Paikallisuutiset

Metsänomistaja Markku Pajala Kälviältä tyrmää suunnitelmat metsähiilipörssistä – Valtio kaavailee korvausta, jos tuottaja lykkää hakkuita –  Myös EU:n valmistelema hiilinieluasetus kuumentaa tunteita

Hiilinielupörssin rahoittaisivat etupäässä yksityiset säätiöt

Valtio kaavailee metsänomistajalle nykyistä suurempaa rooli hiilinielujen kasvattamisessa. Periaatteellisena ideana on, että maanomistajalle korvataan menetyksiä siitä, että hän sitoutuu lykkäämään metsiensä hakkuita.

– Nykyinen metsien hiilivarasto on noin 25 miljoonaa tonnia. Jos pystymme lisäämään sitä miljoonalla näillä toimilla, voimme olla tyytyväisiä, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Torniaisen mukaan kannusteista lisätä metsien hiilinielua sovittiin hallitusohjelmassa. Erilaisia vaihtoehtoja pyritään selvittämään lähimmän vuoden aikana ja sen jälkeen on johtopäätösten aika. Tuolloin selviää tarvitaanko metsänomistajan roolin vahvistamiseen säädöksiä vai riittääkö nykyinen lainsäädäntö. Samalla pitäisi olla riittävästi tietoa siitä, tarvitaanko metsähiilipörsseihin valtion rahoitusta kuten metso-luonnonsuojeluohjelmaan. Metsähiilipörssillä on tarkoitus rahoittaa hakkuiden lykkäämistä.

Samaan aikaan uudistetaan valtion tukitoimia nuoren metsän kunnostukseen. Torniaisen mukaan tukitoimet jatkuvat, sillä nuoren metsän kunnostaminen on aina myös tehokasta ympäristöpolitiikkaa.

Hakkuita pitäisi lisätä, jotta metsän kasvu lisääntyisi ja hiilinielutkin kasvaisivat. Markku Pajala Metsänomistaja, Kälviä

Ministeriössä toivotaan, että metsähiilipörssit voidaan toteuttaa ilman säätelyä vapaaehtoiselta pohjalta esimerkiksi erilaisten säätiöiden kautta. Säätiöt saavat rahoitusta muun muassa lentomatkustajilta, jotka haluavat kompensoida aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä. Säätiöiden tarkoituksena on korvata metsänomistajille menetyksiä, joita hakkuiden lykkäämisestä koituu.

– Hakkuiden lykkäämisellä pyritään taas hillitsemään metsäteollisuudelle tulevia puuvirtoja. Uusimman tutkimustiedon valossa Suomeen näyttää mahtuvan enää yksi suuri teollisuusinvestointi, jos haluamme pitäytyä kansallisen metsästrategiassa eli rajoittaa talousmetsien hakkuut 80 miljoonaan kuutioon vuonna 2025, erityisasiantuntija Elias Hurmekoski maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Luken laskelmien mukaan viime vuonna talousmetsistä hakattiin puuta noin 69 miljoonaa kuutiometriä. Valtioneuvoston hyväksymän kansallisen metsästrategian mukaan vuonna 2025 talousmetsien kasvun arvioidaan olevan noin 115 miljoonaa kuutiota, enemmän kuin yhtenäkään vuonna ennen sitä.

Metsäomistaja ja maanviljelijä, mhy Keskipohjan hallituksen puheenjohtajaMarkku Pajala Kälviältä äimistelee valtiovallan suunnitelmia. Hänen mukaansa puukauppojen lykkääminen säätiön tai valtion tuella on vähintään kyseenlaista.

– Millaisia puukauppoja on tarkoitus estää. Ainakaan ensiharvennuksiin ei saisi puuttua. Päin vastoin niitä ja harvennushakkuita pitäisi lisätä, jotta metsän kasvu lisääntyisi ja hiilinielutkin kasvaisivat.

– Toisaalta jos vanhojen metsien hakkuita lykätään, lykätään myös uusien taimikoiden perustamista. Ja taimikot taas kasvaessaan neljänneksellä joka vuosi ovat varsinaisia hiilirohmuja. Sen sijaan vanhat metsät ovat vain varastoja, kasvu niissä on pysähtynyt. Onkohan tässä nyt mietitty asioita joka puolelta, Pajala kyselee.

Pajalan mukaan hallitus voisi puukaupan hillitsemisen sijaan antaa tunnustusta metsien hoidolle. Suomessa on Pajalan mukaan parhaiten maailmassa hoidettu metsätalous kun taas Keski-Euroopassa parannettavaa riittää.

– Suomen metsien kasvu on ehkä tuplaantunut 60 vuodessa kun taas muualla Euroopassa ei ole tapahtunut mitään kehitystä. Siksi tuntuu oudolta, että meiltä vaaditaan hiilinielun lisäämistä kun muilla sitä ei käytännössä edes ole, Pajala kommentoi Euroopan unionista mahdollisesti loppuvuodesta tulevaa maankäytön hiilinieluvelvoitetta.

Torniaisen mukaan hiilipörssisuunnittelu on vielä pahasti kesken. Hän kuitenkin korostaa, ettei kukaan varmastikaan maksa passiivisesta metsänhoidosta vaan pörssiin sijoittava haluaa metsänomistajalta vastavuoroista aktiivisuutta kuten esimerkiksi metsän lannoittamista jotta se kasvaisi mahdollisimman hyvin.

– Korostan, että hiilipörssi on vain sivujuonne. Pääosa hiilitalkoissa on edelleen nuorten metsien kunnostuksessa ja niiden tukemisessa myös valtion varoista, Torniainen kertoo.