Paikallisuutiset

Pakotteet tuntuvat – Maakunta menettää kymmeniä miljoonia itärajan pysyessä kiinni elintarvikevienniltä

Presidentti Putin ilmoitti alkuviikosta Venäjän jatkavan pakotteita ensi vuoden loppuun saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että elintarvikkeita ei edelleenkään voi viedä Suomesta tai muualta EU:sta Venäjälle. Keski-Pohjanmaalta vietiin Venäjälle maitotuotteita, sianlihaa sekä siemen- ja ruokaperunaa. Vain turkisnahat eivät ole pakotelistalla.

Itäraja sulkeutui elintarvikkeilta viisi vuotta sitten. Kannattava vientimarkkina katosi ja vaikutus tuntui heti alan yritysten ja tuottajien kukkaroissa. EU:n sisälle jäi arviolta 5,5 miljardin edestä elintarvikkeita, joille oli etsittävät uudet ostajat. Hinnat romahtivat.

– Maidon tuottajahinta oli huipussaan, 48 sentissä litralta, juuri ennen rajan sulkeutumista. Sitten tuli pudotus 38 senttiin. Keskikokoinen maitotila on menettänyt tuloistaan 40 000 euroa vuodessa, kertoo toimitusjohtajaMarko Puhto Pohjolan Maidosta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tilannetta vielä pahensi seuraavana vuonna tapahtunut kiintiöiden loppuminen ja kaupan kilpailun kiristyminen.

Näiden yhteisvaikutuksesta koko maitomaakunnan tulovirrasta on jäänyt puuttumaan 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset tuntuvat kaikessa: kodeista yritystoimintaan ja kuntien talouksissa.

– Menetys on ollut suuri. Tuotannon kustannukset ovat samaan aikaan nousseet. Jatkavat tilat ovat pyrkineet säilyttämään liikevaihtoaan ja lisänneet tuotantoaan toisten lopettaessa. Tuottavuus on kasvanut merkittävästi.

– Lopettajia on enemmän kuin koskaan aiemmin, yli kahdeksan prosentin vauhtia mennään, Puhto toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Viime vuoden toukokuusta tähän päivään mennessä osuuskunnan tuottajista 126 on lopettanut. Tiloja on nyt 1 230. Kymmenen vuotta sitten maitotiloja oli 2 427. Samaan aikaan tuotanto on kasvanut 457 miljoonasta litrasta 502 miljoonaan litraan.

– Rekat pysäytettiin rajalle 7. elokuuta 2014. Venäjälle oli menossa 15 rekkaa tuona päivänä ja seuraavana 28 rekkaa. Tehtaiden Venäjälle menossa ollut tuotanto pysäytettiin heti, muistelee Valio Oy:n hallituksen puheenjohtajaVesa Kaunisto.

Valion vienti Venäjälle oli kasvanut kohisten vuosien ajan. Rekkoihin pakattiin perinteisten voin ja juustojen ohella yhä enemmän tuoretuotteita, jotka toivat mukavasti tuloa tuottajille saakka.

– Valion liikevaihto Venäjälle oli 400 miljoonaa euroa. Erilaisina tuotteina sinne vietiin maitoa 300 miljoonaa litraa. Yli puolet kaikesta EU:sta Venäjälle menevästä voista oli Valion voita, Kaunisto kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yhtiön kahden miljardin liikevaihdosta katosi viidennes. Putket sauhuten meijerit ryhtyivät kuivaamaan maitoa teollisuusjauheeksi ja kirnuamaan voiksi. Myös työntekijät joutuivat sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

– Alkuvaiheessa oli irtisanomisia yli 500. Viimeiset yt:t olivat tänä keväänä pääkonttorissa, josta irtisanottiin 80 henkeä. Valiolla on nyt noin 4 000 työntekijää Vesa Kaunisto kertoo.

Valion toimitusjohtajan Annikka Hurmeen mukaan Valio on onnistunut löytämään uusia markkinoita tuotteilleen. Vienti kasvoi kolme prosenttia viime vuonna.

– Olemme kasvaneet tutuilla vähittäiskauppamarkkinoilla Ruotsissa ja Virossa ja pilotoimme nyt uusia markkinoita kuten Puolaa ja Espanjaa. Myös lisäarvojauheiden myynnin kehitys on ollut todella merkittävää viennissä, toimitusjohtajaAnnikka Hurme kertoo.

– Uusien kannattavien vientimarkkinoiden avaaminen ja olemassa olevien markkina-asemien pitäminen vaatii kärsivällisyyttä ja resursseja, Hurme muistuttaa.

Venäjän myötä menetettyä liikevaihtoa ei ole vielä onnistuttu paikkaamaan.

– Vuonna 2017 saimme liikevaihdon laskun pysäytettyä ja käännettyä hienoiseen kasvuun, joka jatkui viime vuonna. Liikevaihtomme oli viime vuonna 1 734 miljoonaa euroa.

Pakotteiden jatkumisen pohdinta ei ole Hurmeen mukaan mielekästä.

– Valio toimii nyt Venäjällä paikallisen tuotannon kautta ja viemme sinne niitä tuotteita, jotka ovat sallittuja, kuten lastenruokajauheita. Yritysten pitää olla ketteriä ja sopeutua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, toimitusjohtaja Hurme toteaa.

– Jälkeenkin päin arvioituna ei ollut virhe olla noin suurella painoarvolla Venäjällä, vaan se oli suomalaisten maitotilayrittäjien ja elintarviketeollisuuden etu, puheenjohtaja Vesa Kaunisto arvioi.

Valio on päättänyt pysyä brändinä Venäjän markkinoilla paikallisen tuotannon turvin. Sen sijaan Atriassa pohditaan Venäjän liiketoiminnoista luopumista. Lihatalo on löytänyt tuotteilleen uusia markkinoita Kiinasta ja muualta Aasiasta. Keskipohjalaiset ruokaperunantuottajat ovat onnistuneet löytämään perunoilleen uusia ostajia Keski- ja Etelä Euroopasta ja jopa Afrikasta saakka (KP 6.4.).

Maidon tuottajahinnassa on ollut pientä eloa, mutta edelleen ollaan vajaassa 40 sentissä litralta. Valiolaiset osuuskunnat ryhtyivät maksamaan sentin suuruista vastuullisuuslisää litraa kohti viime vuonna ja lisä nousee kahteen senttiin heinäkuun alussa.

Maidon tuottajahinta EU:ssa on edelleen lähes 20 prosenttia alle kesän 2014 keskihinnan.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä