Paikallisuutiset

Tähystäjä tähystää, lentäjä lentää: Maastopalot havaitaan parhaiten ilmasta käsin – Tänä vuonna palolentoja on ollut Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla huomattavasti vähemmän kuin viime kesänä, katso video lennolta Luodon yläpuolella

Cessna 172 -pienlentokoneessa Kokkolan ilmailukerhonGöran Sandström osoittaa lentäjän paikalta etusormellaan horisonttiin, ja kehottaa toimittajaa katsomaan sormen suuntaan.

Horisontissa näkyy nouseva savupilvi.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Lentoon ollaan lähdetty Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalta. Tarkoitus on esitellä Keskipohjanmaan toimittajalle, minkälaista pienkoneen lentäminen on ja mitä työtä ilmailukerhon jäsenet tekevät.

Suomen maa on nimittäin jaettu 25:een reittiin, joita 25 lentokonetta yhtäaikaisesti päivystää mahdollisilta paloilta.

– Sen takia Suomessa ei synny suuria paloja, kuten Ruotsissa viime vuonna, kun siellä paloi melkein puoli maata, toteaa jo 5-vuotiaana lennokkeja taitellut Sandström.

Ilmatähystystä tehokkaampaa keinoa havaita paloja ei vielä olla keksitty, sillä ilmasta näkyvyys aukeaa kilometri tolkulla eteen ja sivuille.

Palopäivystystä tehdään täysin vapaaehtoisvoimin yhteistyössä poliisin ja pelastuslaitosten kanssa.

Ei kuitenkaan hätää, sillä kyseessä ei tällä kertaa ole maasto- eikä metsäpalo vaan kivimurskaamo. Vaaratonta savua tai pölyä tuottavat paikat tulevat tutuksi lentotuntien kertyessä, jolloin paloa aiheuttavien savujen havaitseminen helpottuu.

Kivimurskaamoiden lisäksi saattavat huomiota palolennolla herättää asfalttiasetelmista syntyneet savut.

– Ei niitä onneksi tarvitse kuin kerran käydä katsomassa ja toteamassa vaarattomiksi, Sandström kertoo.

Paloja on moneen. Sandströmin ja ilmailukerhon jäsenenHenri Leppäsen kanssa keskustellessa nousee esille monta kertomusta aina palaneesta traktorista kiven kolossa kyteneeseen tulipesään.

Turvesuolla riittää vain yksi koneistosta syntynyt kipinä sytyttämään laajemmankin maastopalon. Toinen yleinen sytyttäjä kuivakauden aikana on ukkonen.

Olennaiseksi elementiksi nousee tuuli, joka levittää huonolla tuurilla paloa hyvinkin laajalle alueelle. Tällöin tärkeää onkin nopea havaitsemisen ja viestin välittäminen radiopuhelimella viranomaisille. Tarvittaessa pelastusyksikkö ohjeistetaan ilmasta käsin palopaikalle.

Kokkolan ilmailukerholla on neljä pienkonetta, joilla palolentoja on lennetty jo vuodesta 1982 asti. Nyt paloja päivystetään vuoroviikoin Kauhavan ilmailukerhon kanssa metsäpaloindeksin mukaan.

Palolentoon tarvitaan lentäjän lisäksi aina vähintään yksi tähystäjä. Lentäjä keskittyy lentämään, kun taas tähystäjä toimii aluksen silminä. Kaikkiin tehtäviin vaaditaan Aluehallintoviraston vaatimaa koulutusta.

Työnjako on tärkeää, sillä lentäminen matalalla pienellä nopeudella vaatii jo itsessään täyden keskittymisen. Palolennot lennetään tyypillisesti 1500 jalan eli 500 metrin korkeudessa. Korkeammalla savut häviäisivät horisontista, eikä tähystäjä niitä paikantaisi.

Palolennolla voi myös olla mukana tehtävänjohtaja. Henri Leppäsellä on tehtävänjohtajan koulutus loppusuoralla. Kyseisen nimikkeen rooli korostuu erityisesti henkilöetsintätehtävissä, joissa ilmailukerho myös avustaa viranomaisia.

Etsintälentoja suoritetaan aina neljän miehistön voimin: lentäjän, tehtävänjohtajan sekä kahden tähystäjän. Tähystäjät istuvat takapenkillä, kun taas tehtävänjohtaja huolehtii kommunikaatiosta viranomaisten kanssa oikealla etupenkillä istuen.

Pienkone on oiva apu etsintöihin päiväsaikaan. Sen avulla löydetään kadonneita ihmisiä tehokkaammin kuin maankamaralta. Vedenpinta ei myöskään ilmasta käsin heijastu, jos etsintää tehdään vesialueella. Etsintöjä kerholle kertyy vuodessa noin 1–2.