Paikallisuutiset

Takatalvesta huolimatta kesä tulee ja sen myötä puutarhan hoitaminen

Vehreä, monipuolinen ja luonnonmukaisesti lannoitettu puutarha houkuttelee pihamaalle hyönteisiä ja sellaisia eläinkunnan lajeja, joista on hyötyä kasvien hyvinvoinnille.

Sellainen puutarha voi hyvin, jossa myös hyönteiset, pienet eläimet ja pikkulinnut viihtyvät. Kaikki nämä toimivat pölyttäjinä, ja sen lisäksi pienet eläimet ja linnut syövät pihamaalta ei-toivottuja kulkijoita.

Pölyttäjiksi mielletään perinteisesti mehiläiset ja kimalaiset, mutta myös muut hyönteiset pölyttävät ja edesauttavat hyvän sadon syntymistä hyötypuutarhassa. YrittäjäTiia Ritamäki Taimitaikureilta kertoo, että hyönteisistä on pölyttämisen lisäksi muutakin hyötyä, sillä esimerkiksi leppäkerttu toimii luonnollisena kirvojenkarkottajana.

– Leppäkerttu mussuttaa päivän aikana ison määrän kirvoja, jotka yleisesti vioittavat kasveja imemällä nestettä niiden kasvupisteistä. Kasvit harvoin kuolevat suurenkaan kirvainvaasion seurauksena, mutta esimerkiksi marjapensaiden sato kärsii siitä.

Ritamäki vinkkaa, että ötököitä voi houkutella pihamaalle esimerkiksi hyönteishotellilla, jossa hyönteiset voivat talvehtia. Tuholaisia kannattaa Ritamäen mukaan torjua lempeillä ja ennakoivilla toimilla, kuten sillä, että haravointijätteitä ei jätettäisi pihamaalle talveksi.

Syksyinen lehtikasa luo hyvät olosuhteet tuholaisten talvehtimiselle. Tiia Ritamäki

– Syksyinen lehtikasa luo hyvät olosuhteet tuholaisten talvehtimiselle. Jätteet kannattaa aina saman tien haravoimisen jälkeen joko kompostoida tai viedä puutarhajätteiden vastaanottopaikalle, hän ohjeistaa.

Myös kotitalouden ja kotipuutarhaneuvonnan asiantuntija Eija Tuukkanen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Martoista toivottaa hyönteiset tervetulleiksi puutarhoihin. Hän on huolissaan varsinkin mehiläisten ja kimalaisten vähentyneestä määrästä.

– Yksi keino auttaa hyönteisiä nyt kylmän kauden aikana on laittaa vaikkapa ruokalusikkaan joko sokeria tai hunajaa, josta hyönteiset voivat käydä tankkaamassa hiilihydraatteja. Lusikan voi asettaa ihan mihin tahansa pihamaalle – hyönteiset kyllä haistavat ja löytävät sen luokse, Tuukkanen toteaa.

Toinen tapa hyönteisten houkuttelemiseen on jättää puutarhaan, tai puutarhan välittömään läheisyyteen, alueita, joissa on niittymäistä kasvustoa. Tuukkanen kertoo, että puutarhamyymälöistä voi löytää valmiita niittykukkaseoksia, jotka houkuttelevat esimerkiksi perhosia.

Hyönteisten lisäksi myös pienten eläinten ja pikkulintujen läsnäolo vaikuttaa puutarhan hyvinvointiin. Lintujen talviruokinta, linnunpönttöjen ripustaminen ja pesimärauhan antaminen luovat hyvät edellytykset sille, että myös linnut omaksuvat puutarhan omakseen. Linnut, pienet eläimet ja matelijat, kuten siilit, sammakot, liskot ja madot ovat hyviä apulaisia tuholaisten karkottamisessa.

– Siilit syövät esimerkiksi etanoita ja kotiloita, joten niistä on hyvä apu. Pieniä eläimiä ja lintuja houkutellakseen kannattaa pihamaalle laittaa esimerkiksi matala astia, johon sadevesi kertyy, ja josta pienet eläimet ja linnut voivat käydä tarpeen tullen hörppäämässä, Tuukkanen toteaa.

Tuukkanen toivoo luonnonmukaisuutta niin puutarhasuunnitteluun kuin esimerkiksi lannoittamiseenkin. Kemialliset valmisteet ja torjunta-aineet vähentävät pieneläinten, perhosten ja muiden hyönteisten esiintyvyyttä puutarhassa. Kemiallisten aineiden korvaajaksi hän nostaa nokkosista tehdyn nokkosveden, jonka hän kertoo toimivan oivana lannoitteena.

– Nokkosiahan löytyy miltei jokaiselta pihamaalta. Niistä saa helposti tehtyä nokkosvettä, jota voi touko-kesäkuun aikana käyttää sekä kasvien lannoitteena että myös tuholaisten torjunnassa.

Ritamäki on samaa mieltä luonnonmukaisuudesta, ja sanoo, että nykypäivän trendinä oleva japanilaistyylinen puutarhasuunnittelu ei houkuttele pieneläimiä tai hyönteisiä. Jos nurmikko on aina millintarkasti parturoitu ja puutarha on muutenkin kliininen, eivät myöskään hyönteiset viihdy.

– Jos puutarhassa on ainoastaan havua ja heinää, ei lajien monimuotoisuus ole kovinkaan laaja. Monimuotoinen puutarha, jossa on suojaisia paikkoja, puskia, puita ja kukkia, on houkutteleva. Jos pihalla ei ole mitään näistä edellä mainituista, niin kyllä eläimet ja muut siirtyvät paremmille apajille.

Miten monimuotoisen puutarhan saa sitten rakennettua? Ensimmäiseksi Ritamäki neuvoo jättämään viivoittimen sivuun, ja istuttamaan kasveja vapaammin. Istutusalueita ei myöskään tarvitse rajata tiukasti, ja hyötykasveja ja koristekasveja voi istuttaa sekaisin.

– Välttämättä ei tarvitse aina ajatella niin, että hyötykasvit ja koristekasvit tulisi olla omissa osioissaan. Kasvit voivat jopa hyötyä siitä, että toisenlaisia lajikkeita on lähettyvillä. Yksi vanhan kansan konsti on esimerkiksi istuttaa samettikukkia kasvihuoneeseen ja muuallekin hyötykasvien läheisyyteen, sillä niiden vahva tuoksu karkottaa tuholaiset matkoihinsa.

– Monet ostavat samettikukkaa ihan tätä tarkoitusta varten. Laventelilla on samanlainen vaikutus, ja ehkä ihmisnenään miellyttävämpi tuoksukin. Lisäksi laventeli karkottaa myös hyttysiä, hän jatkaa.

Vaikka linnut ovatkin tervetulleita puutarhaan, saattaa esimerkiksi räkättirastaiden ilmaantuminen aiheuttaa harmaita hiuksia – varsinkin mansikka-aikaan. Tuukkanen antaa vinkkejä siihen, miten linnut saadaan pysymään poissa sellaisista paikoista, mihin niitä ei toivota.

– Joka kesä kiistellään lintuverkkojen käyttämisestä. Viime kesänäkin tuli niin paljon herukkasatoa, että haittaako tuo, vaikka eläimetkin käyvät niitä popsimassa, hän tuumii.

Mansikkasadon suojelemiseksi voi mansikkamaalle asetella punaiseksi maalattuja kiviä, joita linnut käyvät nokkimassa. Kun ne muutaman kerran hakkaavat nokkansa kovaan kiveen, oppivat ne pysymään poissa mansikoiden kimpusta. Tuukkanen toivoo, että sadon suojelemiseksi hyödynnettäisiin mahdollisimman luonnonmukaisia keinoja.

– Olisi hienoa, jos pystyisimme hyväksymään ympäristömme ja suojelemaan kaikkia siellä asuvia. Se on hyvä perusedellytys, hän toteaa.