maanantai 20.9.2021 | 05:48
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Tutkimus: Maahanmuuttajaisien lapsilla kohonnut traumaperäisen stressihäiriön riski

Laura Airola
To 9.5.2019 klo 12:39

Maahanmuuttajaisien Suomessa syntyneillä lapsilla on lisääntynyt riski saada traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi verrattuna kahden suomalaisvanhemman lapseen, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus.

Sukupolvelta toiselle siirtyvästä traumasta tiedetään vähän, ja tutkijoiden mukaan taakkasiirtymästä hankitaan nyt lisää tietoa erityisesti koulun ja terveydenhuollon tarpeisiin.

Traumaperäinen stressihäiriö (Post-traumatic stress disorder eli PTSD) voi ilmetä traumatisoiville tapahtumille altistumisen seurauksena.

Häiriöön liittyviä oireita ovat esimerkiksi traumaattisten tapahtumien toistuva kuviteltu uudelleen kokeminen, traumasta muistuttavien ärsykkeiden välttely, ajatteluun, muistiin, oppimiseen ja mielialoihin liittyvät ongelmat sekä ahdistuksen aiheuttama kohonnut vireystila.

– Tutkimus osoitti, että häiriön periytymisriski Suomessa syntyneelle lapselle oli melkein kaksinkertainen silloin, kun lapsi oli syntynyt alle viiden vuoden kuluessa isän muutosta, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, tutkija Sanju Silwal lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Kaksinkertainen taakkasiirtymän riski oli lapsilla, joiden isä oli kotoisin Pohjois-Afrikasta tai Lähi-Idästä. Heitä verrattiin kahden suomessa syntyneen vanhemman lapsiin.

– Näiltä alueilta olevat maahanmuuttajat tulevat Suomeen usein pakolaisina. Lähtömaan tapahtumien jälkeen koko maahanmuuttoprosessi voi olla vanhemmille traumaattinen kokemus, johon voi sisältyä matkalla koettua kuormitusta ja jopa vuosia kestävää epävarmuutta ennen tietoa turvapaikkapäätöksestä, Silwal pohtii syitä.

Tuloksista ei ole eroteltavissa, ketkä maahanmuuttajista olivat pakolaisia, ja ketkä olivat saapuneet maahan esimerkiksi opiskelun, työn tai perhesiteiden takia.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander kertoo, että aiemmissa tutkimuksissa on havaittu taakkasiirtymää juutalaisten kansanmurhasta selvinneiltä sekä sotaveteraani- ja pakolaisvanhemmilta.

– Vanhempien traumakokemukset saattavat heikentää kiintymyssuhteen muodostumista ja nostaa myös siten traumakokemusten riskiä perheessä, Sourander toteaa.

Sourander johtaa laajaa tutkimuskokonaisuutta, jossa selvitetään psykiatristen häiriöiden raskaudenaikaisten ja varhaislapsuuden riskitekijöiden yhteyttä muun muassa oppimishäiriöihin.

Silwalin mukaan tulokset ovat merkittäviä maahanmuuttajien parissa työskentelevien kannalta.

– Hoitamattomana trauman kokemus voi lisätä muiden psyykkisten häiriöiden riskiä ja johtaa toimintakyvyttömyyteen sekä kroonisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, hän sanoo.

Tuoreet tulokset voivat edistää ongelmien varhaista tunnistusta ja keventää niiden hoitoa.

– Terveydenhuollossa ja koulussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lasten kulttuuriseen taustaan ja esimerkiksi käytösongelmiin, joiden taustalla traumakokemukset voivat vaikuttaa. On tärkeää, että traumatisoituneiden maahanmuuttajavanhempien hoidossa tiedostetaan mahdollinen taakkasiirtymä heidän lapsilleen, Silwal painottaa.

Valtakunnallisessa, rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa syntyneet, PTSD-diagnoosin vuosina 1987–2012 saaneet 3639 lasta. Maahamuuttajaväestön kasvun myötä toisen sukupolven traumaperäisen stressihäiriön tutkimus tulee Suomessa yhä tärkeämmäksi.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »