Urheilu

Pietarsaaressa ja Ylivieskassa vieraillut Magnar Dalen: "Empimisen jälkeen oli helppo päätös ryhtyä Suomen maastohiihtomaajoukkueen päävalmentajaksi"

Suomen maastohiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2006–2014 toiminut norjalainenMagnar Dalen on viimeisen viiden vuoden aikana tehnyt harvakseltaan virallisia vierailuja Suomeen. Viime viikolla sellainen kuitenkin nähtiin, kun Dalen piipahti Pietarsaaressa ja Ylivieskassa.

Maratonhiihtoihin keskittyvän Team Ragde Eiendomin joukkueenjohtajana viimeiset kuusi vuotta toiminut Dalen ei lähde ottamaan kantaa Suomen maajoukkueen nykytilanteeseen, mutta omaa kahdeksan vuoden jaksoaan Suomessa Dalen muistelee lämmöllä.

– Olen iloinen noista vuosista, vaikka varsinkin alussa monen asian kanssa oli vaikeaa. Asuin uudessa maassa ja minun piti kommunikoida vieraalla kielellä. Onneksi ympärillä oli hyviä ihmisiä, jotka helpottivat elämääni, Dalen summaa.

Nimeltä Dalen mainitsee muun muassa huoltopäällikkö Pekka Kempin sekä maajoukkueen huoltoryhmään pitkään kuuluneen kruunupyyläisen Stefan Storvallin.

Kyllä siinä ilmeeni kuitenkin värähti, kun näin budjetin, jolla piti tulla toimeen. Ajattelin, että miten ihmeessä pystyn kaiken tekemään. Magnar Dalen

– Pekka oli asunut Kanadassa, joten hän puhui hyvää englantia. Stefanin kanssa pystyimme keskustelemaan ruotsiksi ja siitä oli minulle todella paljon apua, Dalen kiittelee.

Dalen aloitti Suomen päävalmentajana kesäkuussa 2006. Hiihtoliiton odotukset uuden päävalmentajan osalta olivat korkealla, sillä ennen pestiään täällä Dalen oli ennättänyt työskennellä niin Norjan kuin Ruotsinkin maajoukkueissa.

– Ensimmäinen puhelinsoitto tuli Pelle (Per-Ole) Lindelliltä ja hän kysyi, olisinko kiinnostunut Suomen päävalmentajan paikasta. Puhelun aikana ja heti sen jälkeen mietin, että tämä on vaikea päätös, todella vaikea päätös. Suomella oli menossa huono jakso, kun menestystä ei ollut tullut, Dalen muistelee.

Tälläkin kertaa päivät tekivät tehtävänsä. Dalen makusteli tarjousta aikansa ja päätti lopulta ottaa haasteen vastaan.

– Kun asiaa pohdin, niin jokaisen miettimispäivän jälkeen olin aina vain innostuneempi ajatuksesta. Tuli tunne, että nyt minulla on mahdollisuus päästä kokemaan urallani jotain uutta. Otin haasteena, pystynkö nostamaan Suomen hiihtäjät seuraavalle tasolle ja saavuttamaan heidän kanssaan menestystä, Dalen kertoo.

Ruotsin päävalmentajana Dalen toimi vuosina 1998–2002 ja päävalmentajapestin jälkeen työura jatkui ruotsalaisessa hiihtolukiossa. Dalen tykkäsi työstään, mutta Suomen tarjouksessa oli yksi merkittävä houkutin.

– Halusin päästä kokemaan arvokisojen tunnelman uudelleen. Siksi vastasin myöntävästi ja tein Hiihtoliiton kanssa ensimmäisen sopimuksen. Siinä hommassa menikin sitten peräti kahdeksan vuotta, Dalen sanoo.

Suomen Hiihtoliitolla ei pyyhkinyt kovin hyvin Dalenin aloittaessa tehtävässään. Lahden skandaali oli jättänyt jälkensä talouteen, eikä Suomella ollut heittää kehiin valtavaa rahasäkkiä.

– Tiesin, ettei taloudellinen tilanne ollut samalla tasolla Norjaan tai Ruotsiin verrattuna. Kyllä siinä ilmeeni kuitenkin värähti, kun näin budjetin, jolla piti tulla toimeen. Ajattelin, että miten ihmeessä pystyn kaiken tekemään. Näin jälkikäteen ajateltuna se oli hyvä koulu, koska silloin oli pakko opetella karsimaan kuluja sekä tekemään kompromisseja, Dalen selvittää.

Arvokisojen tunnelmaa Dalen on todellakin päässyt kokemaan. Mies itse laskee, että olympialaisissa hän ennätti olla mukana kahdeksan ja MM-kisoissa 15 kertaa.

Nuo kaikki ovat tulleet valmentajana tai huoltotiimin jäsenenä, mutta jos Dalenin ensimmäiset unelmat olisivat toteutuneet, hän olisi kisannut viiden renkaan karkeloissa urheilijana.

Dalen voitti 18-vuotiaana ampumahiihdossa nuorten Norjan mestaruuden ja oli mukana saavuttamassa nuorten MM-viestipronssia Anterselvassa. Uralle tuli kuitenkin äkkistoppi seitsemän vuotta myöhemmin.

– Minulla oli valtava halu selviytyä Calgaryn olympialaisten viestijoukkueeseen. Ennen viimeistä karsintakilpailua kävin toisen ampumahiihtäjän kanssa kovaa kamppailua viimeisestä paikasta. Pelin henki ennen viimeistä kisaa oli selvä: Kumpi on parempi siinä kilpailussa, saa viimeisen kisalipun. Hävisin 3,6 sekunnilla ja jäin kisoista ulos, Dalen kertaa.

Koska Calgary jäi haaveeksi, päätti Dalen lopettaa uransa vain 25-vuotiaana.

– Olin niin lähellä ison unelman saavuttamista. Kun kaikki jäi kiinni vajaasta neljästä sekunnista, tuli tunne, että nyt on aika keskittyä elämän muihin tärkeisiin asioihin. Tein lopettamispäätöksen välittömästi, mutta en tehnyt sitä suuttuneena tai katkeroituneena. Tuntui vain, että olin antanut kaikkeni, eikä se riittänyt. En vain ollut tarpeeksi hyvä, Dalen muistelee.

Dalenin iso unelma olympialaisissa urheilemisesta ei toteutunut. Olympialaisten tai MM-kisojen kokemista valmentajana Dalen ei ollut koskaan miettinytkään.

– Nuorempana en todellakaan tiennyt, että minusta tulisi valmentaja. Urheilu-urallani olin aina kiinnostunut välinehuollosta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Erityisesti voidepuoli kiinnosti todella paljon. Seurasin hyvin tarkkaan myös muiden maiden tekemisiä ja opin tekemään hyviä suksia, Dalen taustoittaa.

Nuoren norjalaisen tekemät hyvät välineet huomattiin hänen äitinsä kotimaassa Ruotsissa. Pian aktiiviuran päättymisen jälkeen Dalen nimettiin Ruotsin maajoukkueen huoltopäälliköksi.

– Oman urani myötä tiesin paljon harjoittelusta ja valmentamisesta, mutta valinta huoltopäälliköksi oli tavallaan myös alku valmentajauralleni. Kun työskentelee noin tiiviisti osana maajoukkuetta, on mukana kaikessa toiminnassa harjoituksista valmennusseminaareihin. Huoltopäällikön tehtävissä tulin koko ajan kiinnostuneemmaksi pienistä yksityiskohdista ja lopulta sain mahdollisuuden ryhtyä valmentajaksi. Ei tätä osannut nuorena kuvitella, mutta toistaiseksi olen saanut olla jo 42 vuotta tämän bisneksen parissa, Dalen hymyilee.

Ja lisävuosia lienee vielä tulossa?

– Aloitin Team Ragde Eiendomissa heti Suomen päävalmentajapestin jälkeen. Viihdyn nykyisessä työssäni oikein hyvin, vajaan kahden viikon päästä 56 vuotta täyttävä Dalen toteaa.