Paikallisuutiset

Talotohtori Panu Kaila tutustui Helena Petäistön mummolaan Rautiossa – "Petäistön talo on rikkaus tälle paikkakunnalle"

Arkkitehti ja perinnerakentamisen asiantuntijaPanu Kaila astuu kameransa kanssa vanhan talon kynnyksen yli ja pysähtyy heti porstuassa tutkimaan seinämaalia.

– Tämä on sitruunankeltainen, se kuuluu niin sanottuihin tertiääriväreihin, jotka olivat muodissa yhteen aikaan 1800-luvulla, Kaila kertoo.

Ollaan Raution maamerkkeihin kuuluvalla Petäistön tilalla ja sen vanhemmassa talossa, joka lienee peräisin 1700-luvulta. Taloa esitellään talotohtorina tunnetulle Panu Kailalle ennen Rautio-viikon rakentamisaiheista teemailtaa, johon hänet on kutsuttu puhujaksi.

Peremmälle päästyään Kaila huomaa, että keittiön leipäorsi on oikein päin kun leivillä on naamat läheisen kirkon suuntaan. Tuvassa hän pysähtyy tutkimaan kirkkaan vihreäksi maalattua takkaa ja naurahtaa, että nyt vähän pelottaa.

– Tämä voi olla keisarinvihreää. Se on hyvin myrkyllinen maali ja voi aiheuttaa hallusinaatioita. Jos tätä saisi vähän johonkin rasiaan, niin maalin voisi analysoida, hän pyytää.

Talo on hyvin tuttu toimittajaHelena Petäistölle, joka on esittelemässä sitä Panu Kailalle. Tämä on nimittäin hänen mummolansa, missä hän vietti koulutyttönä aina vähintään viikon kesälomastaan.

– Tämä tässä oli se hieno sali, täällä oli hienot kalusteet ja kattokruunut. Kaduttaa, etten silloin aikanaan ottanut täältä valokuvia, Petäistö sanoo ja antaa katseensa kiertää nyt tyhjillään olevaa salia.

– Onhan tässä tunnelmaa, ihastelee Panu Kaila vanhan talon ilmapiiriä.

Talossa on asuttu viimeksi 1970-luvulla, ja se on nyt Helena Petäistön serkun Pauli Petäistön omistuksessa.

Paulin poikaRisto Petäistö perheineen asuu saman pihapiirin uudemmassa talossa, joka sekin on 1800-luvulta. Risto Petäistö kertoo, että vaikkei vanhempaa taloa ole kunnostettu, sen säilymisestä on kuitenkin huolehdittu.

Panu Kailan mukaan mikään ei ole myöhäistä tämänkään talon suhteen.

– Onhan tässä laittamista, mutta mitään hätää ei ole. Monessa uudessa koulussa on paljon ikävämpiä ongelmia.

Uudempi Petäistön talo sen sijaan on kunnostettu ja käytössä. Tämän talon varmasti kaikki Raution läpi ajavat noteeraavat, eivätkä turhaan – kyseessä on aikansa mahtitila, jolla on toiminut muun muassa kestikievari, posti ja puoti.

– Talo on siirretty Sievistä 1860-luvulla, ja isompi remontti tähän on tehty 1990-luvulla, kertoo Risto Petäistö.

Talon on siirrättänyt paikalle Riston isoisän isoisä, joten sukupolvien jatkumo on jo pitkä. Edelleen käytössä on myös pihapiirin vanha navetta, jonka kiviosat ovat yhtä vanhoja kuin talokin.

Talon alakerta on kunnostettu nykyelämään sopivaksi, mutta esimerkiksi alkuperäistä puulattiaa on yhä käytössä. Historiasta kertovat myös yhdellä seinällä näkyviin jätetyt 1800-luvun sanomalehtipäällysteet.

– Meille täällä asuminen on arkea, mutta onhan tämä talo aarre, sanoo talon emäntäSaara Petäistö.

Panu Kaila toteaa, että tästä talosta ei ole huolta, koska se on käytössä.

– Talon säilymisellä täytyy olla tämä perusta: että ihmiset asuvat talossa ja on koulua ja kauppaa ympärillä.

Helena Petäistö myöntää, että hänen rakkautensa vanhoihin taloihin on lähtenyt täältä, lapsuuden mummolan miljööstä. Sitä täydentämään nousee tulevaisuudessa Kalajoen vanha apteekkitalo, jolle on paikka katsottuna Petäistön talojen vierestä. Helena Petäistö osti purkutuomion saaneen apteekkitalon vuonna 2012, ja sen hirret odottavat Rautiossa pystyttämistä.

Petäistö puhui tiistaina Rautio-viikon ohjelmaan kuuluneessa rakentamisen teemaillassa siitä, että uudisrakentaminen pitäisi sovittaa vanhaan miljööseen. Hän myös muistutti Suomen hallussa olevasta surullisesta Euroopan ennätyksestä: vain kolme prosenttia rakennuskannastamme on vanhempaa kuin 1900-luvulta.

Panu Kailakin pitää tätä ikävänä.

– Muualla on toisenlainen suhtautuminen vanhaan. On se meilläkin sentään parantunut 60-luvusta, jolloin vanhat rakennukset olivat oikein halveksittuja ja edustivat pula-aikaa.

Teemaillassa Kaila kehottikin yleisöä säilyttämään vanhaa ympäristöä.

– Sillä tavalla perinne säilyy ja menneisyys pysyy muistissa, ja tuleville sukupolville voidaan välittää siitä tietoa. Petäistön talo on ilman muuta rikkaus tälle paikkakunnalle.