keskiviikko 21.8.2019 | 12:48
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Seppo Luokkalan kolumni: Kiekkohistoriaa

Keskipohjanmaa+
La 25.5.2019 klo 19:38

Käsi pystyyn sinä, joka todistajan läsnäollessa väitit Suomen pelaavan MM-jääkiekon finaalissa tänä keväänä. Eipä taida käsiä nousta. Harva, jos kukaan uskoi Leijoniin lopullisen kokoonpanon ratkettua.

En pääse minäkään keikaroimaan jälkiviisaana. Suomen peli näytti oikein hienolta ja lupaavalta, kun sitä nähtiin harjoituspelissä Norjaa vastaan. Mitalipeleistä, saati loppuottelusta, ei kuitenkaan voinut hetkeäkään unelmoida. Pikemminkin tuntui hyvältä ajatellen sarjapaikkaa ja ehkä pääsyä kahdeksan joukkoon.

Lauantaina pelattiin yksi Suomen kiekkohistorian hienoimmista otteluista. Venäjä ei mielestäni sortunut ylimielisyyteen, vaan törmäsi kaikkineen paremmin organisoituun ryhmään, joka toteutti pelitaktiikkaansa nöyrästi ja täydellisesti.

Leikkisästi voisi todeta, että MM-jääkiekkoa pitäisi pelata pysyvästi Slovakiassa. Siellähän Suomi edellisen kerran voitti kultaa. Tällä kertaa ei tarvittu Venäjän kaatoon ihmetemppuja. Raaka työ ja jokaisen pelaajan sataprosenttinen onnistuminen riitti jättijytkyn toteuttamiseen.

Numerot ovat numeroita, mutta kyllä ne jotakin kertovat. Suomen pelaajilla on plakkarissa 122 NHL-ottelua (Lindbohm 40, Lammikko 40, Jokiharju 38 ja Pesonen 4) ja niissä tehopisteitä 2+19.

Venäläisistä pelkästään Ovetshkin on pelannut Änärissä 1212 peliä tehoin 723+614. Vanhoilla meriiteillä ei otteluita voiteta. Silti tasoero välieräparin kesken oli ennalta katsottuna valtava. Se ei vain näkynyt taululla, eikä pelissäkään.

Pelaajat siellä pelaavat, sanotaan usein, kun olisi syytä moittia tai kehua valmentajaa. Totta niinkin, mutta kyllä valmentajalla ja Valmentajalla on pallopeleissä suuri ero.

Leijonien tapauksessa ei Jukka Jalosen panosta voi mitenkään jättää sivulausessa huomioitavaksi asiaksi. Ainoa miesten kiekkomaajoukkueen maailmanmestariksi valmentanut suomalainen on todellakin mies paikallaan.

Jalonen saa leijonat pelaamaan tiiviisti joukkueena ja hyödyntämään maksimaalisesti oman osaamisensa. Yksilöitä on toki mukana, mutta mikään tai kukaan ei aja joukkueen edelle.

Ruotsi-pelin loppuhetket voi nostaa yhtenä esimerkkinä esiin. Kun pyrittiin kuudella kenttäpelaajalla tasoittamaan, olisi tavallinen valmentaja epäilemättä kaivanut taitopelaajat ja pörssihait kuusikkoon. Mutta ei Jalonen.

Hän luotti mm. kisoissa sitä ennen tehot 0+0 tehneeseen Marko Anttilaan, joka sitten roukkikin kiekon maaliin ja Suomen välieriin. Nythän Anttilalla onkin jo kaksi maalia tilillään. Ja kisat jatkuvat.

Suurelle yleisölle Jukka Jalonen pysyy vuodesta toiseen etäisenä. Jalosen työminä ei hirvittävästi heitä läppää, vaan tyytyy heittelemään ilmoille tylyjä faktoja. Siviili-Jukkaan lienee kontrasti aika suuri. Vaan mistä tuota tietää, kuinka tiukkaa meidän peliä Jalosen perhepiirissäkin noudatetaan?

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »