sunnuntai 15.9.2019 | 19:55
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Miina Äkkijyrkän vasikka ja Outi Heiskasen virkavalta – Joskus kannattaa vain antaa tarinan viedä.

Keskipohjanmaa
Su 9.6.2019 klo 15:30

Lohtajalle juhlanäyttelynsä tuonut kuvataiteilija Miina Äkkijyrkkä haastaa toimittajaa. Karjakko ja myös hevostalouskoulun käynyt kuvantekijä haluaisi puhua kyyttökarjastaan ja suomenpienhevosistaan, mutta haastatelija yrittää tinkoa häneltä taideanalyysiä.

Äkkijyrkkä ärähtää. Hän on lopen kyllästynyt nykyajan analysointiin eikä häntä enää seitsemänkymppisenä kiinnosta ruotia omaa taidettaan.

Luovutan. Miksi kääntää haastattelua vastatuuleen, kun voimme sopuisasti purjehtia myötäiseen. Mieluummin minäkin puhun vasikoista ja lehmistä, hevosista ja varsoista. Suomalaisen maatalouden eläimet ovat meille molemmille tuttuja. Me molemmat kannamme niitä matkassamme hautaan saakka.

Haastattelun päätteeksi menemme näyttelytilaan ja taiteilija näyttää, miten lehmälauma herää eloon. Kympin piirtäjän käsi tekee elottomasta elollisen. Koska tässä liikkuvassa kuvassa ei ole ääntä, hän lisää ne itse ammumalla, mölisemällä. Varsaveistosta esitellessään hirnuu.

Jaan tämän analyysikritiikin täysin yhden maamme tunnetuimman ja ehdottomasti värikkäimmän taiteilijan kanssa.

Mikä penteleen palo meillä on analysoida kaikki, mitä elämä pitää sisällään? Miksi emme ota vastaan sitä, mitä vastaan tulee?

Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja tulevasta ei tiedä. Voitaisiinko vain elää tämäkin päivä, joka on loppuelämän ensimmäinen? Huomista ei ole luvattu.

Muistan tapaamisen graafikko Outi Heiskasen kanssa kymmenen vuoden takaa. Tunnetun taiteilijan haastattelu jännitti. Osaisiko sitä kysyä mitään sellaista, joka tärkeälle graafikolle kelpaisi? Vaan eipä jaksanut Heiskanenkaan selvitellä työskentelytapojaan, inspiraation lähdettään, tekniikoitaan tai muuta joutavaa. Sen sijaan hän kertoi hauskoja muistoja risunkeräysmatkoilta, kohtaamisestaan virkavallan kanssa tai muuta sellaista, jota kulttuuritoimittaja nyt aivan ensimmäiseksi ei ajatellut kysellä. Tämä haastattelu päättyi sopivan jäsenkorjaajan etsintään.

Miina Äkkijyrkän ilta Lohtajalla päättyi vierailuun Ohtakarin kalastajasaareen. Näin minulle kerrottiin.

Koska lähdettiin meren läheisyyteen, taiteilija kietoutui kesästä huolimatta pitkään, mustaan minkkiturkkiin ja valkoiseen karjakonhilkkaan. Satamassa hän söi raakana pari kalaa ja kehui kalastajille niitä puhtaiksi, kun selkäruotoa ei myötäillyt musta suiro.

Mitä olisi elämä ilman tällaisia oman tien kulkijoita?

Pahus, analysoimaanko tässä alan?

Satamassa hän söi raakana pari kalaa.

#
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »