Paikallisuutiset

Ekologisuus nostaa turkista – Saga Furs Oyj:n tuore puheenjohtaja Jari Isosaari luottaa alan kasvuun

Jari Isosaari joutui harkitsemaan pukeutumistaan ja hankkimaan pikkutakin sen jälkeen, kun hänet oli äänestetty huutokauppayhtiö Saga Fursin hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuun yhtiökokouksessa Kokkolassa. Myös rentoa esiintymistä oli paikallaan siirtää pykälää asiallisempaan suuntaan.

– Pikkuisen ripisteli mahanpohjassa, kun menin kesäkuun huutokauppaan puheenjohtajana. Kättelin satoja ihmisiä: lähes kaikki asiakkaat ja ison joukon sidosryhmien edustajia. Monen päivän strategiapalaverit päälle. Kyllä olin väsynyt, kun palasin kotiin Ruotsaloon,Jari Isosaari kertoo.

Ennakkoon oli epäilyjä, voiko pörssiyhtiön johtoon nousta ilman aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä Sagassa tai alan etujärjestön saati paikallisyhdistyksen hallituksessa. Työhön piti myös olla valmis sitoutumaan tosissaan. Edeltäjä Jorma Kauppila Lohtajalta vastasi yhtiöstä 17 vuotta.

– Sagan pesti vie aikaa ja työpäiviä. Ensimmäisenä kysyin yrityksemme tarhapäälliköltä Markus Kippolta ja rehumestari Ari Kurikkalalta, että voinko jättää kaiken heidän hoitoonsa. Isäni Erkki Isosaari vastaa Lohtajan yksiköstä. Vasta sitten saatoin lupautua tehtävään.

Yksi iso etu Isosaarella on jo valmiiksi: lähes kaikkien luksusbrändien vastuullisuusjohtajat apulaisineen ovat vierailleet tilalla tutustumassa suomalaiseen tuotantoon ja tulleet samalla Jarille tutuiksi.

Jari Isosaari astuu tarhaajien pääosin omistaman huutokauppayhtiön ruoriin vaikeaan aikaan. Turkisalaa koettelee toiseksi pahin lama tarhauksen yli satavuotisen historian aikana. Nahkojen hinnat ovat viidettä vuotta alle tuotantokustannusten ja monet yrityksistä ovat lopettaneet.

– Edellinen lama kesti pitempään ja päättyi vuonna 1993. Aiemmasta 5 000 tarhasta jäi jatkamaa 2 000. Olin tuolloin pikkupoika. Meillä selvittiin lamasta varmaan sillä, että isä teki toista työtä keikkamuusikkona. Soitti kitaraa Mania yhtyeessä viikonloppuyöt ja meni aamulla tarhalle.

Nyt on lopettajia vähemmän ja osa luopuu jäädäkseen eläkkeelle. Hinnat tipahtivat 2014, minkä jälkeen silloin toimineista vajaasta tuhannesta tarhasta on lopettanut 210.

– Aiemman laman syynä oli turkisten häviäminen muodista ja Neuvostoliiton kaatuminen. Tämä lama johtui Kiinan valtavaksi paisuneesta tuotannosta sekä siitä, ettei keskiluokalla ollut enää rahaa Venäjällä eikä Kiinassa.

– Turkisten luksuskulutus on aina olemassa, mutta keskiluokkaiset kuluttajat pitävät alan pystyssä, Isosaari toteaa.

Toinen kivijalka on tuotannon sertifiointi kotimaassa ja EU:ssa.

– Tiukat eläinsuojelusäädökset ovat kääntyneet meille voitoksi. Länsimaiset kuluttajat ostavat vain sertifioituja tuotteita.

Tästäkin lamasta noustaan satavarmasti, tuore puheenjohtaja luottaa.

– Pohja on ohitettu. Nyt täytyy valmistautua seuraavaan nousuun. Ollaan myöhässä, jos toimiin ryhdytään vasta hintojen noustessa. Lamasta täytyy tulla ulos vahvana ja alkaa heti valmistautua seuraavaan lamaan, Isosaari linjaa.

Jatkossa ekologisuus kantaa turkisalaa.

– Jos Ranskan kokoinen lautta muovia kelluu Tyynessämeressä, on kierrätettävillä ja biohajoavilla materiaaleilla kysyntää.

Omassa yrityksessä suunta on selvä.

– Koko minkkituotanto on tarkoitus siirtää halleihin. Seitsemän on valmiina ja tarkoitus on rakentaa yhteensä 11 hallia. Tuotanto on silloin lähes kaksinkertainen, 40 000 minkinnahkaa. Laajentamisesta on tullut tapa. Aika ei kulu muuten.

Pienestä lähdettiin liikkeelle, kun isoisä Ensio Isosaari perusti yrityksen vuonna 1952.

– Kun isovanhempani menivät naimisiin, sai Alli myötäjäisiksi lehmän. Tuta ei kuitenkaan halunnut maanviljelijäksi, joten lehmä vaihdettiin kuuteen minkkinaaraaseen. Ensimmäisenä vuonna ne saivat tasan yhden pennun, Jari Isosaari kertoo.