Paikallisuutiset

Saksalainen yksinpurjehtija Kristof Rudolph saapui Pietarsaareen – Hän kohtasi suomalaisten saunahulluuden: "Hieno ja sosiaalinen tapa"

Saksalainen purjehtija Kristof Rudolph kohtasi suomalaisten saunahulluuden: "Hieno ja sosiaalinen tapa"

PIETARSAARI

SaksalainenKristof Rudolph kiinnitti veneensä Pietarsaaren purjehduspaviljongin laituriin ja hinasi ylös Saksan, Suomen ja Euroopan unionin liput.

– Jään Pietarsaareen todennäköisesti viiden päivän ajaksi. Koneessa on jotakin ongelmaa, Rudolph pohti aamuauringon lämmössä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ilman konevikaa hän olisi pysähtynyt Pietarsaaren edustalla sijaitsevan Mässkärin saaren vierasvenesatamaan, koska sieltä on lyhyempi matka ulkomerelle.

Jäin hiljattain eläkkeelle, joten nyt minulla on aikaa. Yksinpurjehtija Kristof Rudolph

– Minun piti tulla kaupunkiin saakka, koska Volvo Pentan huoltajat ovat tulossa katsomaan venettäni.

Berliiniläismies on aina haaveillut yksinpurjehduksesta Itämeren ja Pohjanlahden ympäri.

Hänen piti odottaa haaveen toteutumista eläkkeeseen saakka.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kesälomat ovat Saksassa yleensä vain kolmen viikon pituisia, eikä siinä ajassa ehdi Tanskaa ja Ruotsia pidemmälle. Jäin hiljattain eläkkeelle, joten nyt minulla on aikaa, hän sanoo.

Rudolph aloitti yksinpurjehduksensa toukokuun alussa Rostockin lähistöltä, jossa hänellä on laituripaikka.

Hän eteni Puolan ja Baltian rannikkoa pitkin Tallinnaan, josta hän otti suunnan Helsinkiin.

Sen jälkeen hän on purjehtinut Suomen rannikkoa pitkin kohti pohjoista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Suomen satamissa minut on aina kutsuttu saunaan. Se on yllättävää, koska saksalaiset eivät ole erikoistuneet saunomiseen. Me käymme saunomassa vain hiihtoreissuilla tai vastaavilla, hän naurahtaa.

– Minä pidän saunomisesta, koska siellä juttu luistaa ihmisten kesken. Se on todella sosiaalinen ja hauska tapa.

Kuten monet muutkin saksalaispurjehtijat, hänkin on asettanut tavoitteekseen Ruotsin puolella sijaitsevan Tören poijun kiertämisen. Se on Perämeren ja siten koko Pohjanlahden pohjoisin kohta, johon veneellä pääsee.

Pietarsaarelaisen purjehdusseuran SSJ:n vierasvenesatamaan saapuu ilmoista riippuen yleensä 200 - 300 vierasta kaudessa.

Saksalaisvieraita on kaikista satamaa käyttävistä vieraista jopa neljännes.

Seuraavaksi suurimman ulkomaalaisryhmän muodostavat ruotsalaiset.

Juuri ennen kuin Rudolph rantautui purjehdusseuran laituriin, sieltä lähti Baltic Yachtsin valmistamalla veneellä purjehtinut saksalaispariskunta, joka vietti kymmenen päivää Pietarsaaressa.

– Ai niinkö, minä en tehnyt heistä mitään havaintoa, ihmetteli Rudolph.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämä vierasvenesatama -äänestys alkoi heinäkuun alussa.

Äänestykseen voivat osallistua kaikki satamien vieraat.

Kilpailun tarkoituksena on innostaa vierasvenesatamia lisäämään ja parantamaan palvelutarjontaansa.

Äänestyksessä ovat mukana kaikki viralliset vierasvenesatamat, joissa on yöpymiseen soveltuvia vieraspaikkoja.

Kisassa äänestetään parasta rannikkoalueen ja Järvi-Suomen satamaa.

Viime vuonna veneilijät valitsivat rannikkoalueen voittajaksi Bodön sataman ja Järvi-Suomen suosikiksi Korpilahti Marinan.

Kaiken kattavia palveluja tarjoavat vierasvenesatamat ovat yleensä listalla mukana.

Äänestyksen ulkopuolelle jää monia kiinnostaviakin kohteita, kuten Luodon Köpmanholmen, Raippaluodon Klobbskatan ja Kokkolan Poroluodonkari.

Kalajoelta ei ole kohteita mukana äänestyksessä.

Kalajoella on yksi vierasvenesatama kaupallisen sataman yhteydessä, mutta siellä ei ole muita palveluja kuin vessat.

Kalajoen Keskuskari on rakenteilla, ja sinne tulee aikanaan hieno vierasvenesatama.

Perämeren eteläosan rannoilla tyypillinen ongelma on matala rantavesi.

KOMMENTTI

Fakta

Vuoden vieras-

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämä äänestys alkoi heinäkuun alussa.

Pohjalaissatamista mukana ovat Kaskinen, Kristiinankaupunki, Raippaluoto, Wasa Segelförening (Vaskiluoto), Uudenkaarlepyyn Toisvesi, Mässkär ja Segelsällskap i Jakobstad (Pavis), sekä Kokkolan Mustakari, Isokari, Tankar ja Ykspihlaja (Potti).

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä