoi aamuyhdeksältä – Ennakkoäänten paljous lupailee, että äänestyspaikoilla vältytään tungokselta ja jonottamiselta

KOKKOLA

Tänään on vaalipäivä. Se tarkoittaa sitä, että vaalihuoneistot avautuvat aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla.

Mikäli äänestyspaikalla on jonoa iltakahdeksalta, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista.

Mitä varsinaisena vaalipäivänä äänestävä saavuttaa?

Ennakkoäänestyksessä on se huono puoli, että vaalikamppailua ei pääse seuraamaan loppuun asti. Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen

Ainakin vaalien loppukiristä saa enemmän irti kuin äänensä ennakkoon antanut.

– Ennakkoäänestyksessä on se huono puoli, että vaalikamppailua ei ikään kuin pääse seuraamaan loppuun asti. Ratkaisut on pitänyt tehdä ennen viime hetken kamppailua, sanoo vaalijohtajaArto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

Vaalien loppukiriä Jääskeläinen suostuu kommentoimaan ainoastaan kansalaisen näkövinkkelistä, ei virkansa puolesta.

– Kamppailu ei ole ollut hirveän paljon erilaista kuin eduskuntavaaleissa yleensä. Yleisellä tasolla kaikki näyttää sujuneen tavanomaisesti.

Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa.

Äänestyspaikkojen määrä on pienentynyt noin tuhannella kuudessatoista vuodessa.

– Paikkojen määrä ei valitettavasti ole pysynyt samana. Karsintaa on tapahtunut haja-asutusalueilla, ei niinkään kaupungeissa. Vuonna 2003 Suomessa oli 2 900 äänestyspaikkaa, nyt niitä on noin 1 900. Pois on napattu aikamoinen määrä, sanoo Jääskeläinen.

Kärsivätkö kaupunkikeskittymien ulkopuolella kansaa puhuttelevat puolueet, esimerkiksi keskusta ja perussuomalaiset, äänestyspaikkojen määrän tippumisesta?

Jääskeläinen ei usko poliittisiin vaikutuksiin.

– Monien ihmisten pitää vaalipäivänä taittaa pitkä matka äänestyspaikalle. Se on johtanut siihen, että ihmiset ovat äänestäneet ennakkoon. Äänestämässä kyllä käydään.

Ennakkoäänestyspaikkojen määrä on hienoisessa nousussa.

– Näissä vaaleissa niitä oli 911, presidentinvaleissa paikkoja oli 900 kappaletta. Se näkyy ennakkoäänestysten määrissä.

Kokkola nousi valtakunnan otsikoihin ennakkoäänestyksen alkaessa, kun kaupunginhallituksen puheenjohtaja sometti vaalikopissa ja julkaisi kuvan täytetystä äänestyslipukkeestaan.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan somettaminen on tämän hetken ilmiö.

– Jotkut ottavat äänestyskopissa näitä valokuvia ja julkaisevat niitä somessa. Niin ei kuuluisi tehdä, mutta sitä on mahdotonta estää. Koppiin ei saa tulla kukaan muu kuin äänestäjä.

Äänioikeuteen liittyy vaalisalaisuus: kukaan ei voi saada tietää, ketä ehdokasta äänestäjä äänesti.

Vaalisalaisuuden toteutuminen turvataan vaalijärjestelyillä.

Kuvan julkaiseminen täytetystä lapukkeesta viittaa pahimmillaan äänikauppaan tai sosiaaliseen painostukseen.

– Kuvalla todistetaan, että on äänestetty tiettyä henkilöä. Vaalisalaisuus ymmärretään helposti väärin. Ihminen saa vapaasti kertoa, ketä hän on äänestänyt. Sen todistaminen kuvalla ei kuitenkaan kuulu demokraattisten valtioiden vaalijärjestelmään. Emme elä Neuvostoliitossa.

”Samaan hengenvetoon” Jääskeläinen puhuu nykytekniikasta.

– Kuvia voi manipuloida. Lisäksi äänestäjä voi kuvan ottamisen jälkeen pyytää itselleen uuden lipukkeen vanhan sotkeuduttua. Joka tapauksessa toivoisin vaalisalaisuuden kunnioittamista. Kuvien julkaiseminen on edelleen marginaalien ilmiö.

Ennakkoäänestys päättyi tiistai-iltana. Ennakkoäänestys oli huomattavasti edellisiä eduskuntavaaleja vilkkaampaa.

Ennakkoon äänesti yli 1,5 miljoonaa suomalaista eli 36 prosenttia äänioikeutetuista.

Keski-Pohjanmaalta Lestijärven äänestysprosentti nousi peräti 59,8 prosenttiin. Pedersöre säilyi peränpitäjänä 17,7 prosentillaan.

– Ennakkoäänet lasketaan vasta vaalipäivänä. Siihen on hyvät perusteet, sanoo Jääskeläinen.