lauantai 24.7.2021 | 11:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kouluruokailusta vientituote – Myös kaura ja broileri ovat maailmanluokan tuotteita, herättelee MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios

Kaija Vähäsöyrinki
Ke 24.4.2019 klo 19:00

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

– Qatarissa toimii 800 oppilaan suomalainen koulu, joka haluaisi tuoda maahan suomalaisen kouluruokailun. Mutta ei ole yrittäjää, joka tuotteistaisi kouluruokailun ja tekisi siitä vientituotteen. Ulkomailla kaikki tietävät suomalaisen koulujärjestelmän, mutta kukaan ei huomaa mainita siinä yhteydessä kouluruokailua, jolla voi olla osuutensa suomalaislasten koulumenestykseen, Thimjos Ninios herättelee.

70 vuotta täyttänyt kouluruokailu kävisi vientituotteeksi siinä missä työpaikkojen terveellistä lautasmallia toteuttava lounasruokailukin.

– Ylipaino ja diabetes ovat iso ongelma monessa maassa.

Suomalais-kreikkalainen Thimjos Ninios aloitti neljä kuukautta sitten Maataloustuottajien keskusliiton palveluksessa vientijohtajana.

– Minulta kysytään aina, mitä ihmettä vienti kuuluu MTK:lle. Kuuluu se, koska suomalaisista tuotteista ei ole kilpailua. Ostajia on vain K, S ja Lidl. Vienti voisi olla neljäs ostaja. Vientiin sijoittaminen palkitsee myöhemmin, vakuutti tuore vientijohtaja MTK Keski-Pohjanmaan kevätkokousväelle Kaustisella.

Ninios tietää, mistä puhuu. Hän työskenteli aiemmin Ruokaturvallisuusvirasto Evirassa viennistä vastaavana johtajana ja oli mukana neuvottelemassa Suomen elintarvikeviennistä Kiinaan. Neuvottelut kestivät kymmenisen vuotta. Nyt hän vetää maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on auttaa elintarvikeyrityksiä vientimarkkinoille.

Ninios haluaa tuoda ruokavientiin strategista ajattelua.

– Moniko suomalainen yritys tietää, missä he haluavat olla kymmenen vuoden kuluttua? Tanskalainen Danish Crown ja ruotsalainen Lantmännen tietävät. Ne haluavat olla numero yksi viennissä Baltian alueelle. Intia on Irlannin viennin tärkein tavoite. On arvioitu, että 44 prosenttia maailman kulutuksesta tulee olemaan Intiassa vuonna 2030.

Vientijohtajan mukaan liikkeillä on oltava hyvissä ajoin, jos aikoo olla markkinoilla kysynnän kasvaessa.

– Vientilupien hankkiminen Kiinaan kesti kymmenen vuotta. Etunojaa tarvitaan.

Ruokamatkailun edistäminen on yksi osa hanketta.

– Helsingin Forumissa on 30 ravintolaa, mutta yksikään niistä ei tarjoa suomalaista ruokaa. Karjalanpiirakat ja -paistit tulee tehdä tutuiksi turisteille niin, että hän voi tulevaisuudessa ostaa niitä kotimaastaan. Aivan kuten feta-juustoa saa nykyisin Suomesta kymmeniä erilaisia, Ninios muistuttaa.

Lomalaidun vastaa ruokamatkailun kehittämisestä. Luonnonvarakeskus puolestaan testaa arktisuuden vetovoimaa muutamissa kohdemaissa.

– Meillä on laadultaan maailmanluokan tuotteita vientiin. Miksi emme tuplaisi broilerin ja kauran tuotantoa? Suomi on elintarvikekauran viejänä maailman toiseksi suurin kun katsotaan määriä, mutta euroissa mitattuna menevät Saksa ja Ruotsi edelle. Saksa tekee puolen miljardin eron jalostamalla suomalaista kauraa ja viemällä sitä muihin maihin, Ninios kertoo esimerkkinä.

Food service -toimijat, hotellit, ravintolat ja muut suurkeittiöt, ovat vientijohtajan mukaan paras kanava vientiin.

– Viemällä food service-yrityksien kautta saa tuotteille lisäarvoa ilman brändäystä, jota tarvittaisiin kuluttajamarkkinoilla, Thimjos Ninios perustelee.

Atria Oyj:n hallintoneuvostossa vaikuttava Hannu Hyry kysyi Aasian viennin poliittisista riskeistä.

– Kiina voi tehdä meille Venäjät milloin vaan. Kaikessa kaupassa on riskinsä. Parasta on rakentaa vienti useamman kohdemaan varaan, Thimjos Ninios vastasi.

"On arvioitu, että 44 prosenttia maailman kulutuksesta tulee olemaan Intiassa vuonna 2030.

Thimjos Ninios

vientijohtaja, MTK

Ruuantuottajat

huolena koko EU:ssa

Kaija Vähäsöyrinki

Haapajärveltä kotoisin oleva europarlamentaarikko Elsi Katainen on ehdolla parin viikon kuluttua olevissa EU:n parlamenttivaaleissa. Takana on 11 vuotta eduskunnassa keskustan kansanedustajana ja reilu vuosi europarlamentissa Alden ryhmässä.

– Olen ehdolla vain EU:n parlamenttiin. Pääsin vuoden aikana hyvin kiinni parlamentin työhön. Olen ollut ainoana suomalaisena mukana maatalous- ja aluevaliokunnissa sekä kansainvälisen kaupan valiokunnassa, Elsi Katainen kertoo.

Vanhan EU-parlamentin työ päättyi viikko sitten.

– Maataloutta koskevista saavutuksista voisi mainita epäreilujen kauppatapojen direktiivin sekä lannoite- ja luomudirektiivin. Sen sijaan yhteisen maatalouspolitiikan elin cap:in uudistus jäi kesken. Voi käydä niin, että uuden cap:in valmistuminen venyy vuoden 2023 alkupuolelle.

Koko unionissa on Kataisen mukaan huoli maatalouden huonosta kannattavuudesta ja viljelijöiden ikääntymisestä. Ala ei houkuttele nuoria missään maassa.

– Keskittynyt kauppa ja kaupan vahva asema on ongelma nimenomaan Suomessa, kun taas muissa jäsenmaissa on todella huonoja kauppatapoja, jotka vievät kannattavuutta.

– Uuden maatalouspolitiikan tavoitteina on, että viljelijät pärjäisivät paremmin, nuoria saataisiin alalle ja ympäristöstä pidetään yhä parempaa huolta.

Kataisen mukaan jatkossa maatalouspolitiikassa tehdään enemmän maakohtaisia päätöksiä.

– Keskustelu maataloudesta siirtyy takaisin eduskuntaan. On hyvä, että valtaa palautetaan sinne, missä viljelykin tapahtuu, Elsi Katainen toteaa.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »